Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Koepallo. Tekoallasvaraus ja lasketturinteen laajennus on kaavoitettu suojelualueelle.Sammeli Heikkinen

Koepallo. Tekoallasvaraus ja lasketturinteen laajennus on kaavoitettu suojelualueelle.

Lapin liitto testaa tekoallaskaavalla luonnonsuojelun kestävyyttä

26.11.2015 12.14

Sammeli Heikkinen

Lapin maakuntaliitto ajaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan tekoallasvarausta Kemijoen yläjuoksulle, Pelkosenniemen kunnan itäosaan.

Yhteys korkeimmassa oikeudessa kaatuneeseen Vuotoksen tekoallashankkeeseen kiistetään liitossa. Tekoallasvarauksen paikka on kuitenkin suurin piirtein sama kuin Vuotoksen hankkeessa, koko tosin pienempi. Suunnitellun tekoaltaan alle jäisi Natura-ohjelmassa suojeltuja alueita.

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo Vihreän Langan haastattelussa, että liitto hakee kaavallaan ennakkotapausta. Tarkoitus on selvittää, voiko Natura 2000 -verkostoon liitettyjen alueiden suojelun purkaa tai muuttaa alueiden käyttötapaa.

Vihreän Langan perjantaina julkaisemassa jutussa kerrottiin ympäristöministeriön luopuvan maakuntakaavojen vahvistamisesta. Jutussa eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) pohti, voisiko Lapin maakuntaliiton ajama kiistanalainen tekoallasvaraus livahtaa muutoksen takia helpommin läpi.

Mika Riipi, kiistit tämän näkemyksen perjantaina julkaisemassasi blogikirjoituksessa. Miksi? Miten tekoallasvaraus sitten käsitellään?

”Natura-alueiden muutokset tarkastellaan luonnonsuojelulain mukaan. Niiden osalta kaavoittajan pitää selvittää vaikutukset luonnonarvoihin ja tehdä kompensaatioselvitys, jos alueiden luontoarvot heikkenevät.

Selvitys menee ympäristöministeriön kautta valtioneuvoston yleisistunnon arvioitavaksi, eli onko Naturasta poikkeamiselle edellytyksiä ja ovatko kompesaatiot riittävät. Jos tekoallasasiasta tulee kielteinen päätös, kaava palautuu käsittelyyn ja tekoallasvaraus pitänee käytännössä kaavoittaa suojelualueeksi.”

Miksi tekoallasvaraus on jo nyt kaavassa? Miksei luonnonsuojelulain mukaista prosessia käydä läpi ennen maakuntakaavan tekemistä?

”Kyseinen alue jäi selvitysalueeksi, kun Rovaniemen ja Itä-Lapin kaavaa viimeksi 2004 käsiteltiin. Sille ei siis ole nyt merkitty kaavassa mitään maankäyttömuotoa. Meillä on kaavoittaessa velvollisuus esittää maakunnan jokaiselle neliömetrille maankäyttötapa.

Kaavavalmistelun luonnosvaiheessa esitimme alueelle vaihtoehtoina suojelumerkintää tai vesitalousmerkintää. Maakuntaliiton hallitus teki sitten poliittisen päätöksen, että alueen kaavoitusta jatketaan vesitalousmerkinnän pohjalta, mikä käynnisti sitten luonnonsuojelulain mukaiseen menettelyn.”

Miten kaavoitusasia etenee?

”Maakuntahallitus lähettää maanantaina kaavaluonnoksen ja Natura-arvioinnit vesitalousmerkinnän alle jäävistä alueista viranomaisille ja maanomistajille lausunnolle.

Lausunnot molemmista kootaan ensi kesäkuussa hallitukselle, joka sitten asettaa lopullisen kaavaehdotuksen nähtäville. Alkusyksystä käsitellään vastineet ja hallitus linjaa lopullisesti kaavan sisällön.

Jos kaavassa esitetään edelleen vesirakentamista ja Natura-ohjelman mukaiset luonnonarvot heikkenevät, kaava menee valtioneuvoston käsittelyyn. Ja jos siitä tulee valtioneuvostosta myönteinen päätös, niin sitten kaava voidaan viedä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi."

Miksi maakuntaliitto ajaa tekoallasta, eikä esimerkiksi suurimman osan Kemijoen vesistön vesivoimasta omistava Kemijoki Oy, joka on jo aiemmin yrittänyt saada luvan Vuotoksen tekoaltaalle samalle seudulle?

"Maakuntahallituksen on tehtävä linjaukset kaavan sisällöstä ja hallituksen kanta on ollut, ettei kyseessä olevaa aluetta merkitä suojeluun vaan vesitalousmerkinnällä.

Maakuntalitto ei toteuta vesivoimahankkeita. Jos kaava hyväksytään nyt esitetyllä tavalla, joko toimija voi käynnistää alueella vesivoimaprojektin. Silloin se joutuu käytännössä ajamaan itse hankkeensa eteenpäin, esimerkiksi lupaprosessit alkavat sitten alusta.”

Eikö maakuntakaavaluonnokseen merkityn vesivoimavarauksen pohjana kuitenkin ole Kemijoki Oy:n niin sanottu monitoimiallassuunnitelma vuodelta 2011?

