Näin väittelet ilmastoänkyrän kanssa
Eikö ystäväsi usko lämpenevään ilmastoon? Ajaako naapurisi maasturilla, koska peli on jo menetetty? Väittääkö työtoverisi, että kyseessä on luonnollinen ilmiö? Nyt on aika väittää vastaan ja korjata väärät luulot!
Väite 1: Ilmasto lämpenee ihmisten toiminnasta riippumatta.
Ilmasto ei kuitenkaan viilene, vaan päinvastoin lämpenee. Muutos on nopea ja tutkimusten mukaan sillä on suora yhteys ihmisten aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin.
Väite 2: Ihminen on voimaton ilmastonmuutoksen edessä.
Vastaus: Jos olemme pystyneet aiheuttamaan ilmaston lämpenemisen, pystymme taatusti tekemään jotain sen hillitsemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on vähentää kasvihuonekaasujen syytämistä ilmakehään.
Ilmastonmuutosta emme voi kokonaan pysäyttää, sillä jo aiheutetut päästöt vaikuttavat ilmastoon vielä pitkään. Mitä nopeammin vähennämme päästöjä, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on kuitenkin välttää ilmastonmuutoksen rajuimmat seuraukset.
Voimme myös sopeutua ja valmistautua. Joku voi keksiä jonkin teknisen keinon ottaa tuottamamme hiilidioksidi talteen tai heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen.
Väite 3: Ilmastonmuutosta hillitsevät toimet johtavat talouskatastrofiin.
Vastaus: Raju ilmastonmuutos johtaa paljon pahempaan katastrofiin, joka tulee brittiläisen Nicholas Sternin mukaan huomattavasti kalliimmaksi kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Vaikka monet päästöjä vähentävät toimet vaikuttavat päivittäiseen elämäämme ja saattavat jopa heikentää elintasoamme, on ilmastonmuutoksen hillintsemiellä hyviäkin puolia. Uusi tilanne pakottaa meidät kehittämään uutta ilmastoystävällistä teknologiaa, joka on usein myös energia- ja materiaalitehokkaampaa. Monet yritykset voivat hyötyä muutoksesta panostamalla tuotekehittelyyn.
Väite 4: Kansainväliset sopimukset eivät johda mihinkään
Vastaus: Kansainväliset ja sitovat ilmastosopimukset ovat välttämättömiä, jotta kasvihuonekaasupäästöt saadaan pidettyä kurissa. Sopimuksien avulla voidaan sopia yhteisistä tavoitteista sekä päästöjä vähentävistä mekanismeista, kuten päästökaupasta.
Kansainväliset sopimukset ovat vain yksi askel kohti vakaampaa ilmastoa. Myös yksittäiset ihmiset ja yritykset voivat vähentää omia päästöjään vapaaehtoisesti. Myös puhtaampaa teknologiaa kehitellään jatkuvasti.
Väite 5: Ihmiskunta, tai ainakin Suomi, hyötyy lämpimästä säästä.
Vastaus: Ilmaston lämpenemisellä on valtavasti vaikutuksia, emmekä tiedä edes suurinta osaa. Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan paljon ongelmia. Niin sanotussa Sternin raportissa todettiin, että ilmaston lämpeneminen tulee kalliiksi ja voi aiheuttaa jopa viidenneksen pudotuksen maailman tuotannossa.
Ilmastonmuutoksen myötä äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Tulvat, kuivuus ja aavikoituminen ajavat suuria ihmisjoukkoja pakolaisiksi. Monet alueet muuttuvat asumiskelvottomiksi. Trooppisten tautien, kuten malarian ja dengue-kuumeen, esiintymisalueet kasvavat.
Vaikka ihmiset sopeutuisivat lämpimään ilmastoon ja yllättäviin rajuilmoihin, monet eläin- ja kasvilajit eivät selviä elinolosuhteiden nopeasta muutoksesta. Tämä johtaa ongelmiin ruoantuotannossa ja pahimmillaan laajaan lajien sukupuuttoaaltoon.
Väite 6: Ilmaston muuttumisesta ei ole riittävästi todisteita.
Vastaus: Ilmastonmuutos ei ole paperilla syntynyt teoria, vaan luonnossa havaittava ilmiö. Maailmanlaajuisista lämpötiloista on luotettavaa tilastotietoa viimeiseltä 150 vuodelta. Tuona ajanjaksona keskilämpötila on selvästi noussut, eikä sitä juuri kukaan enää kiistäkään.
Väite 7: Tiedemiehetkään eivät ole yksimielisiä.
Vastaus: Keskustelu kuuluu tieteeseen. Ilmasto ja sen ennustaminen ovat niin monimutkaisia asioita, että niistä tuskin päästään täydelliseen yksimielisyyteen. Alan tutkijat ovat kuitenkin varsin yksimielisiä, että kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa. Ainoastaan arviot lämpenemisen voimakkuudesta vaihtelevat eri tutkimusten välillä.
Väite 8: Tulevien vuosikymmenien säästä on mahdotonta sanoa mitään, kun meteorologit eivät pysty ennustamaan säätä edes kahden viikon päähän.
Vastaus: Sää ja ilmasto ovat eri asioita. Sää tarkoittaa lyhyen aikavälin ilmiöitä, kuten sataako huomenna tai viileneekö loppuviikosta. Ilmaston tutkiminen liittyy pidemmän aikavälin muutoksiin, kuten vuosittaisiin sademääriin tai keskilämpötiloihin. Sitä, millainen sää on ensi juhannuksena tai jouluaattona 2053, ei voida ennustaa.
Väite 9: Eilen oli paljon kylmempää kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Se siitä lämpenemisestä...
Vastaus: Yksittäisillä päivillä ei ole merkitystä. Esimerkiksi tammikuu 2008 oli maailmalla – toisin kuin Suomessa – huomattavasti viileämpi kuin aiemmat tammikuut. Koko maapallon vuotuiset keskilämpötilat kuitenkin nousevat.
Väite 10: Yksi ennätyslämmin vuosi ei tarkoita, että ilmasto lämpenee.
Vastaus: Aivan totta. Yksi vuosi ei vielä tarkoita mitään, mutta ilmastonmuutoksessa on kyse lukuisista vuosista. Maailmanlaajuisesti historian kymmenen kuumimmaksi mitattua vuotta ovat kaikki olleet 1990- tai 2000-luvuilla. Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon Nasan sivuilta löytyy lisää tietoa keskilämpötiloista.
Väite 11: Lämpötilojen mittaukset eivät ole luotettavia.
Vastaus: Lämpötilan mittaaminen on häiriöille altista ja yksittäiset mittaustulokset saattavat olla pahastikin pielessä. Maapallon keskilämpötilan nousu on kuitenkin todettu tuhansissa mittauksissa, joten mittausvirheen mahdollisuus voidaan sulkea pois.
