Näin Campact vaikuttaa
saksalaisen poliittisen verkkoyhteisön Campactin jäsenet lähettävät internetin kautta vetoomuksia ja joukkosähköposteja päättäjille. Allekirjoitusten ja kommenttien luovutukseen yhdistetään mediaa kiinnostavia tempauksia.
Autojen tiukkoja päästörajoja jarruttanut EU-komissaari Günter Verheugen sai joulun alla postitse 9 000 allekirjoitusta – ja joka päivä kahden viikon ajan ison risukimpun. Ilmastonmuutoksesta huolestuneiden saksalaisten 32 000 allekirjoitusta jäädytettiin kesähelteessä jääkuutioihin, joista muodostui teksti “Aika toimia”, kun EU:n ympäristöministerit kokoustivat Berliinissä.
Usein jäseniä kehotetaan suuntaamaan sähköpostinsa oman vaalipiirinsä edustajille, sillä mahdollisia äänestäjiä kuullaan paremmin ja heille myös saatetaan vastata. “Poliitikoille tekee hyvää tulla muistutetuiksi, ketä he edustavat”, sanoo Campactin perustaja Christoph Bautz.
Vastustaessaan geenitekniikkalain vesitystä teollisuuden toivomaan suuntaan Campact järjesti viidentoista paikkakunnan kävelykaduilla keskusteluja, joihin oli kutsuttu paikallisia kansanedustajia.
Monissa tempauksissa yhdistyy toiminta verkossa ja todellisuudessa. Neurathiin Düsseldorfin lähelle rakennettavan Euroopan suurimman hiilivoimalan aidan taa koottiin viime talvena ihmisketju, jonka vartalot olivat pahvista, mutta kasvoina verkoston jäsenten netissä lähettämiä kuvia.
Syksyllä 2006 netin kautta koottiin ihmisiä protestoimaan 60 kaupungissa Deutsche Bankin, Hypovereinsbankin ja Commerzbankin toimipisteiden edessä, koska ne olivat luvanneet rahoittaa Bulgariassa maanjäristysalueelle suunniteltuja Belenen ydinvoimaloita. Pankit peruivat rahoituslupauksensa juuri ennen kampanjaviikon alkua.
Lokakuussa aktiivit jakoivat 80 rautatieasemalla matkalaisille esitteitä, joissa kerrottiin yksityistämisen vaikutuksista asiakkaisiin. Kolme päivää tempauksen jälkeen Spd:n puoluekokous päätti, ettei yksityistämistä voida toteuttaa suunnitellusti.
“Ilman Campactia ja Bahn für Alle -järjestöä olisi ollut mahdotonta tuoda aihetta näin laajasti ihmisten tietoisuuteen”, kiitti yksityistämistä vastustanut entinen kansanedustaja Peter Conradi.
Lisää aiheesta:
- Demokratia mulle nyt! (11.4.2008)
- Ilmainen kasvisruokaluento 1.3. Helsingissä (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Entäs naiset? (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Maahanmuuttajat eivät paranna huoltosuhdetta (7.2.2012)
- Huono vertaus. (6.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Haavisto sopii pastoreillekin (2.2.2012)
- Kertakäyttö vai peruskorjaus? (2.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- Ei hyvältä näytä (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)








Kirjoita uusi kommentti