Lähiruokavedätys jatkuu

8.9.2008

Kun tosiasiat ja ideologia joutuvat vastakkain, sen pahempi tosiasioille.

Suuri osa suomalaisista suosii yhä kotimaista ruokaa ja uskoo, että lähellä tuotettuja elintarvikkeita syömällä he ovat ilmaston asialla. Joku fiksuimmiston senaattorikin levittää yhä lähiruokahöpöä.

Jopa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT myöntää, että: ”Kuljetusten ja pakkausten osuus raaka-aineiden ja valmiiden elintarvikkeiden kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri.”

Tämän sanoo tutkimuslaitos, joka lähtökohtaisesti puolustaa tukiaisviljelijöiden etuoikeuksia ja jonka tutkimukset ovat usein lähempänä MTK:n tiedotusosaston tilaamaa propagandaa kuin tiedettä.

Elintarvikkeiden elinkaaritutkimukset ovat parasta vastalääkettä ruokanationalismille ja lähiruokapölpötykselle. Ne eivät tue lähiruokaideologiaa.

Ympäristökuormituksen kannalta  ratkaisevaa on, tehdäänkö aamupuuro sähköliedellä vai mikroaaltouunissa, ei se, tulevatko hiutaleet läheltä vai kaukaa.

Lihan käytön vähentäminen on monin verroin tuloksellisempaa kuin kuljetuksista huolehtiminen.

Itse valitsen kaupassa aina ulkomaisen elintarvikkeen kun voin, reilun kaupan luomutuotteen jos mahdollista. Haluan ostoksillani tukea kehitysmaita ja yleensäkin järkeen perustuvaa työnjakoa ihmiskunnan kesken.

Karu tosiasia on, että Suomi ei pohjoisen sijaintinsa vuoksi ole tolkullinen paikka harjoittaa suurimittaista maataloutta.

MTT muotoilee asian kierrellen: ”…ketjun alkupäässä puolestaan ympäristövaikutusten hallinta on haasteellista maamme ilmastosta johtuen.”

Niin. Ei tarvitse mennä kovin pitkälle etelään, kun hehtaarisadot ovat moninkertaisia Suomeen verrattuna. Sitä yritetään kompensoida holtittomalla lannoituksella, jonka ansiosta Itämeri ja järvet ovat muuttumassa leväpuuroksi.

Vihannesten tuonti lentokoneella voi vaikuttaa järjettömältä, mutta tosiasia on, että niiden kasvattaminen talvella kasvihuoneessa Suomessa on vielä mielettömämpää.

Puhumattakaan siitä, että ruokanationalismi ja lähiruokapuhe lietsovat maailmankuvaa, joka suhtautuu epäluuloisesti kaikkeen ulkomaiseen.

Linkolalaiset ihmisvihaajat, kokoomuksen kypäräpappisiipi ja Esko Seppäsen tapaiset kansalliset sosialistit kannattavat kaikki protektionismia, kepuleista ja persuista puhumattakaan.

Protektionismi kaupataan kansalle yhteisen edun puolustamisena, mutta se on aina jonkin eliitin etujen ajamista.

Jos muu ei auta, niin pelotellaan. Koska se talvisota oikein loppuu? Kriisiaikojen huoltoa varten on järkevää pitää varmuusvarastoja, mutta se ei riitä perusteluksi 2000-luvun maatalouspolitiikalle.

Toisin kuin 1940-luvulla, nykyaikaisilla koneilla metsitettyjen peltojen muuttaminen takaisin viljelyskäyttöön kriisin sattuessa on nopeaa.

Pitkällä tähtäimellä vapaa maailmankauppa, kunhan se on reilua meininkiä, on varmin tie vaurauteen ja rauhaan.

Kirjoittaja on kirjailija, joka suosii aina ulkomaista. Lisää Tontin blogitekstejä löydät täältä.

vai vedätystä

farmari | 08.09.2008 17:11

Vai on se lähiruoka teistä vedätystä.
No jokaisen oma valinta.

Itse en halua syödä jotain kanarialaista tomaattia jotka kemiallisesti käsitellään monta kertaa kasvukaudessa toisin kuin Suomessa.
Sitä paitsi Suomessa lannoitteiden käyttö on minimaalista ulkomaihin nähden ja erittäin tiukasti valvottua.

Itämeri saastuu kaupunkien ja laivojen jätevesistä ja onhan sinne sata vuotta työnnettykin kaikki autoa pienemmät saasteet.
Ei vain tohdita sitä myöntää.
Kestää ainakin sata vuotta ennenkuin vedet puhdistuu vaikka sinne ei litraakaan ravinteita laskettas.
Ilman viljelijöitä tekin juoksisitte kanin jäljessä ja jyrsisitte lumpeen juuria par aikaa.
Mutta huoli turha - Eu on järjestänyt hommat näköjään niin että täältä pohjolasta loppuu kyllä viljely ihan automaattisesti. Jatkajia ei ole tiloille koska nuoret ei halua tällaisiin paska duuneihin.

