Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Flickr / News Øresund - Johan Wessman

Flickr / News Øresund - Johan Wessman

Nämä pyöräilytrendit kannattaa napata Tanskasta

21.6.2016 13.41

Riikka Suominen

Tanskasta on kehitetty yksi maailman parhaista pyöräilymaista. Nämä trendit näkyvät siellä nyt.


Laatikkopyörät
Selvin trendi on erilaisten laatikkopyörien valtava yleistyminen. 

”Se on megatrendi. Esimerkiksi Kööpenhaminassa joka neljäs lapsiperhe, jolla on kaksi tai useampia lapsia, omistaa tavarapyörän”, kertoo Martti Tulenheimo.

Hän on Pyöräliiton erityisasiantuntija ja vieraili kesäkuussa Tanskan valtakunnallisessa pyöräilykonferenssissa Helsingin polkupyöräilijöiden edustajana.  

Jo kuusi prosenttia kaikista fillareista Kööpenhaminassa on laatikkopyöriä. Suunnilleen Helsingin kokoinen kaupunki on niin tiivis, ettei siellä ole mahdollista säilyttää autoa. Vain 29 prosentilla kööpenhaminalaistalouksista on auto. Useimmille ykkösvaihtoehto kaupassa käymiseen ja perheen kuljetukseen on laatikkopyörä. Niitä varten on omia pyörätelineitä.


Pyöräily-yritykset
Kööpenhaminassa toimii kolmekymmentä laatikkopyöriä valmistavaa yritystä. Yhteensä fillarointi työllistää noin 650 henkilöä Kööpenhaminassa. Laatikkopyöriä on ollut Tanskassa myynnissä jo 1980-luvulta saakka. Pitkään ainoa niitä valmistava yritys oli boheemissa Kööpenhaminan vapaakaupunginosassa sijaitseva Christiania Bikes. Laatikkopyörien yleistyminen alkoi siitä, kun markkinoille tuli toinenkin valmistaja.

”Christianialla oli vahva yhteiskunnallinen kaiku. Yleistymiselle oli merkityksellistä, että markkinoille tuli myös laatikkopyörä, joka ei liittynyt vaihtoehtokulttuuriin”, Tulenheimo kertoo.

Ensimmäiset laatikkopyöräilijät olivat yhteiskunnallisesti valveutuneita ja ympäristöherätyksen saaneita. Nyt laatikkopyörillä ajavat Tanskassa kaikki. Suomessa tavallisia perässä vedettäviä pyöräkärryjä ei Tanskassa näe.


Konfliktien ennaltaehkäisy
Helsingissä puhutaan tällä hetkellä paljon jalankulkijoiden ja pyöräilevien konflikteista.

”Niitä olisi Kööpenhaminassakin, ellei kaupunkisuunnittelu ehkäisisi niitä ennalta”, Tulenheimo sanoo.  

Esimerkiksi isojen teiden yli kulkevilla kevyen liikenteen silloilla pyöräväylä on mustaa ja jalkakäytävä ruskeaa asfalttia.


Turvallisuus
Kööpenhaminassa pääkaduilla autojen nopeus on Suomen taajamia kovempi, jopa 50-70 kilometriä tunnissa. Pyöräilijöiden ja kävelijöiden turvallisuutta lisäävät esimerkiksi ylijatketut jalkakäytävät. Se tarkoittaa sitä, että kun sivukatu risteää pääkadun kanssa, niin jalkakäytävä jatkuu pääkadun suuntaisesti. Tällöin autoilijan täytyy ylittää jalkakäytävä päästäkseen sivukadulta pääkadulle. Suomessa on vain muutama ylijatkettu jalkakäytävä.


Pyöräily-ystävällinen katukuva
Risteyksissä on pyörätien laidassa metallinen teline, johon voi nojata, roskikset on kallistettu sellaiseen kulmaan, että niihin voi vauhdissa heittää banaaninkuoret ja mukulakiviä on vain sivukaduilla.


Markkinointi "Helsingissä on nyt pyöräliikenteelle laaja tuki, joka ylittää puoluerajat", sanoo Tulenheimo. Hän on tehnyt pyörälobbausta jo kahdeksan vuotta. Tänä vuonna Helsingissä parannetaan pyöräteitä yhteensä 10 miljoonalla. Se on ennätyksellisen paljon, mutta Kööpenhaminassa jo pelkästään pyöräilyn markkinointiin sijoitetaan vuodessa enemmän. 

"Tanskassa halutaan, että vieläkin useammat pyöräilisivät. Siksi pyöräilyä jatkuvasti kehitetään, ei vain pyöräteitä, vaan ennen kaikkea mielikuvia pyöräilystä."

Markkinoinnissa kiitetään pyöräilijöitä ja muistutetaan kaikkia kaupunkilaisia siitä, että pyöräily tekee kaupungista kaikille toimivamman.

23.6. Juttua korjattu: Kööpenhaminalaistalouksista 29 prosentilla on auto, ei 20 prosentilla. Jutussa väitettiin aiemmin, että Suomessa ei ole ollenkaan ylijatkettuja jalkakäytäviä. Niitä on Suomessa muutamassa paikassa.

pyöräily 




Viite