Auringonlaskun asiat

Vuonna 2020 ei ole sekatyömiehiä, ei hurvitella risteilyllä, osteta muovipusseja tai lennetä halpalennoilla. Vihreä Lanka ennustaa, mitkä asiat katoavat.

Altia. Valtio myi viinatehtaansa ulkomaiseen omistukseen.

Asuntojen stailaus. 2000-luvun alun nousukauden ilmiö kuoli seuraavaan taantumaan. Asunnonostajat oppivat taas kuvittelemaan asunnon remontoituna.

Biojätteen maaduttaminen. Jätteestä tehdään energiaa, ei multaa. Jäte käytetään biokaasuvoimaloiden polttoaineena sekä bioetanolin raaka-aineena.

> Kuulostaako uskottavalta, biokaasuyhdistyksen varapuheenjohtaja Ari Lampinen? ”Kuulostaa mahdolliselta ja toivottavalta. Keskitetty kompostointi pitäisi kieltää, se hukkaa energiaa. Suomessa asiat tapahtuvat hitaasti: riippuu siitä, tuleeko muutokseen painetta EU:n ilmastopolitiikasta. Kesämökkien ja omakotitalojen kompostit eivät katoa.”

Digiboksi. Digibokseista tuli elektroniikkaromua, kun Suomi siirtyi teräväpiirtolähetyksiin vuonna 2016.

Eksoottinen tuorekala. Pangasius-fileiden tuonti Kaukoidästä romahti, kun kylmäkuljetusten hinnat nousivat rajusti.

Elämänkatsomustieto. Edesmennyt oppiaine, jonka tilalla on filosofiaa, kulttuuriantropologiaa ja uskontojen historiaa yhdistävä maailmankuva.

Fosfaatti. Kielletty pesuaineissa. Kehityksen aloittivat vapaaehtoisesti fosfaatin pois jättäneet pesuaineyhtiöt.

GM. Lyhenne jäi turhaksi, kun muuntogeeniset kasvit levisivät tavanomaisille pelloille.

Halpalento. Öljytynnyrin hinta käy aika ajoin yli 200 dollarissa, ja päästökauppa laajeni lentoliikenteeseen vuonna 2012. Koko halvan lennon käsite katosi: lentäminen on aina kallista.

Halogeeni. Hehkulamppujen kiellon jälkeen maineensa menettivät halogeenilamput. Tilalla ovat energiansäästölamput ja led-valot.

Homoystävällisyys. Erityisystävällisyyden korvasi tavanomainen ystävällisyys, joka on samanlaista kaikkien kesken.

Huviajelu. Bensan korkea hinta totutti autoilijat kimppakyyteihin. Kruisailu ja kortteliralli ovat katoavaa kansanperinnettä.

Iltapäivälehti. Lukijat siirtyivät ilmaisiin nettilehtiin.

Juoksumatto. Kuntosalit asensivat sähkökäyttöisiin laitteisiin polettiautomaatit rahoittaakseen sähkönkulutuksen. Juoksumattojen suosio romahti.

Kaatopaikka. Kaikki jäte kiertää. Sekajätevuoria ei enää kerry.

Kirkonrotta. Pihaleikit unohtuivat ja lasten liikuntaharrastukset ovat ohjattuja. Kirjakustantajat julkaisevat retrohenkisiä sääntökirjoja vanhan ajan pihaleikeistä, mutta ne kiinnostavat vain nostalgiasta tykkääviä aikuisia.

> Kuulostaako uskottavalta, Nuoren Suomen kehityspäällikkö Riikka Eerola? ”Leikkejä leikitään vielä vuonna 2020, jos aikuiset pitävät niitä yllä. Nuorella Suomella on jo nyt pihaleikkikoulutusta lasten kanssa työskenteleville aikuisille. Koulutus palauttaa mieleen leikin säännöt ja sen, miten hauskaa leikkiminen on.”

Kouluruoka. Kunnat ulkoistivat ruokapalvelunsa yrityksille. Kouluruoka on siis samaa kuin työpaikkaruokakin.

Kuusikymppinen eläkeläinen. Vanhuuseläkkeen ikäraja nostettiin 67 vuoteen.

Lankapuhelin. Tekniikan museossa saa kokeilla puhelimen veivattavaa numerovalintaa, mikä naurattaa luokkaretkeläisiä. Lankapuhelin on joka kymmenennessä kotitaloudessa, ja teleyhtiöt ovat aloittaneet verkon alasajon.

Lotraus. Lämpimän veden käytöstä tulee lasku kerrostaloasujallekin.

Management by perkele. Suomalaisjohtajien suoraviivainen tyyli pitää pintansa, mutta rähisemällä pomot eivät enää pärjää. Nuoret eivät sitoudu ikäviin työnantajiin.

Metalliliitto. Teollisuuden ammattiliitot löivät joukkovoiman menettämisen pelossa hynttyitä yhteen, kun yritysten ulkoistukset siirsivät väkeä palvelualojen järjestöihin.

Metronkuljettaja. Automaatin ohjaama länsimetro avattiin vuonna 2018. Helsingissä on rakenteilla kaksi uutta metrolinjaa: Kampista Viikin kautta lentoasemalle ja Katajanokan kautta Laajasaloon.