Mitä pellon tekoon tulee niin kestää ainakin viisi vuotta ennenkuin uudispelto alkaa tuottaa kunnolla. Pitkä aika olla nälässä.

Minusta olisikin passeli että jokainen etsis safkansa itse mistä löytää tai viljelis sen itse. Ei voisi ainakaan valittaa ruuan laadusta tai sen kalleudesta. Vieläpä jokainen voisi tuottaa sen niin luomuna kuin osaa.
Eikun parvekkeelle pottumaa vaan.

Farmari Suomesta

Pari lisäkysymystä (ja

Tatti Tyrväinen | 08.09.2008 17:13

Pari lisäkysymystä (ja nämä ovat oikeasti kysymyksiä, ei vastaväitteitä):

1. Mistä ne nykyaikaiset koneemme saavat kriisin sattuessa öljyä muuttaakseen metsämme pelloiksi?

2. Onko ne tuontituotteet aina viljelty järin reilusti? Minulle on väitetty, että Hollannisa käytetään tolkuttomasti tuholaismyrkkyjä, Espanjassa epäinhimillisissä oloissa eläviä laittomia siirtolaisia, monessa banaanitasavallassa vientituotteiden viljelyltä ei jää maata kotimaan köyhien ruoantuotantoon. Kansallista sosialismiako vain moiset väitteet?

Poikkeuksia on

Janne N | 08.09.2008 19:55

Yleisesti ottaen kasvit tuottavat enemmän satoa etelässä, mutta poikkeuksiakin on. Kuituhamppu tuottaa suuremman sadon täällä pohjoisessa kuin vaikkapa Ranskassa. Syynä on se, että hamppu ei ehdi tuleentua vaan jatkaa kasvamistaan pakkasiin asti.

Keski-Euroopassa on saatu 8-10 tonnin satoja hehtaarilta, kun taas Ruotsissa 12-15 tonnia ja Pohjois-Ruotsissa on päästy jopa 18-20 tonniin. Hamppu on energia-arvoltaan rypsin ja ruohelven veroinen, mutta tuottaa huomattavasti enemmän satoa (kasvaahan se jopa neljä metriä korkeaksi). Lisäksi sille on paljon muitakin käyttökohteita energiantuotannon lisäksi.

On asioita joita Suomessa kannattaa viljellä ja asioita joita ei. Nyt pitäisi käyttää järkeä ja viljellä sellaisia kasveja mitkä täällä menestyvät, kuten hamppua.

kestävää kuitua

Peksi | 09.09.2008 13:37

Ihmettelen miksi ei metsätalous herää kuituhampun viljelyyn, josta saadaan 4.7 kertainen määrä selluloosaa hehtaarilta ja uusi sato kasvaa vuosittain. Kuituhampulla on lukuisia käyttökohteita kuten paperin ja vaatteiden valmistus ja hamppukuitu on vielä todella kestävää. Mutta kai se johtuu tästä huume hysteeriasta ja ihmiset sekoittavat hyötykasvin ja huumekasvin todella pahasti.
Suomi voisi ottaa mallia vaikka Uudesta seelannista missä ollaan kehittämässä uutta biopolttoaine ketjua joka tarjoaa hampunsiemenöljystä valmistettua dieseliä ja kasvin rungosta valmistettavaa metanolia.
http://www.infonews.co.nz/news.cfm?l=1&t=0&id=27114

edunvalvonta ennen kaikkeako?

Tapsa S. | 09.09.2008 17:53

Olen edelleen Tontin uskalluksen vannoutunut ihailija, vaikka tällä kertaa hän poksauttaakin mielestäni aikamoisen hutikudin.
Ei Suomeen vaivalla raivattuja peltoja kyllä kannata pois viljelykäytöstä ottaa, koska jossain meidänkin ruokamme pitää viljellä.
Jos viljelijät olisivat ainoa omaa etuaan kynsin hampain ja muita polkien ajava ryhmä jaksaisin joten kuten kritiikin ymmärtää, mutta asia ei vain niin ole.
Samalla tavalla käyttäytyy ay-liike sekä erilaisten sivistyneistöammattien edustajien yhteenliittymät.
Samoin perustein kuin kotimainen (ja nimenomaan lähiruoka) voidaan todeta kalliiksi, on kallista kaikki suomalainen kirjallinen työ tai niin sanottu tietotyö.
Vapaisiin markkinoihin en kaiken onnen ja viisauden lähteenä lainkaan luota. Ennen pitkään se luo gm-riippuvuuden samalla tavalla kuin olemme saaneet ahdistavan öljyriippuvuudenkin.
Mikään reilu vapaa kauppa tuskin toteutuu, koska se vaatisi jonkun pitävän holhousjärjestelmän. Maailmanlaajuisten agribisnesorganisaatioitten ylivalta on mahdollista torjua vain sillä, että muitakin vaihtoehtoja on. (eli tätä kotoista tuotantoa).