Väite 12: Satelliitit osoittavat maapallon viilenevän
Vastaus: Satelliiteilla mitatut lämpötilatiedot tukevat muilla mittaustavoilla saatuja tuloksia, joiden mukaan ilmasto lämpenee. Vielä joitain vuosia sitten pintamittauksien ja satelliittimittausten välillä oli ristiriitoja, mutta tarkempi analyysi on yhdenmukaistanut tuloksia.
Väite 13: Ilmaston lämpeneminen on harhaa, joka johtuu kaupunkisaarekkeiden sitomasta lämmöstä.
Vastaus: Kaupungin betonirakenteet ja tumma asfaltti sitovat kaupunkeihin lämpöä. Tämä kaupunkisaarekeilmiö (Urban Heat Island) ei kuitenkaan aiheuta ilmaston lämpenemistä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvion mukaan ilmiön vaikutus on hyvin vähäinen.
Kaupunkisaarekeilmiön suuruus voidaan arvioida laskennallisesti ja ottaa huomioon maailmanlaajuisia ennusteita tehtäessä. Ilmaston lämpenemisen alueelliset erot eivät korreloi kaupunkiasutuksen kanssa.
Väite 14: Lätkämaila on katkaistu. Kuuluisa kuvio on osoitettu virheelliseksi.
Vastaus: Al Goren elokuvassakin esiintynyt, IPCC:n kolmannen raportin kuuluisa kuvio oli puutteellinen. Korjattu versio ei enää näytä jääkiekkomailalta, mutta ilmaston lämpeneminen ilmenee siitäkin.
Väite 15: IPCC:n raportit ovat täynnä virheitä, ja ne liioittelevat ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä.
Vastaus: Mitä useampi kokki... Tuskin satojen tiedemiesten yhteistyöltä voi odottaakaan täysin virheetöntä ja yksimielistä esitystä. Raportit eivät kuitenkaan ole täynnä virheitä, vaan ne ovat kattavia katsauksia parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Ennen julkaisemista raportit käyvät läpi useita arviointikierroksia, joiden aikana asiantuntijat voivat korjata havaitsemiaan virheitä ja puutteellisuuksia.
Raportteja on kritisoitu paitsi liioitteleviksi, myös vähätteleviksi. Yksi ongelma on, että raportti on koottu useista eri lähteistä. IPCC:n johtaja Rajendra Pachauri onkin myöntänyt, että varsinaisen tutkimuksen ja viimeisimmän raportin julkistamisen välisenä aikana on havaittu paljon voimakkaampia merkkejä ilmaston muutoksesta.
Väite 16: Tietokonemallit ovat epäluotettavia, eivätkä ne ota huomioon pilvien vaikutusta.
Vastaus: Ilmaston mallintaminen tietokoneilla on hyvin vaikeaa. Nykyiset mallit ovat epätarkkoja ja epätäydellisiä. Siitä huolimatta ne ovat ennustaneet oikein havaittuja ilmiöitä, kuten stratosfäärin viilenemisen ja valtamerien pintavesien lämpenemisen.
Pilvien vaikutus pyritään huomioimaan malleissa. Se on kuitenkin vaikeaa, sillä pilvet voivat olla hyvin erityyppisiä, ja niillä on sekä ilmastoa viilentäviä että lämmittäviä vaikutuksia.
Väite 17: Ilmastolla säikytellään ihmisiä tarpeettomasti. Vielä 1970-luvulla ilmaston uskottiin viilenevän ja pelättiin uutta jääkautta.
Vastaus: Ehkä jotkut uskoivat ja pelkäsivät. Ilmastosta ja sen muuttumisesta oltiin 1970-luvullakin huolissaan ja monet ilmastotieteilijät uskoivat ilmaston lämpenevän. Sen sijaan todisteita välittömästä, uuden jääkauden uhasta ei esitetty. Muun muassa Real Climate -sivuilla on kommentoitu väitteitä.
Väite 18: Ei ole todisteita, että ilmaston lämpeneminen johtuu hiilidioksidista.
Vastaus: Mikä voisi olla sellainen todiste? Teoriat ja mallit osoittavat vahvasti siihen suuntaan, että hiilidioksidilla on ratkaiseva rooli ilmaston lämpenemisessä. Vaikka ilmaston lämpeneminen noudattaisi seuraavat tuhat vuotta tiukasti hiilidioksidin – ja muiden kasvihuonekaasujen – määrää, voisi silti joku väittää, että muutos johtuu jostain muusta.
Väite 19: Ihmisen tuottaman hiilidioksidin määrä on mitätön verrattuna tulivuorten purkautuessa vapautuvaan hiilidioksidiin.
Vastaus: Ihmiskunta tuottaa vuosittain ilmakehään jopa sata kertaa enemmän hiilidioksidia kuin mitä tulivuorista purkautuu.
Väite 20: Hiilidioksidin määrä ilmakehässä vaihtelee ihmisestä riippumatta
Vastaus: Ihmisten toiminta ei todellakaan ole ainoa asia, joka vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Fossiilisten polttoaineiden käyttö syytää kuitenkin taivaalle vuosittain miljardeja tonneja hiilidioksidia, mikä on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden 280 miljoonasosasta 380 miljoonasosaan.
Väite 21: Hiilidioksidia vapautuu luonnollisesti paljon enemmän kuin ihmisten toiminnan seurauksena.
Vastaus: Totta. On kuitenkin syytä muistaa, että luonto myös poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Ihmisen toiminta on muuttanut tasapainoa siten, että ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrä kasvaa.
Väite 22: Ilmasto muuttuu vesihöyryn – ei hiilidioksidin – takia.
Vastaus: Ilman kyky kantaa vettä, eli vesihöyryn määrä ilmassa, riippuu lämpötilasta ja ilmanpaineesta. Jos ilmassa on lämpötilaan ja ilmanpaineeseen nähden liikaa vettä, se tiivistyy ja sataa alas. Jos vettä taas on liian vähän, ilma kosteutuu meristä haihtuvalla vedellä.
Maapallon lämmön kannalta vesihöyryllä on ratkaiseva merkitys, mutta nykyistä ilmastonmuutosta se ei selitä. Siihen tarvitaan kasvavia hiilidioksidipitoisuuksia. Sen sijaan kun ilmasto lämpenee ilmaan voi sitoutua entistä enemmän vettä, mikä puolestaan nopeuttaa lämpenemistä entisestään.
Väite 23: 6 000 vuotta sitten oli lämpimämpää kuin nyt, eikä silloin ollut hiilivoimaa eikä polttomoottoria tuottamassa hiilidioksidia
Vastaus: Pohjoisen pallonpuoliskon kesät olivat 6 000 vuotta sitten, niin sanotun keskiholoseenin aikana lämpimämpiä kuin nykyisin, mutta muuten ilmasto ei ollut nykyistä lämpimämpi. Lämpimät kesät johtuivat maapallon akselin asennosta, jonka vuoksi pohjoinen pallonpuolisko sai osakseen enemmän auringonvaloa kuin nykyisin.
