Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Hanne Salonen / Eduskunta

Juho Eerola
Juho Eerola otti perussuomalaisille kunnian siitä, että perheenyhdistäminen vaikeutuu, humanitaarisen suojelun mahdollisuus poistuu ja turvapaikan saaneiden sosiaaliturvaa muutetaan.Hanne Salonen / Eduskunta

Juho Eerola otti perussuomalaisille kunnian siitä, että perheenyhdistäminen vaikeutuu, humanitaarisen suojelun mahdollisuus poistuu ja turvapaikan saaneiden sosiaaliturvaa muutetaan.

Analyysi

Perussuomalaiset haluaa kunnian tiukemmasta turvapaikkapolitiikasta

3.5.2016 19.41

Annakaisa Suni

"Perussuomalaisten turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta on tullut Suomen politiikkaa", sanoi Juho Eerola (ps) eduskunnassa tiistaina.

Eerola otti perussuomalaisille kunnian siitä, että perheenyhdistäminen vaikeutuu, humanitaarisen suojelun mahdollisuus poistuu ja turvapaikan saaneiden sosiaaliturvaa muutetaan.

Keskustelu turvapaikkapolitiikasta käytiin perussuomalaisten aloitteesta. Puolueen kannatusluvut ovat romahtaneet hallituksen leikkauspolitiikan myötä. Perussuomalaiset halusivat luultavasti muistuttaa kannattajiaan siitä, että puolue sentään vaikeuttaa Suomeen tulemista.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) myönsi, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on muuttunut ratkaisevasti viimeisen vuoden aikana. Orpo ei kuitenkaan antanut siitä kunniaa hallituskumppaneilleen. Hänen mukaansa Suomi joutui muuttamaan politiikkaansa, koska pakolaisuus muuttui rajusti koko Euroopassa ja tänne tuli aiempaa paljon enemmän turvapaikanhakijoita.

"Viime loppukesästä ja syksyllä jäimme suuren, hallitsemattoman maahantulon kohteeksi", Orpo sanoi eduskunnassa.


Hallituspuolueet nahistelevat siis siitä, kenen ansiota on, että Suomesta on vaikeampi saada turvaa. Sekä Eerola että Orpo ovat osittain oikeassa.

Turvapaikkapolitiikkaa kiristetään useissa Euroopan maissa hallituksen väristä riippumatta: esimerkiksi Ruotsin demareista ja vihreistä koostuva hallitus päätti tilapäisistä oleskeluluvista ja perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta. Myös Suomessa politiikkaa olisi todennäköisesti kiristetty, vaikka hallitus olisi ollut toinen.

Toisaalta turvapaikkapolitiikan kiristykset olisivat voineet jäädä lievemmiksi, jos perussuomalaiset ei olisi ollut hallituksessa. Se sai jo viime keväänä, ennen turvapaikanhakijoiden määrän kasvua, hallitusohjelmaan kirjauksia muun muassa perheenyhdistämisen kriteerien tarkennuksesta.

Myös puhetapa olisi luultavasti erilainen, jos perussuomalaiset ei olisi hallituksessa. Silloin mikään puolue tuskin esittäisi kiristyksiä poliittisena voittona, vaan pakon sanelemina toimina.

Puhetavalla on vaikutusta ainakin siihen, miten tervetulleeksi turvapaikan Suomesta saava ihminen tuntee itsensä.


Vihreät, rkp, vasemmistoliitto ja jotkut sdp:n edustajat puhuivat eduskunnassa inhimillisemmän turvapaikkapolitiikan puolesta.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö totesi, että todellinen hätä on sotaa pakenevilla ihmisillä, ei meillä suomalaisilla.

Moni hallituspuolueen edustaja taas sivuutti täysin pakolaisuuden kokonaiskuvan. Esimerkiksi keskustan Timo V. Korhonen kiitteli sitä, että Suomen "erityiset vetovoimatekijät" on poistettu.

"Akuutti tilanne on saatu erinomaisesti ratkaistua", Korhonen sanoi tilanteessa, jossa maailmassa on yli 60 miljoonaa pakolaista.




Viite