Monet ulkomailta tuodut kulkukoirat hylätään Suomessa uudelleen
Suomessa hylätyistä koirista yhä useampi on ulkomailta tuotu, niin sanottu rescue-koira. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen, Hesyn, mukaan ulkomaisen kodittoman koiran pelastamisesta on tullut muoti-ilmiö, jonka varjopuolet alkavat näkyä eläinsuojelujärjestöjen työssä.
Pelastetut. Kirsi Mändin koirat, viipurilainen Minni (vas.) ja tallinnalainen Zulik, nauttivat uudesta elämästään Suomessa.
Kuva: Mikael AhlforsHelsingissä hylätään vuosittain noin sata koiraa, joista kasvava määrä on rescue-koiria.
”Eläinsuojelun piiriin on alkanut tulla yhä enemmän rescue-koiria. On traagista, että koirilla on kauheita kokemuksia jo ennestään ja sitten ne joutuvat täälläkin hylätyiksi”, Hesyn tiedottaja Riikka Suominen sanoo.
Rescue-koirien tuonti on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuodessa. Virosta, Venäjältä ja Espanjasta tuodaan Suomeen ainakin 1 500 koiraa vuosittain, ja määrä on jatkuvassa kasvussa.
Suominen arvelee innostuksen johtuvan muun muassa televisiosarjoista, joissa etsitään koiralle kotia tai julkkikset adoptoivat kodittomia koiria.
”Ajatellaan romanttisesti, että on hienoa pelastaa eläin, eikä ymmärretä, että nämä koirat ovat yleensä aika hankalia.”
Suomeen tuodut rescue-koirat ovat useimmiten aikuisia ja suurikokoisia. Ne ovat eläneet kadulla tai koiratarhoissa, eikä niillä välttämättä ole ollut ihmiskontakteja – ainakaan hyviä.
”Luottamuksen voittaminen vaatii paljon työtä. Ihmiset ylimitoittavat resurssinsa.”
Rescue-koiria maahan tuovat yhdistykset jakavat Hesyn huolen. Viimeisen vuoden aikana tuontikoiria on jouduttu sijoittamaan uudelleen enemmän kuin aiemmin, vaikka sijoitusperheiden kanssa käydään tarkat keskustelut ennen koiran luovutusta.
Yhdistyksillä ei ole juridista velvollisuutta ottaa koiraa takaisin, jos sijoitusperhe ei pysty siitä huolehtimaan.
”Toki moraalinen velvollisuus on. Suurin osa yhdistyksistä haluaakin tietää, missä heidän koiransa ovat”, Suominen sanoo.
Hesy haluaa, että rescue-yhdistykset rekisteröisivät koirat omiin nimiinsä ja sijoitusperheillä olisi vain hallintaoikeus niihin.
Yleisiä syitä koirasta luopumiseen ovat avioero, ajanpuute, mielenterveysongelmat ja alkoholismi. Järjestöt arvelevat, että uudelleensijoituksien lisääntyminen kertoo siitä, että koiranomistajat, kuten muutkin ihmiset, voivat huonommin kuin ennen.
- Miehille oikeus elää. (11:51)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Maahanmuuttajat eivät paranna huoltosuhdetta (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Papit ja kirkonhenkilöt Haaviston takana??!! (2.2.2012)
- Kertakäyttö vai peruskorjaus? (2.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Greenpeacehan voisi ojentaa (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Pelastakkaa kanssamme RADION BIODIVERSITEETTI (29.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Ennen oli moni asia ihan hyvin (27.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)









Kirjoita uusi kommentti