Väite 24: Aiempia muutoksia ilmastossa ei ole pystytty selittämään, joten nykyistäkään muutosta ei voida ymmärtää
Vastaus: Aiemmista muutoksista on saatavilla vain vähän tietoa, mutta silti niiden syitä on pystytty selvittämään. Sen sijaan nykytapahtumia voidaan tarkkailla, arvioida ja mitata useilla eri tavoilla. Nykyisen ilmastonmuutoksen ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi on yksinkertaisesti paljon enemmän eväitä tarjolla.
Väite 25: Historiallisia kuvaajia katsoessa näyttää, että hiilidioksidipitoisuuden nouseminen seuraa ilmaston lämpenemistä. Hiilidioksidia voi siis huoletta syytää taivaalle, koska se on ilmaston lämpenemisen seurays, ei syy.
Vastaus: Näiden kuvaajien ajallinen mittakaava on jopa satojatuhansia vuosia, joten ne soveltuvat huonosti viimevuosikymmeninä havaitun lämpenemisen vertailukohdaksi.
Mainittujen kuvaajien tapauksessa ilmasto on aluksi lämmennyt esimerkiksi maapallon kiertoradan tai akselin asennon takia, ja tämä on johtanut hiilidioksidipitoisuuden kasvuun. Korkeammat hiilidioksidiarvot puolestaan ovat johtaneet lämpenemisen jatkumiseen.
Toisaalta ilmastoa ei ole aiemmin rasitettu vastaavalla määrällä luonnotonta hiilidioksidia, joten historiasta ei löydy esimerkkitapausta, joka kertoisi meille mitä on tapahtumassa. Ilmastomallien mukaan hiilidioksidin lisääntyminen johtaa lämpenemiseen.
Väite 26: Keskiajalla oli yhtä lämmintä kuin nyt ja Grönlanti oli vihreä.
Vastaus: Euroopassa oli lämmintä keskiajalla, mutta maailmanlaajuisesti lämpötilat olivat nykyistä alemmat. Neljä viidesosaa Grönlannista peittävä jää on satojatuhansia vuosia vanha, joten vihreä se ei ole ollut pitkään aikaan. Keskiajalla Grönlannissa oli kuitenkin jopa nykyistä lämpimämpää. Silloin saaren eteläosissa kasvoi vihreää kasvillisuutta – aivan kuten nykyisinkin.
Väite 27: Nykyinen lämpeneminen on vain palautumista pienestä jääkaudesta.
Vastaus: Palautumista mihin? Ilmasto muuttuu jatkuvasti, eikä ole olemassa mitään perustasoa, jolle ilmaston tulisi palautua. Sitä paitsi nykyiset lämpötilat ovat nousseet pientä jääkautta edeltävän tason yläpuolelle. On myös mahdollista, ettei pieni jääkausi edes ollut maailmanlaajuinen ilmiö.
Väite 28: Ilmaston lämpeneminen johtuu auringosta tai kosmisesta säteilystä.
Vastaus: Auringon aktiivisuus on lisääntynyt jonkin verran viimeisimpien vuosisatojen aikana. Ilmasto on kuitenkin lämmennyt selvästi viimeisimpien vuosikymmenien aikana, jolloin auringon aktiivisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Auringon säteilyn tiedetään vaihtelevan 11 vuoden sykleissä, eikä huippukohdilla ole havaittu olevan suurta vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Lisää aiheesta BBC:n sivuilla.
Kosmisen säteilyn suhteen vaikutusen arviointi on hieman vaikeampaa. Kosminen säteily voi teoriassa lisätä pilvien syntymistä ja siten viilentää ilmastoa. Kosmisen säteilyn todellisesta vaikutuksesta ilmastoon ei kuitenkaan ole luotettavaa tietoa. Tiedetään, että auringon hiukkassäteily torjuu kosmista säteilyä. Koska auringon aktiivisuudessa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia, ei ole perusteltua olettaa, että myöskään kosmisen säteilyn määrä olisi muuttunut. Lisää aiheesta Met Office -laitoksen sivuilla.
Väite 29: Mars ja Pluto lämpenevät myös.
Vastaus: Kummankaan planeetan lämpenemisestä ei ole luotettavaa tietoa. Ainoa yhteinen tekijä, joka voisi Maata, Marsia ja Plutoa lämmittää, on aurinko. Auringon säteilemässä energiassa ei kuitenkaan ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin lämpötila Maassa on noussut.
Väite 30: Jäätiköt eivät sula, vaan kasvavat toisaalla ja kutistuvat toisaalla
Vastaus: Osa jäätiköistä varmasti kasvaa muun muassa lisääntyneiden lumisateiden vuoksi. Tutkimusten mukaan maapallon jäätiköiden kokonaismassa kuitenkin pienenee ja sulamisvauhti on kiihtynyt.
Väite 31: Arktinen merijää hupenee, mutta Antarktiksen merijää lisääntyy
Vastaus: Väite on totta, mutta se ei tarkoita, etteikö ilmasto lämpenisi. Vaikka Etelämantereella on entistä enemmän merijäätä, ei se tarkoita, etteikö maailmanlaajuiset keskilämpötilat nousisi.
Ylipäätään ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan enemmän pohjoiseen kuin eteläiseen napa-alueeseen. Ilmastonmuutosta ei voi muutenkaan todistella tai vastustaa pelkästään yhdellä alueella tapahtuvien muutosten perusteella.
Ilmastotutkija Kimmo Ruosteenoja avusti väitteiden vastauksissa.
- Ilmainen kasvisruokaluento 1.3. Helsingissä (9.2.2012)
- Naisilla on jo oikeus (joka ei toteudu) (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Huono vertaus. (6.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Vaalivalvojaiset-Valvaka (4.2.2012)
- Taloudellinen päätös (2.2.2012)
- Papit ja kirkonhenkilöt Haaviston takana??!! (2.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)









18 asiassa 31:stä skeptikkojen myönnetään olevan oikeassa
Tällaisen vastaavanlaisen listan on julkaissut myös Nwe Scientist jokin aika sitten.
Mutta ongelma tässä on suurin piirtein sama kuin vaikkapa olisi shakkioppaassa, joka esittelisi nk. koulumatin ja muutaman muun avausansan, ja julistaa, että ”Näin voitat varmasti shakissa”.
Tilastoa: esitetyistä 31 väitteestä 18 kohdalla käytännössä myönnettiin, että ”änkyrät” eli skeptikot ovat olleet ja ovat oikeassa, ”mutta …”.
Mielenkiintoinen on myös tämä sananvalintanne, kun puhutte ”ilmastoänkyröistä”. Sanaa ”änkyrät” kun - sukupolvi sitten, mutta sana varmaan on säilynyt silloisten lastenkin ”takaraivossa” – ensin on käytetty SKP:n stalinisteista, ”taistolaisista”. Mutta hehän juuri nimenomaan kannattivat virallista totuutta (silloin Neuvostoliiton suhteen)!
Ei vakuuta
". Keskiajalla Grönlannissa oli kuitenkin jopa nykyistä lämpimämpää. Silloin saaren eteläosissa kasvoi vihreää kasvillisuutta – aivan kuten nykyisinkin."
