Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia

Suomalaiset eivät halua käyttää kehy-rahoja yritysten tukemiseen

3.7.2015 12.14

Lasse Leipola

Tuoreen tutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Osuus on korkein, mitä ulkoministeriön Taloustutkimuksella vuosittain tekemässä tutkimuksessa on saatu sitten vuoden 2007.

”Ehkä maailma näytti muutama vuosi sitten vähän paremmalta paikalta”, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo viitaten muun muassa Syyrian sotaan ja muihin vime vuosien konflikteihin ja katastrofeihin.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, kehitysyhteistyömäärärahojen tasosta. Vain 11 prosenttia vastaajista lisäisi kehitysmaille maksettavaa tukea ”nykyisessä taloudellisessa tilanteessa”. Peräti 61 pitäisi summan ennallaan ja 26 prosenttia leikkaisi tuesta. Kysely tehtiin touko-kesäkuussa, jolloin oli jo tiedossa, että kehitysrahoitusta leikataan 200 miljoonalla. Rahkosen mukaan kyselyssä ei tarkennettu, mihin summaan ennallapitäminen viittaa.

”On mahdotonta sanoa tarkkaan, mihin lukuun on otettu kantaa. Kysely mittaa enemmän yleistä suhtautumista kuin tiettyjä budjetin lukuja”, Rahkonen sanoo.

Kyselyn perusteella suomalaiset arvioivat kehitysrahoituksen suuruuden alakanttiin. Peräti puolet vastaajista uskoi summan olevan 110 tai 650 miljoonaa euroa, vaikka oikea summa on tänä vuonna 1012 miljoonaa euroa.

Kyselyn perusteella tärkeimpänä kehitysyhteistyön muotona pidetään humanitaarista apua. Selvästi vähiten tärkeänä pidetään yksityisen sektorin tukemista, jonka uusi hallitus on nostanut painopisteekseen. Se on päättänyt, että 200 miljoonan leikkauksen lisäksi 100 miljoonaa euroa siirretään muusta kehitysyhteistyöstä kehitysmaissa harjoitettavaa yritystoimintaa tukevan Finnfundin kautta rahoitettaviin hankkeisiin, kehitysministeri Lenita Toivakan (kok) sanoin ”vastuullisten yritysten kautta kehitysmaihin”. Tällainen tuki lasketaan viralliseksi kehitysyhteistyöksi, vaikka kriitikkojen mukaan kyse on lähinnä kotimaisen viennin edistämisestä.

Tutkimuksen esittelytiaisuudessa puhuneen Toivakan mukaan uuden hallituksen tekemät leikkaukset ovat välttämättömiä, jotta suomalaisen yhteiskunnan pohja saadaan kuntoon ja jotta 0,7 prosentin tavoite, joka hallitusohjelmassa vahvistetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi, voidaan joskus saavuttaa. Leikkauksien myötä kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta laskee 0,6 prosentista noin 0,35 prosenttiin.

”Me suomalaiset voimme olla aidosti ylpeitä, että olemme kantaneet kortemme kekoon. Olen pohtinut, miten voidaan kansainvälisesti tuoda esiin se hyvä työ, jota on tehty – ja tehdään jatkossakin”, Toivakka sanoo.

Suomen kehitysyhteistyötä ohjaa jatkossa neljä päätavoitetta: naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, yhteiskuntien vakauden ja toimivuuden parantaminen, energian, veden ja ruoan kestävän tuotannon edistäminen sekä yksityisen sektorin, työllisyyden ja verotuskyvyn vahvistaminen kehitysmaissa. Näitä painopisteitä ei kuitenkaan ehditty huomioida, kun kesäkuussa päätettiin kansalaisjärjestöjen kehy-rahojen leikkauksista.

”Ulkoministeriö on käynnistänyt kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuuden evaluoinnin ja siitä saadaan tuloksia ensi keväänä. Vuoden 2017 budjetoinnissa evoluoinnin tulokset ovat tiedossa ja painopisteitä päästään käyttämään järjestöjen rahoituksesta päätettäessä”, Toivakka sanoo.

Toivakka lähtee reilun viikon kuluttua Etiopian Addis Abebassa järjestettävään kehitysrahoituskokoukseen. Kokouksessa on määrä sopia, miten vuosituhattavoitteiden tilalle tulevat kestävän kehityksen tavoitteet rahoitetaan. Varsinaiset tavoitteet lyödään lukkoon New Yorkissa ensi syyskuussa.

Tweet