”Ei tähän ole otettu vanhoja vuotoksia tai vanhoja monitoimialtaita pohjaksi. Kaavavarausta määrittää kaksi elementtiä: vesivoiman lisärakentamisen on oltava mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa ja toiseksi tekoaltaan on täytettävä tulvienhallinnan vaatimukset.”

Maakuntaliitto haluaa kaavoittaa tekoaltaan aiemmin valtion päätöksellä suojellulle alueelle. Esimerkiksi viiden entisen ympäristöministerin vuoden alussa antaman julkilausuman mukaan kyse on lainvastaisesta kaavoittamisesta. Onko näin?

”Ei kaavaluonnos ole missään nimessä laiton. Kaavoittaja käyttää valmistelussa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista harkintaa kaavan sisällöstä.

Omasta mielestäni tämä on äärimmäisen selkeä ja hyvä latu, kun valtioneuvosto tekee päätöksen ja lausunto pyydetään EU-komissiosta asti. Sitä ohjaavat luonnonsuojelulaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki.

Jos valtioneuvoston kanta Naturasta poikkeamiseen olisi kielteinen ja liiton hallitus sen jälkeen vielä ajaisi tekoallasta, niin sitten kyseessä olisi eri asia. Jos valtioneuvostossa todetaan, ettei esitetty merkintä ole mahdollinen, olen hyvin vakuuttunut siitä, että alue kaavoitetaan luonnonsuojelualueeksi."

Mutta luonnonsuojelualuehan on jo aiemmin todettu arvokkaaksi, suojelun arvoiseksi? Eikö ole omituista, että siitä huolimatta maakuntaliitto nyt katsoo että se voi lähteä puhtaalta pöydältä?


”Tämä liittyy isompaan filosofiseen kysymykseen. Lapin pinta-alasta on suojeltu puolet. Tämä määrä yhdelle maakunnalle on vähintäänkin riittävä. Onko niin, että alueet jotka on kerran suojeltu, ovat suojelussa aina ja ikuisesti, vai voidaanko niitä käyttää johonkin muuhun ja etsiä sopivat kompensaatiotoimenpiteet? Me pohjoisessa näemme, että tämä pitää selvittää. Se ei liity vain vesivoimaan vaan myös kaivostoimintaan ja infrahankkeisiin.”

Eli haette tekoallaskaavalla ennakkopäätöstä siitä, voiko suojelun purkaa?


”Kyllä näin on, ihan selvästi. Tämä näkyy kaavassa ehkä allasvarausta selvemmin Salla-tunturin matkailuasiassa. Siinähän Salla-tunturin rinnealuetta laajennetaan Natura 2000 -alueelle ja halutaan katsoa voiko kunnalle elintärkeän matkailun vuoksi poiketa Naturasta. Meidän vinkkelistä tämä kaava-asia on hyvinkin paljon periaatteellinen.”

Mitkä liiton kunnista hyötyvät tekoallashankkeesta taloudellisesti? Miten?


”Eniten tulevat hyötymään kunnat, joiden alueille rakennetaan, kiinteistöverojen muodossa. Alajuoksu taas tulvasuojelun kautta.”

Kuitenkin juuri Pelkosenniemi, jonka alueelle allas tulisi sekä heti alajuoksulla sijaitseva Kemijärvi vastustavat allashanketta. Myös Kemijoen vesistön latvoilla sijaiseva Savukoski vastustaa. Miksi näin, jos juuri rakennusalueen kunnat hyötyisivät sinun mukaasi altaasta eniten?

”Kyllä tässä painavat eniten periaatteelliset syyt. Toiset ovat sitä mieltä, että vesivoimaa ei enää rakenneta lainkaan, toisten mielestä se on hyvä energiantuotantotapa. Kunnissa nämä ovat olleet äänestyspäätöksiä.
Meillä maakunnan liitossa poliittinen tahtotila on ollut vahva. Toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä maanantaina maakuntavaltuusto äänesti asiasta ja päätti jatkaa asian valmistelua esitetyn pohjalta.

Ainakin minun tahtotilani on, että nyt haetaan lopullisesti ratkaisu alueen maankäytölle.”

Kun osa alueen kunnista vastustaa maakuntaliiton ajamaa hanketta, onko esiin noussut huolta, ettei maakuntaliitto edustakaan koko maakuntaa?

”Ei, ei ei. Tässä Lappi on aidosti erilainen. Lappi on suurempi kuin Unkari, sisään mahtuu oikeasti monta eri Lappia. Meillä on lähdettävä siitä, että yksimielisyyttä ei aina löydy. Itseasiassa harvassa asiassa ollaan täysin yksimielisiä.”

Lapin maakuntaliitto on 21 jäsenkunnan muodostama kuntayhtymä. Päätösvaltaa siinä käyttää alueen kuntien valitsema maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ovat poliitikkoja.

Maakuntakaavan valmistelua on linjannut liiton hallitus. Sen suurin puolue on keskusta, jolla on yli kolmasosa hallituspaikoista. Hallituksen puheenjohtaja on keskustan kansanedustaja Markus Lohi.




Viite