Joo, mutta keskiajalla siellä pystyi viljelyyn ja karjankasvatukseen, mikä nykyäänkään ei onnistu.
Aika nollavastaus. Vähän kuin Radio Jerevanista ;)
Esimerkiksi tuossa ei vastata mihinkään, yritetään vain väistää ja luistella aika läpinäkyvästi.
Samoin kiva oli se Mannin mailan apologia.
Purevat varmasti noin alle 10-vuotiaisiin lapsiin noi ohjeet. Aikuisille Radio Jerevan -tyylinen "tiedotus" ei toimi. Aiheuttaa vaan pahemman vastareaktion.
Kenelle tarkoitettu?
Atk-salausmenetelmistä meille esitelmöitsevä asiantuntija kertoi eräästä heikosta menetelmästä, ja heitti huulena, että se on tarkoitettu niitä varten, joilla ei ole tietokonetta.
Yhtä lailla voisi kysyä (Jopin tavoin) tästä Vihreän Langan artikkelista, että kenelle se on tarkoitettu? Niille, joilla ei ole käytössään internetiä?
Ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt 2001 lähtien
Hadleyn CRUT3-tilasto on ehkä eniten käytetty maapallon lämpötilan mittari:
http://www.junkscience.com/MSU_Temps/HadCRUG.html
Lämpenemistä ei enää ole tapahtunut 2001 jälkeen, ja vuodesta 2008 näyttää tulevan yhtä viileä kuin 1999 ja 2000. Vuosi 1998 oli ylivoimaisesti maapallon lämpimin.
IPCC-ilmastotutkijat eivät osaa selittää, miksi lämpeneminen voi pysähtyä 8 vuodeksi. Malleissa on siis vikaa.
IPCC-tutkijoiden suurin virhe on varovaisuuden puute. Normaali varovainen luonnontieteilijä on tässä tilanteessa 'ilmastoänkyrä', joka myöntää avoimesti, että emme tiedä ilmaston tulevaa kehitystä.
Luonnontieteessä on ennusteissa otettava huomioon epävarmuustekijät. Esimerkiksi vuosina 1880 - 1910 maapallon ilmasto jäähtyi tuntemattomasta syystä 0.3 C. Syynä tuskin oli ihmisen vaikutus ilmastoon. Samanlainen luonnollinen prosessi voi olla takana suuressa osassa vuosien 1970 - 2000 lämpenemistä. Emme yksinkertaisesti tiedä, mikä on ihmisen osuus tuosta 0.6 C lämpenemisestä vuosina 1970 - 2000.
http://www.junkscience.com/MSU_Temps/HadCRUT3-1850.html
Hiilidioksidin lisääntyminen nostaa maapallon lämpötilaa jonkin verran. Mutta epävarmuus feedback-vaikutusten suuruudesta on niin suuri, että emme voi tietää, lämpeneekö maapallo seuraavien 50 vuoden aikana hiilidioksidin vaikutuksesta 0.1 C vai 3 C. Jos taustalla olevat luonnolliset prosessit vaikkapa pudottavat maapallon lämpötilaa 0.5 C vuosina 2000 - 2050, niin silloin voi maapallo jopa jäähtyä tuona ajanjaksona.
Varovaisuutta siis ennusteisiin ja mielipiteisiin.
Kommentteihin kommentteja
Lupea Jopi Grönlannista täällä:
http://tuukkasimonen.blogspot.com/2007/09/ilmastomyytti-grnlannin-nimi-o...
Grönlannissa viljellään jonkin verran tänä päivänäkin. Ylivoimaisesti suurin osa Grönlannista on kuitenkin satoja tuhansia vuosia vanhan paksun jääpeitteen peitossa.
Nimim. "Energia Politiikka":
Ilmaston lämpeneminen EI ole pysähtynyt. Katso vaikka vertailua 1975-1998 ja siitä eteenpäin:
http://tamino.wordpress.com/2007/12/16/wiggles/
Se, että vuosisadan voimakkaimman el Ninon takia 1998 poikkesi trendistä ei tarkoita, että trendi olisi muuttunut vaikka vähään aikaan vuoden 1998 lämpöennätyksiä ei rikottaisikaan.
Tilastotiedettä taitamattoman helposti väittävät trendin muuttuneen, vaikka vaihtelu ei olisi tilastollisesti merkittävää.
"Ilmastoherkkyyden" kokeellinen mitttaaminen (kohdaksi 32)?
Tuukka Simonen |totesi (linkkiinsä tukeutuen): ” Se, että vuosisadan voimakkaimman el Ninon takia 1998 poikkesi trendistä ei tarkoita, että trendi olisi muuttunut vaikka vähään aikaan vuoden 1998 lämpöennätyksiä ei rikottaisikaan.”
Mutta mikä on trendi? Se on siinä 1,2 astetta 100 vuodessa, ”kauempaakin” laskettuna.
Mutta mikä on ennuste? Se on 3 astetta tai enemmän (”jopa 6 astetta”) Miten tämä tehdään? Vähän ”pyöristäen” se tehdään käsitteellä ”ilmastoherkkyys”, joka on kerroin, noin 2,5, jolla kerrotaan trendi tai se mitä fysiikasta muutoin voisi ennustaa. Sen avulla itsessään vaatimaton trendi kohoaa poikamaisen terhakkaasti pystyyn, kun mennään tuleviin vuosikymmeniin.
Ja tähän ”ilmastoherkkyyteen” sitten tietysti perustuu koko pelko asian suhteen. Yksi aste – josta noin puolet olisi jo toteutunut, eli siinä puoli astetta, ei olisi ainakaan 30 biljoonan euron arvoinen ongelma (raha-arvio Vihreän Langan uutisesta).
Kesken jääneessä email-vaihdossa kanssani Kimmo Ruosteenoja sanoi, että ilmastomallit ovat aika suoraan johdettavissa fysiikan ja kemian lainalaisuuksista (ja siten kaatuvat vasta ko. lakien kaatumisen myötä?). Tähän Vihreän Langan listaan voisi varmasti lisätä sellaisen kohdan, jossa kerrotaan, miten ”ilmastoherkkyys” kokeellisesti mitataan.
Meinaan, jos tarkoitus on antaa osviittaa keskusteluun ”ilmastoänkyröiden” (niin kuin asia täällä ilmaistiin) kanssa. Tätä ”ne” kuitenkin saattavat kysyä!
Varmuutta ei ole mutta
Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa laskea sen varaan etteivät ihmisten toimet aiheuttaisi ilmaston lämpenemistä.
Voi teitä vihreitä...
"Palautumista mihin? Ilmasto muuttuu jatkuvasti, eikä ole olemassa mitään perustasoa, jolle ilmaston tulisi palautua. Sitä paitsi nykyiset lämpötilat ovat nousseet pientä jääkautta edeltävän tason yläpuolelle. On myös mahdollista, ettei pieni jääkausi edes ollut maailmanlaajuinen ilmiö."
