Hääkakun koriste

Olen moneen otteeseen julistanut, että minähän en ala roikkua missään häähullujen sivustoilla. Tietenkin yllätin itseni yhtenä iltana selaamasta tuntitolkulla morsianten keskustelupalstoja.

Kaikki alkoi viattomasti, etsiskelin alkuun vintage-juhlavaatteiden myyjiä. Sitten yksi asia johti toiseen, ja pian huomasin ostaneeni 1950-luvun kakunkoristeen.

Niinpä minulla, ei-häähössöttäjällä, oli siis hääkakkukoriste, mutta ei esimerkiksi juhlapaikkaa tai pitopalvelua.

Mutta minkälainen koriste: vintagea ja varmasti ekologinen!

Kävi ilmi, että maailmassa riittää kaltaisiani sekopäitä enemmänkin, jotkut jopa keräilevät vuosikertakakkukoristeita. Niistä saatetaan pyytää verkkokaupoissa reippaasti yli sata dollaria. Onpa joku kirjoittanut kirjankin aiheesta.

Lukemani mukaan korkea kerrosmainen hääkakku on perinteisesti symboloinut vaurautta ja hedelmällisyyttä, ja koriste korottaa kakkua mukavasti.

Eikä hääkakunkoriste ole pelkkä koriste nykyäänkään: monet hääparit haluavat perinteisen muovisen morsiusparin sijasta itsensä näköisiä, kustomoituja koristeita. Sarjakuvan ystävät voivat valita vaikka Viivin ja Wagnerin, joku toinen nalleparin.

Ihmettelen koristeita, joissa sulhanen juoksee pakoon morsianta. Kiva lähtökohta avioliitolle puolin ja toisin, lämpimät onnittelut. En tiedä, olisiko tässä tekemistä nais- vai miesasialiikkeellä.

Entä miten ostamani koriste sitten kuvaa meitä? Loppujen lopuksi koristeessa on perinteinen sovinnainen morsiuspari, ei edes kovin näköisiä.

Pitäisiköhän tiedostavissa vihreissä häissä koristeen parin olla poliittisesti korrektisti vaikka samaa sukupuolta? Ja kaupan päälle eri etnistä alkuperää?

Samaa sukupuolta olevia koristepareja löytyy helposti. Etnisten taustojen yhdisteleminen saattaa vaatia hieman askartelua.

Siinä voi moni miettiä taustalla olevaa tarinaa, kun verkkohuutokaupassa myy häiden jälkeen kahtia sahattuja hääkakun koristeita.