Muovipussi. Kiellettyjä suomalaiskaupoissa, vaikka Helsingin Sanomat puolusti pusseja pääkirjoituksessaan vielä vuonna 2008.

Naali. Kadonnut Suomesta.

> Kuulostaako uskottavalta, WWF:n suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen? ”Kyllä, valitettavasti. Suomessa naali on tullut parhaiten toimeen tunturialueilla, mutta tavallinen kettu on levinnyt samoille alueille. Kun ilmasto lämpenee, tunturipaljakan lajisto kärsii.”

Nokian rengit. Elektroniikkateollisuus suuntautui Nokian alihankinnasta energiatehokkuutta kehittävään tekniikkaan. Esimerkiksi taajuusmuuttujia valmistavat yhtiöt porskuttavat, piirilevyvalmistajat ovat sulkeneet tehtaansa.

Omalääkäri. Pääkaupunkiseudun kuntien aloittama malli levisi koko maahan: omalääkäreitä ei ole.

Pakkoruotsi. Koulut kilpailevat kielitarjonnallaan.

Paperilasku. Kaikki laskut tulevat sähköisinä nettipankkiin.

Paskaduuni. Taantumassa kaikki muistivat, että siivoaminen ja pikaruuan kokkaaminen ovat ihan hyvää työtä.

Peltipurkki. Metsäteollisuus heräsi vihdoin kehittämään uusia tuotteita: ensimmäisenä kartonkipakkauksen, joka korvasi peltiset maalipurkit. Havupuuta käyttävä pakkausteollisuus pärjää paremmin kuin sanomalehtipaperin valmistajat.

> Kuulostaako uskottavalta, Metsäntutkimuslaitoksen professori Jussi Uusivuori? ”Yleistettynä kuulostaa uskottavalta. Vuonna 2020 voi hyvinkin olla nähtävissä tuloksia metsäteollisuuden uudenlaisesta tuotekehityksestä. Peltipurkkien kohtalosta en osaa sanoa, mutta pakkauksien lisäksi uusia tuotteita voi syntyä bioenergiaan. Myös mäntyöljyyn perustuvat tuotteet maali- ja elintarviketeollisuudelle ovat mahdollisia.”

Potkukelkka. Tunnetaan tykkilumetettujen hiihtokeskusten ulkopuolella vain puutarhakoristeena. Wanhan tavaran puotien hittituote.

> Kuulostaako uskottavalta, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Ari Venäläinen? ”Lumitalvia on Etelä-Suomessa harvemmin ja harvemmin. Nyt lumettomia talvia on noin kaksi vuosikymmenessä, ja osuus kasvaa. Lukua en voi arvioida, mutta eipä potkukelkkaa ennätä paljon käyttää.”

Risteily. Hintojen nousu ja risteilyjen vanhanaikaisuus veivät laivoilta risteilymatkustajat. Ekologinen kuluttajakampanjointi pilasi risteilyjen maineen.

Rusketus. Pronssiajalle jätettiin hyvästit, kun ihosyövästä tuli suomalaisten yleisin syöpä.

Sellutehdas. Suuret metsäyhtiöt ovat sulkeneet sellutehtaita. Tehtaita on Suomessa kymmenen.

Sokeripelto. Sokerijuurikkaan viljely romahti, kun viimeinen sokeritehdas sulki ovensa.

Sunnuntaiaukiolo. Kauppojen aukiolo vapautui vuonna 2010.

Tupakka. Maineenmenetys kiihtyi vuoden 2007 tupakkalain tultua voimaan. Seuraavaksi kiellettiin tupakointi parvekkeilla ja ravintoloiden terasseilla.

Valtiokirkko. Kirkon jäsenkato nosti uuteen arviointiin kirkon oikeuden yhteisöveroon. Työryhmä valmistelee kirkon ja valtion suhteen uudistusta.

Vantaa. Helsinki ja Vantaa yhdistyivät vuonna 2016. Rikas Espoo jättäytyi viime hetkellä ulos kaupunkiliitoksesta.

Vasemmistoliitto. Vasemmistoliitto ja demarit yhdistyivät, ja niiden vasemmalle puolelle syntyi uusi jyrkempi vasemmistopuolue.

Yhden sukunimen perhe. Perheen käsite on muuttunut: enää perhe ei rakennu avioliiton ympärille. Lähimmäksi suhteekseen voi rekisteröidä muunkin kuin parisuhteen.

> Kuulostaako uskottavalta, Väestöntutkimuslaitoksen tutkija Anneli Miettinen? ”Trendi on mahdollinen, muttei toteudu näin lyhyessä ajassa. Todennäköisesti ymmärrämme vuonna 2020 paremmin erilaisia perheitä. Esimerkiksi uusperheiden kautta syntyy uudenlaisia perhesuhteita, ja ne voivat saada juridisen statuksen. Elämänkaaren aikana ihmisellä voi olla erilaisia perheitä.”

Öljykattila. Lämmityskattila käy omakotitaloissa rypsipohjaisella bioöljyllä. Sitä kutsutaan rypsipöntöksi.