Mietipä Lasse L, mitä vastauksesi kysymykseen 27 käytännössä merkitsee ilmastokeskustelun kannalta;)
No, terve menoa Jehovan todistajiin saarnaamaan, kun tämä ilmastoräpätys on viiden vuoden kuluttua historiaa...
Voi meitä toimittajia...
Mukava nähdä, että asia on herättänyt keskustelua.
antaa mennä vaan..?
Nimim. Energia Politiikka:
" IPCC-tutkijoiden suurin virhe on varovaisuuden puute. Normaali varovainen luonnontieteilijä on tässä tilanteessa 'ilmastoänkyrä', joka myöntää avoimesti, että emme tiedä ilmaston tulevaa kehitystä. "
Ikään kuin joko tiedettäisiin kaikki ehdottomasti tai ei ollenkaan yhtään mitään. Kukaan järjissään oleva ei sellaista esitä.
Tuossa lainaamassani väitteessä on sama logiikka kuin sillä MIT:n professorilla, joka selitti joitakin vuosia sitten MOT-ohjelmassa, että kun ei tiedetä tosiasioita varmasti, ei pidä tehdä mitään. Tämä oli hänen mielestään tervettä turvallisuusajattelua.
Se voidaan kuvata näinkin: nappi laudassa sumuisella tiellä eteenpäin. Tie ei näy, mutta kun ei varmasti tiedetä, tuleeko mutkia (ja hälveneekö sumu vai tiheneekö) ei tehdä mitään jottei tehtäisi virheitä. Ei siis edes höllätä kaasua.
Herran haltuun.
Miksei valita parasta?
"Oppaan tarkoitus ei myöskään ole tarjota aseita vakavaan tieteelliseen väittelyyn, vaan arkikeskusteluun ja lähipiirin vakuuttamiseen."
No, tässä on kyllä pikkaisen eikä vain vähänkään "elitistinen" taka-ajatus, että arki- ja lähipiiri (vaimo ja lapset? humalainen pubikaveri?) voitaisiin saada vakuuttuneiksi puolivillaisillakin argumenteilla, eikä varsinaiseen tieteeseen ei tarvitsisi turvautua ...
Mutta yritetään sitten oikein lapsen näkövinkkelistä. Kun eri ilmastomallit esittävät erittäin erilaisia ennusteita, miksei niistä valita parasta, joka kertoisi sen oikean ennusteen? Minä ainakin valitsisin juuri sen! Ja hylkäsin tyystin kelvottomat. Hyvän puolella kun olen, pahaa (ja huonoa) vastaan.
Mistä sinä kaiken tiedät?
Komsi: "Se voidaan kuvata näinkin: nappi laudassa sumuisella tiellä eteenpäin. Tie ei näy, mutta kun ei varmasti tiedetä, tuleeko mutkia (ja hälveneekö sumu vai tiheneekö) ei tehdä mitään jottei tehtäisi virheitä. Ei siis edes höllätä kaasua.
Herran haltuun."
Mistä sinä osaat sanoa parhaan strategian asiassa, mistä sinä tiedät?
Arvaan, se on se "varovaisuusperiaate". Joka on - itsessään - strategia, jossa ei tehdä mitään.
Mikä on sumussa äkkijarrutuksen vaikutus? Äkillisten ohjausliikkeiden?
Erään nykykäsityksen mukaan Titanic olisi selvinnyt, jos se olisi ajanut täysillä päin jäävuorta ... vaurion, mutta pinnalla. ;)
Tässä ajassa ja tässä ilmastonmuutoksen asiassa on selviä merkkejä hätäisestä päätöksenteosta. Kuten biopolttoaineet. Joiden kautta tuhoamme luonnon, sen "pelastamiseksi".
Luultavasti ihmiskunnalle olisi paras asia ainakin n. 5-10 vuoden mietintätauko, sekä asian oikean laidan selvittämiseksi, että oikean strategian löytämiseksi, sen jälkeen, kun asia itsessään ja mittasuhteineen on paremmin hahmottunut.
Jona aikana, noin 10 vuodessa, maailman keskilämpötila ääriskenaarioidenkin mukaan nousee korkeintaan siinä 0,5 astetta, keskiskenaarioden mukaan 0,3 astetta, 30 vuoden satelliittimittausten trendin mukaan noin 0,13 astetta, ja viimeisen 5 vuoden trendin mukaan laskee.
"Herran haltuun" -sanonnan lisäksi on käytettävissä myös sanonta ja viisaus "ans kattoo".
entätä sitten vastaus tähän
Yksittäisen ihmisen tai maan mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutokseet ovat pienemmät kuin yhden äänen merkitys eduskuntavaaleissa.
Auringonvalon heijastaminen takaisin avaruuteen
Väite kakkoseen vastataan: "Joku voi keksiä jonkin teknisen keinon ottaa tuottamamme hiilidioksidi talteen tai heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen."
Tarkoittaako tämä, että auringonvalon heijastaminen takaisin avaruuteen nähdään oivallisena ratkaisuna? Hyvänen aika sentään. Oletteko nyt varmoja siitä että tiedätte mitä teette? Auringonvalon pääsyn estäminen maapallolle tuntuu sellaiselta toimenpiteeltä, että ihminen ei ehkä pysty säätelemään kaikkea mitä siitä seuraa. Ihmisen hyvin laajamittaisista puuttumisista luonnonilmiöiden kulkuun on tähän asti ollut lähinnä katastrofaalisia seurauksia.
Vai onko vastaus sarkasmi?
Kakkosväitteen vastaus
http://www.vihrealanka.fi/eno-vastaa/valkoinen-ekokaupunki
Aja hiljaa...
Heikki Jokipii | 09.08.2008 16:57
Komsi: "Se voidaan kuvata näinkin: nappi laudassa sumuisella tiellä eteenpäin. Tie ei näy, mutta kun ei varmasti tiedetä, tuleeko mutkia (ja hälveneekö sumu vai tiheneekö) ei tehdä mitään jottei tehtäisi virheitä. Ei siis edes höllätä kaasua.
Herran haltuun."
Mistä sinä osaat sanoa parhaan strategian asiassa, mistä sinä tiedät?
Arvaan, se on se "varovaisuusperiaate". Joka on - itsessään - strategia, jossa ei tehdä mitään.
Mikä on sumussa äkkijarrutuksen vaikutus? Äkillisten ohjausliikkeiden?
Erään nykykäsityksen mukaan Titanic olisi selvinnyt, jos se olisi ajanut täysillä päin jäävuorta ... vaurion, mutta pinnalla. ;)
On myös todettu liikenneonnettomuuksia, joissa turvavöiden käyttö on vienyt matkustajien hengen. Se ei kuitenkaan muuta tosiasiaa, että suurimmassa osassa onnettomuuksia turvavyö on omiaan pelastamaan käyttäjänsä hengen tai terveyden.
Sumussa ajettaessa vauhdin hiljentäminen on tervettä varovaisuutta, samoin sumuvalojen käyttö.
