Flickr/James McCauley (CC BY 2.0)

Suomi menee muiden EU-maiden perässä Irakin turvallisuusarviossa – Asiantuntijat epäilevät

2.10.2015 11.18

Emmi Skytén

Irakilaisten ja somalialaisten turvapaikkahakemusten jäädyttämisen taustalla on pyrkimys vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikkamaana.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) kertoi eilen torstaina Helsingin Sanomille, että turvapaikan saaminen tulee tiukentumaan irakilaisten osalta.

"Tilannekuvamme lähtömaiden osalta ei ole ajantasainen, jos vertaamme esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan, joita ei pidetä kovin epähumaaneina maina. Meillä on aika paljon matalampi kynnys turvapaikalle ja on eroja esimerkiksi miten Irakin osalta on määritelty turvalliset alueet", Orpo sanoi.

Maahanmuuttovirasto jäädytti Irakista ja Somaliasta tulevien turvapaikkahakemukset keskiviikkona sen jälkeen, kun virasto oli ilmoittanut arvioivansa maiden turvallisuustilanteet uudelleen.

Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Huusko epäili kommentissaan, että Suomi pyrkii kiristämään linjauksensa muiden EU-maiden tasolle, ettei Suomi näyttäytyisi irakilaisille houkuttelevampana kuin muut maat, ja jotta Suomeen saapuneista irakilaisista ”päästäisiin kätevästi eroon.” Hänen mukaansa linjauksen muuttaminen ei välttämättä tule heijastamaan Irakin todellisia tapahtumia.

YK:n turvallisuusneuvoston alaisen Irakin avustustehtävä UNAMI:n heinäkuussa julkaistun raportin mukaan Irakin turvallisuustilanne on erittäin epävakaa. Heinäkuuhun mennessä 3 823 siviiliä oli kuollut väkivallan seurauksena ja 8 173 loukkaantunut vuoden 2015 aikana.

Erityisen hankala tilanne on kolmella miljoonalla maan sisäisellä pakolaisella. Raportin mukaan neljännes maan väestöstä tarvitsee humanitaarista apua, mutta maassa toimivien YK:n järjestöjen rahoitus on loppumassa. Esimerkiksi pakolaisjärjestöjen tarjoamasta terveydenhuollosta ja ruoka-avusta on jo jouduttu tinkimään.

YK:n ihmisoikeuskomitean raportin mukaan Bagdadissa tapahtuu terroristien pommi-iskuja päivittäin ja ihmisiä löytyy jatkuvasti kuolleena kaupungista ja sen lähistöltä. Monet EU-maat eivät kuitenkaan myönnä automattisesti suojelua Bagdadista tuleville turvapaikanhakijoille.
 
Myös asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei Irakia voi luokitella turvalliseksi.

CMI:n Irak-asiantuntija Hussein al-Taee sanoi Helsingin Sanomille alkuviikosta, ettei Irakia voi pitää turvallisena maana, vaikka eri alueiden vakaudessa on suuria eroja. Al-Taeen mukaan Irakin turvallisuutta on vaikea arvioida, koska tilanne voi vaihdella jopa kaupunginosien välillä. Lisäksi turvallisuustilanne saattaa muuttua nopeasti riippuen maan sisäpoliittisesta kehityksestä, Isis-terroristijärjestöä vastaan meneillään olevan sodan kehityksestä ja alueellisen tasapainon muutoksista.

Tutkija ja tietokirjailija Kristiina Koivunen on seurannut Lähi-idän maiden tilannetta vuosia ja hän on myös asunut Irakissa. Hän kävi Pohjois-Irakissa viimeksi tämän vuoden toukokuussa.

”Irak ja Syyria ovat romahtavia valtioita ja niissä voi tapahtua mitä tapahtua. Tämä käänne, että Venäjä on alkanut tukea aseellisesti al-Bassadia, horjuttaa tilannetta entisestään. Oma käsitykseni on, että tilanne voi muuttua todella nopeasti. Vaikka nyt joku alue olisi turvallinen, ei voi tietää, mitä tapahtuu viikon tai kuukauden kuluttua", hän sanoo Vihreälle Langalle.

Koivusen mukaan Lähi-idän maiden nykyiset rajat eivät ole kestäviä.

”Siellä tulee tapahtumaan todella isoja muutoksia. Tilanne voi edetä rauhallisesti, mutta se voi edetä vielä paljon pahempien väkivaltaisuuksien kautta.”

Koivunen tuntee Pohjois-Irakin Kurdistanin aluetta, jonka Helsingin hallinto-oikeus totesi syyskuun puolivälissä turvalliseksi. Koivusen mukaan Kurdistanin tilanne voi muuttua nopeasti.

”Se on ollut tähän asti hyvin turvallinen. Kun toukokuussa kävin siellä, alueella pystyi liikkumaan normaalisti. Mutta sielläkin tilanne on hyvin uhkaava ja se voi muuttua missä vaiheessa tahansa. Alueella on todella isoja jännitteitä, koska siellä on hyvin paljon pakolaisia eri maista, vaikea taloudellinen tilanne ja sisäisiä jännitteitä. Vaikka se tällä hetkellä on rauhallinen, sinnekään ei pitäisi palauttaa ihmisiä”, Koivunen sanoo.

Hussein al-Taeen mukaan turvallisuusarvioiden päivittäminen on kuitenkin hyvä asia, kunhan se perustuu luotettaviin lähteisiin.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikö johtaja Esko Repo sanoo Vihreälle Langalle, että maiden turvallisuusarvioiden päivittämiseen käytetään kansainvälisiä raportteja ja muiden EU-maiden tietoja.

”Me olemme lähettäneet kyselyn EMN:n eli maahanmuuttoasioiden verkoston kautta muille valtioille: mitä tietoa heillä on, minkänäköistä menettelyä. Tutkijat keräävät kaikkia raportteja, mitä kansainvälisesti on saatavilla, kuten UNHCR:n ja ihmisoikeusjärjestöjen viimeisimpiä tietoja.”

Turvallisuusarvioiden päivittäminen johtui Revon mukaan Irakin ja Somalian hakijamäärien kasvusta. Hän painottaa, ettei turvallisuusarvioiden päivittäminen ole poikkeuksellista.

”Irak on ollut hakijamäärässä suurin valtio viimeiset 10 vuotta. Ajoittain katsomme, mikä tilanne on, jatkammeko entisellä linjalla, vai onko tarvetta muuttaa.”

Tweet