Titanicin tapauksessa varovaisuusperiaate olisi liittynyt etenkin reitin ja purjehdusnopeuden valintaan. Myös jäävuorten ja muiden "vesiesteiden" valvonta vaikka valonheittimen avulla olisi palvellut periaatetta.
Mietintätauosta
5 - 10 vuoden mietintätaukoon ei ole enää aikaa.
Missähän näistäkin
Missähän näistäkin jutuista on lähteet, ihan tyhjää sanahelinää ilman niitä, varsinkin kun löytyvät täältä ei todellakaan niin luotettavalta vihreän langan sivuilta.
Miksi ihmeessä?
Väite 32: Eurooppalainen veronmaksaja maksaa vihreiden tunteman huonnon ekologisen omantunnon aiheuttaman pahan oloon aneet.
Kiina, Intia, Venäjä ja USA työntävät paskaa taivaalle, maaperään ja vesistöihin yhtään välitäämättä näistä teeseseistä.
Tämän vuoksi on aika pöhköä maksattaa omaa pahaa oloaan muilla...
Yksi ohje unohtui
Jos et pysty kumoamaan ilmastoskeptikon väitettä kuten usein käy, niin arvostele väitteen esittäjää, hänen motiivejaan tai mahdollisia kytköksiä Exxon yhtiöön. Jos tämä ei onnistu, ole hiljaa.
pari kohtaa
"Väite 2: Ihminen on voimaton ilmastonmuutoksen edessä."
Yhteen aikaan maapallolla lyijypitoisuudet olivat räjähtämässä käsiin mutta sitkeällä toiminnalla kehitys saatiin kääntymään ja tilanne on nykyään paljon parempi.
Toiminta voi muuttaa asioita.
"Väite 5: Ihmiskunta, tai ainakin Suomi, hyötyy lämpimästä säästä."
Tässä voi vedota xenofobiaan ja todeta, että ne kaikki muuttaa sitten tänne. :O
Väestöräjähdys huolestuttavampi ilmiö
Jotenkin vaan väestöräjähdys ei ole missään yhteydessä ilmastomuutokseen?
Maailman väestö lisääntyy yli 6 milj joka kuukausi, kun kuolleet on poistettu, mutta sanaakaan siitä ja sen vaikutuksesta ilmastoon ei kerrota koskaan, eikä kenenkään jutussa.
Kuinka ei väestön kasvun vaikutuksista muutenkaan ole missään koskaan mitään? Se nyt kuitenkin menee vääjäämättä suunnattomiin nälänhätiin, joilla rajoitukset tapahtuvat.
Ei ainakaan aihe kiinnosta keskusteluksi asti.
Voisiko se nyt vaan olla niin, että lapset ovat niin suloisia olentoja, ettei heidän määräänsä saa rajoittaa?
Kyllä, mutta miten?
Voimakas väestönkasvu on ilman muuta ongelma. Tämä on niin itsestään selvää, ettei järkevä ihminen edes jaksa hokea sitä. Varsinkaan, kun asian hokeminen ei auta pätkääkään.
Järkevää olisi keskustelu sitä, millä keinoin väestönkasvu saadaan laantumaan. Selvästikään ikuinen "räjähdys" ei ole luonnonlaki. Eihän suomalaistenkaan määrä enää kasva vaan pikemminkin vähenee.
Niitä keinoja, jotka oikeasti auttavat, ovat mm. ihmisten tasa-arvoisuus ja sosiaaliturva, naisten ja tyttöjen koulutus ja "voimaannuttaminen" omissa yhteisöissään, parempi terveydenhuolto ylimalkaan ja ehkäisyvalistus sen osana.
Erityisesti on huomattava, että kun pikkulasten kuolevuus alenee, jonkin ajan kuluttua yleensä syntyvyys alenee vielä enemmän. Siinä on selvä järki, koska kuolevuuden aletessa ei tarvitse siittää ja synnyttää suurta lapsilaumaa "varmuuden vuoksi". Taattu yhteiskunnallinen tai yhteisöllinen -- ikiomista jälkeläisistä riippumaton -- vanhuudenturva vaikuttaa samaan suuntaan.
Joka haaveilee miljardien ihmisten steriloimisesta pakolla, haaveilee turhaan. Joka haaveilee miljardien tappamisesta, on ääliö, jonka sopisi aloittaa itsestään. Vaikka yhdeksän kymmenesosaa ihmiskunnasta kertaheitolla hävitettäisiin, ei se estäisi jäljelle jäänyttä kymmenesosaa jollakin aikavälillä palaamasta täsmälleen tähän samaan pisteeseen, missä me nyt olemme.
Ainoa toivo on ajattelutapojen muuttumisessa ja toimeentuloturvan paranemisessa -- kulttuurisessa ja sosiaalisessa evoluutiossa. Mutta siinä onkin vahva toivo, sillä tämähän on jo tapahtunut suuressa osassa maailmaa -- sekä vauraissa länsimaissa että mm. köyhän Intian eteläisessä Keralan osavaltiossa.
Ei pitäisi enää keskustella
*** Järkevää olisi keskustelu sitä, millä keinoin väestönkasvu saadaan laantumaan. Selvästikään ikuinen "räjähdys" ei ole luonnonlaki. Eihän suomalaistenkaan määrä enää kasva vaan pikemminkin vähenee. ***
Sinä aikana kun keskustelette, "luonto" hoitaa homman. Ei oikeastaan kannattaisi niin hirveästi keskustella enää kun raju väen vähennys alkaa jo ensi vuosikymmenen aikana. Ja jatkuu sitten vuosisadan loppuun asti. Prosessit ovat ikävät, mutta sitä saa mitä tilaa.
Lukekaa Linkolanne ja valaistukaa.
Varovaisuusperiaatteesta
Elokuussa vertasin ”ei pidä tehdä mitään, kun ei tiedetä mitään varmasti” –asennetta siihen, että ajetaan nappi laudassa liukkaalla ja sumuisella tiellä. Kun ei tiedetä varmasti, onko tiessä mutkia, ”varmuuden vuoksi” ei tehdä mitään, ei edes höllätä kaasua.
Ihan terveyteni vuoksi en jaksa seurata tällaisia palstoja jatkuvasti. Nyt vasta vilkaisin toisen kerran. Heikki Jokipii näyttää nokkelasti vastanneen näin: ” Mikä on sumussa äkkijarrutuksen vaikutus? Äkillisten ohjausliikkeiden? ”
Hohhoijaa. Kiitos Heikki Jokipiille siitä, että hän kehtaa esiintyä omalla nimellään. Mutta tietääkseni en ole puhunut sanaakaan äkkijarrutuksesta enkä äkillisistä ohjausliikkeistä. En arvannut, että joko (a) H. Jokipii on noin hölmö tai (b) että hän luulee minua noin hölmöksi.
En ole ehdottanut kaikkien tehtaiden välitöntä sulkemista, kaikkien autojen välitöntä murskaamista enkä edes tuohivirsujen käyttöä. Mutta jos olisinkin ehdottanut, tuon toteutuminen tuskin ainakaan ilmaston vakautta horjuttaisi. Vai?
Kaikissa tapauksissa olen edelleenkin sitä mieltä, että vauhdin – hiilenpolton – jatkuva kiihdyttäminen on täydellisen järjetöntä ja vastuutonta tällä sumuisella ja liukkaalla tiellä.
Täydellisen järjetöntä, joo
*** Kaikissa tapauksissa olen edelleenkin sitä mieltä, että vauhdin – hiilenpolton – jatkuva kiihdyttäminen on täydellisen järjetöntä ja vastuutonta tällä sumuisella ja liukkaalla tiellä.
****
James Lovelockilla on kanta tähän asiaan. The party is over. Täydellisen järjetöntä, olet oikeassa, mutta se ei taida enää merkitä mitään. Ihminen on järjetön otus.
Sama nimetön kuin edellä; en viitsi enää edes käyttää enää nimimerkkiä tällä forumilla kun moderaattori karsii tekstejäni kuitenkin pois.
Uimahousut
Hankkikaa uimahousut, niin ette pelkää.
Minulla on jo, onko teillä?
Huuhaaväittely
Kukaan ei ole koskaan mitannut maapallon keskilämpötilaa edes viiden asteen tarkkuudella, se ei nykylaitteilla voi olla mitenkään mahdollista.
Keskilämpötilan mittaaminen edellyttäisi miljardien lämpöantureiden sijoittamista aina maapallon keskipisteestä ilmakehän rajoille asti. Mielellään antureita saisi olla metrin välein ja tällä gridillä tehtyjä mittauksia tulisi olla vähintään 40 000 vuoden ajalta.
Edes maapallon merien keskilämpötilan luotettavaan mittaamiseen asteen tarkkuudella eivät riitä koko se mittarimäärä, minkä ihmiskunta on tähän mennessä kyennyt tuottamaan.
"Ilmasto ei kuitenkaan viilene, vaan päinvastoin lämpenee"
Ilmasto viilenee yhtäällä ja lämpenee toisaalla. Kun taivas on pilvessä, tai on yö, ilma viilenee paikallisesti. Itse ilman lämpötilaa ei voi mitata. Voidaan ainoastaan todeta ilmassa olevan mittausanturin mittaama keskilämpötilalukema mittaushetkellä. Mittausantureita lisäämällä saadaan aina vain uusia ja uusia keskilämpötiloja eri aikoina.
Mittausongelma on vastaava, kuin yritettäisiin määritellä Suomen rannikon rantaviivan pituus metrin tarkkuudella. Kuka sen tekisi märällä hiekkarannalla?
Tiede ei voi toimia demokratian ehdoilla eikä kerätystä trendistä voi ekstrapoloida tulevaisuutta. Katson, että koska aiheesta ei selvästikään vielä tiedetä tarpeeksi, on syytä jatkaa tutkimuksia ja lopettaa selitysten keksiminen sekä syyllisten hakeminen.
Ehdotan Nobelin palkintoa
*** Ilmasto viilenee yhtäällä ja lämpenee toisaalla. Kun taivas on pilvessä, tai on yö, ilma viilenee paikallisesti. Itse ilman lämpötilaa ei voi mitata. Voidaan ainoastaan todeta ilmassa olevan mittausanturin mittaama keskilämpötilalukema mittaushetkellä. Mittausantureita lisäämällä saadaan aina vain uusia ja uusia keskilämpötiloja eri aikoina. ***
Terävää ajattelua, loistavaa logiikkaa. Ehdotan oivaltajalle fysiikan Nobelin palkintoa.
Mutta tekisit nyt ensin edes sen fysiikan appron :-))
>Mutta tekisit nyt ensin edes
>Mutta tekisit nyt ensin edes sen fysiikan appron :-)) <
Koettaisit nyt mitata kotonasi vaikka edes jääkaappisi keskilämmön 0,5 asteen todellisella tarkkuudella.
Kun olet hoitanut kattavat mittaukset viikon ajalta kalibroiduilla jäljitettävillä mittalaitteilla jääkaapin sisältä, niin
sitten huomaat, että itse jääkaapin lämpötilaahan tehtävässä kysyttiinkin. Tulet huomaamaan, että kohde jäähtyy yhtäällä ja lämpenee toisaalla, loputtomiin, eri tahdissa kuin mittausanturisi jotka nappaavat osan lämmöstä muualta kuin kohteesta. Toteat käytännössä pian, että sekä tehtävän ymmärtäminen, että teorian soveltaminen käytäntöön vaaditulla tarkkuudella vaatii jotain muutakin kuin paperia.
Mitä enemmän työtä teet, sitä enemmän virheitä ja yksinkertaistuksia huomaat tehneesi.
Eräs tyyppivirhe on sokea luottamus auktoriteettiin, menetelmään ja kalibrointitodistukseen.
"Raportit eivät kuitenkaan
"Raportit eivät kuitenkaan ole täynnä virheitä, vaan ne ovat kattavia katsauksia parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Ennen julkaisemista raportit käyvät läpi useita arviointikierroksia, joiden aikana asiantuntijat voivat korjata havaitsemiaan virheitä ja puutteellisuuksia."
Kun toimittaja vuosi sitten kirjoitti tämän ei ollut vielä tiedossa että IPCC on tahallisesti liioitellut ja vääristellyt tutkimuksiaan. Toimittaja uskoi sokeasti auktoriteettiin ja perusteli harvainvaltaa tällä.
Entäs muu tutkimus?
Nimim. Nimetön.
"Kun toimittaja vuosi sitten kirjoitti tämän ei ollut vielä tiedossa että IPCC on tahallisesti liioitellut ja vääristellyt tutkimuksiaan."
Sinulta on ehkä jäänyt huomaamatta, että useimmat raportit ja mittaukset tulevat ihan muualta kuin IPCC:ltä. Kansallisten ilmatieteenlaitosten mittaukset, NASA:n satelliittimittaukset, kansallisten tiedeakatemioitten ja yliopistojen mittaukset. jne.
IPCC:n toimintatavoissa ja esim. avoimuudessa, on ilmeisesti puutteita (mikä on eri asia kuin tulosten vääristely) mutta miten se vaikuttaa muiden tekemään tutkimukseen? Säteileekö ICPP:stä joku globaali epärehellisyys, joka panee NASA:n satelliitit näyttämään vihreellisiä lukuja ja saa kansallisten ilmatieteenlaitosten mittarit hypähtämään tyhjästä?
korjattu käyrä
Yllä oleva ns. korjattu käyrä loppuu harmillisesti vuoteen 2000. Varmasti ihan kohta julkaistaan tässä meidän vihreässä langassakin uusi käyrä joka loppuu vuoteen 2010 niin saadaan denialistien ja ärsyttävien ilmastoscebtikoiden suut kerralla tukkoon! Onhan se selvää typerimmillekin autoilijoille ja lihansyöjille että lämpiäminen on jatkunut kiihtyvästi koska CO2 päästötkin ovat lisääntyneet jyrkästi!!1
Korjattu käyrä
Minna tuossa edellä kirjoittaa:
"Onhan se selvää typerimmillekin autoilijoille ja lihansyöjille että lämpiäminen on jatkunut kiihtyvästi koska CO2 päästötkin ovat lisääntyneet jyrkästi!!"
Totta, mutta joku viisaampi autoilija saattaakin olla sitä mieltä, ettei CO2:n vaikutus olekaan niin suuri kuin jotkut typerykset luulevat. Lukekaa nyt hyvät ihmiset uudelleen vaikka juttu linkistä
http://www.vihrealanka.fi/ilmasto/pelon-halventaja-jarl-ahlbeck
Turha suomalaisten on paineita ottaa!
Mitä tahansa suomalaiset tekevätkin sillä ei ole globaalisti yhtään mitään merkitysta ilmaston muutokseen. Tällä hetkellä Kiina ja Intia määräävät CO2 päästöjen muutoksen eli kasvun. Vaikka lopettaisimme kaikki CO2 päästöt tänään sitä ei kukaan muu maailmassa huomaisi.
Risupaketti on jopa suorastaan turmiollinen, sillä se lyhyellä aikavälillä jopa lisää CO2 päästöjämme ja vaatii metsien lisälännoitustarpeen kaikkine energiankulutus- ja saasteseurauksineen. Myös auringon säteilyn absorptio pienenee maassamme varsinkin talvella.
Siksi on parempi vain rauhassa seurata mitä muut tekevät ja miten ilmasto todella kehittyy. Nyt tekemämme ratkaisut saattavat olla aivan turhan kalliita ja hyödyttömiä kun asiaa tarkastellaan vaikka 30 vuoden kuluttua.
Änkyröintiä
Väite 1: Ilmasto lämpenee ihmisten toiminnasta riippumatta.
"Vastaus: Ilmasto on aina muuttuunut ja muuttuu tulevaisuudessakin. Ilmasto viilenee ja lämpenee noudattaen erilaisia monimutkaisia luonnollisia syklejä. Pelkästään luonnolliset tekijät huomioon ottaen ilmaston kuuluisi tällä hetkellä pikku hiljaa jäähtyä.
Ilmasto ei kuitenkaan viilene, vaan päinvastoin lämpenee. Muutos on nopea ja tutkimusten mukaan sillä on suora yhteys ihmisten aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin."
Vastaus on vain osittain korrekti kyvyttömyydessään ilmaista argumenttien pohjana olevat aikajaksot, jotka vaihtuvatkin joka toiseen lauseeseen levittäen sumuverhon.
Oma näkemykseni: Ilmasto .... Pelkästään luonnolliset tekijät huomioon ottaen ilmaston kuuluikin lämmetä nopeasti 1970-2000 välisenä jaksona muunmuassa positiiviseen vaiheeseen kääntyneen PDO ja AMO oskilloinnin vaikutuksesta, joka nostaa merivesien pintalämpötilaa lämpöenergiasisällön kulkusuunnan kustannuksella, eli meristä ilmakehään päin.
Tuossa mallinnus pelkästään PDO ja co2 huomioon ottaen, falsifioimantonta laajempaa mallinnusta, koskien globaalia lämpötilaa, ei julkisessa depatissa tiedossani vielä ole.
http://wattsupwiththat.com/2008/10/19/new-paper-from-roy-spencer-pdo-and...
Kuva:
http://www.weatherquestions.com/PDO-and-20th-Century-warming-Fig03.jpg
CO2 joutuu edellisessä selittämään vielä noin puolet lämpeämisestä, mutta ei kykene selittämään vuosisadan alkupuolen lämmintä jaksoa ollenkaan.
Seuraavaksi tarkastelussa PDO ja AMO yhdessä, korrelaatio on 0,83, eli erinomainen.
http://www.globalwarmingclassroom.info/earth_magnetosphere_files/image00...
http://wattsupwiththat.com/2008/01/25/warming-trend-pdo-and-solar-correl...
USAn lämpötilasta siis oli tuo analyysi, korrelaatio on hämmästyttävä, tämä pätee myös Euroopan lämpötilaan AMOa painottaen.
Näistä oskillaatioista johtuen ilmaston lämpeämisen kuuluisi myös pysähtyä jaksolla 2000-2010, näin tapahtuikin,
seuraavaksi sen kuuluu viiletä luonnollisen vaihtelun seurauksena, jää nähtäväksi, mutta viitteet tästä ovat vahvat.
Luonnollinen vaihtelu on ylittänyt ja ylittää ihmisen aiheuttaman lämpeämispakotteen, 1970-2000 välisen jakson virheellisesti oletettiin olevan pääasiassa ihmisen aiheuttamaa.
Tuhatuvuotista oskillointia
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1468-0459.2010.00399.x/abst...
Kuva:
http://notrickszone.com/wp-content/uploads/2011/02/Ljungqvist2010b.jpg
Tämä voidaan jakaa noin 300 vuoden jaksoihin, 300 vuotta lämpeämistä, 300 vuotta lämmintä ja 300 vuotta viilenemistä, nykyinen lämmin jakso ei erotu mitenkään poikkeavana.
Tämän 1 000 vuotisen oskilloinnin yli vaikuttava milankovitchin mukainen oskillointi näkyy hitaana viilentymisenä, joten ilmasto viileneekin pikkuhiljaa, eikä vain pitäisi.
Tämän aloittajan ensimnmäisen vastauksen falsifiointi siis falsifioi myös suuren osan muista vastauksista "ilmastoänkyröille", tilan puutteen vuoksi niihin nyt yksityiskohtaisemmin puuttumatta, aurinkokin ilmastodraiverina jää nyt huomiotta.
Tarkoitukseni ei ole kokonaan falsifioida co2 mahdollista vaikutusta ilmastoomme, mutta osoittaa ettei lyhytjänteinen pintalämpötilan seuraaminen ole kovin vahva osoitus muusta kuin luonnollisen ilmastonvaihtelun voimasta ja että se pitäisi ottaa huomattavasti paremmin huomioon ja esille kuin se virallisessa agendassa otetaan,
meitä siis pelotellaan, osittain hyvinkin virheellisin argumentein, kertomalla vain osatotuuksia.
Tästä skeptisessä lähestymistavassa -ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutoshypoteesiin- pohjimmiltaan on kyse ja sitä viestiä on ollut, änkyräksi leimaamisen takia, vaikea saada julki.
Kirjoittaja on harrastelija-ilmastontutkija
Yhden totuuden politiikka
Suomessa ympäristöasioissa pyritään noudattamaan yhden totuuden politiikkaa (malli Pohjois-Koreasta. Eipä tässäkään artikkelissa ollut kaikille väitteille tieteellistä näyttöä, todettiin vain asioiden olevan tietyllä tavalla ja se on siten ehdoton totuus.
Miten siis väitellä yhden totuuden viherpiiperön kanssa?
Kirjoita uusi kommentti