Juu,kyllä viisainta kai on

Nimetön | 09.09.2008 23:38

Juu,kyllä viisainta kai on antaa ihmiselle vapaus valita mitä suuhunsa pistää ja mitä siitä on valmis maksamaan..Mutta miksi luomun ja lähiruon tarttee olla kalliimpaa?
Ja oikeastaa toi vihannesten kasvatus voisi olla tulevaisuuden arkipäivän rutiineja;kuten tiskaus,pyykkäys ja ruuoan laitto?Jos ei tiskaa-ei puhtaita astioita,ei pyykkää-likaiset vaatteet,jos ei tee ruokaa-ostaa valmista(kunhan edes kierrättää pakkausmateriaalit;)),jos ei viitsi kasvattaa kasvivalon alla pitkän talven punaposkisia tomaatteja-maksaa toisten kasvattamasta lähi- luomusta TAI popsii säilöntäaineita täynnään olevia vihanneksia..
Ja pianhan meillä on tuo kauan odotettu keskieuroopanilmasto ympäri vuoden..jos ei lämpemnemistä saada kuriin..

Harvinaisen hutera kirjoitus

luomuviljelijä | 09.09.2008 23:39

Hmmm. Ajattelin katsella miten eri puolueet linjaa toimintaansa GMO-rinnakkaiselolaki esitykseen ja törmäsin tällaiseen soopaan.
- tosiasiat ja ideologia. Kirjoittamassasi pakinassa ei tainnut nimen lisäksi olla mitään muuta tosiasiaa. Jos aikuinen ihminen aliarvioi kotimaista maatalous- ja elintarvikesektoria tällä tyylillä ja yrittää esittää että maaorjuuteen pohjautuva etelä-eurooppalainen vihannestuotanto on kannatettavaa ja vielä näiden tuotteiden rahtaaminen lentokoneella edustaa kestävää kehitystä niin johan putosi pohja pois koko vihreydestä. Kaiken kaikkiaan epäloogisin esitys, mitä olen koskaan lúkenut. Ehdottaisin että palaat lähtöruutuun eli koulun penkille ottamaan selvää vaikkapa kasvintuotannosta ja kirjoittele sitten lisää...
- Herää vaan kysymys, että onko puolueen lehti ihan tarkoituksella näin linjaton tekele... voi herra isä sentään en muuta sano.

Kannatetaan!

Nimetön | 09.09.2008 23:40

Kannatetaan!

Asiallista puhetta

riinpiissin mies | 10.09.2008 1:04

MTK:n lobbari-Nuutila (ex-kokki ym.) on vallan erinomainen lähiruokalähettiläs: moitti tuontiporkkanat alimpaan rakoon mainiten selluloosaksi ym. asiatonta. Unohti, että lähivuosien kaikki isot ruokamyrkytysepidemiat - jopa satoja sairastuneita - ovat olleet peräisin lähiruoasta ja nimenomaan porkkanoista.

Toinen näkökulma: Viroon on 90 km, Vaasaan 400 km. Kummasta tuleva ruoka onkaan lähiruokaa? Oletamme, että kuljetukset tehdään Virosta enimmäkseen laivalla ja Vaasasta enimmäkseen junalla.

Kolmas näkökulma. Jonnekin Latviaan on matkaa saman verran kuin Vaasaan. Latviassa (ja Liettuassa) käytetään vähän lannoitteita ja torjunta-aineita mutta saadaan ainakin sama sato hehtaarilta. Latvia vai Vaasa?

Neljäs: Omenaviini vai rypäleviini: Omenoille Suomessa ties mitä tököttiä 22,4 kg/ha. Viinille lähinnä rikkiä (sallittu luomussakin) abaut saman verran tai vähemmän torjunnaksi.

Viides: Perunaa Tyrnävältä vai Pohjois-Saksasta? Sama matkakin suurin piirtein. Saksassa 6,2 kiloa torjuntaa/ha. Sato 42 t/ha. Suomessa 4 kg/ha ja keskisato 23 t. Eli Suomessa enemmän torjuntaa ruokakiloa kohden ja lisäksi isompi peltoala auki -> isompi valuma vesistöön. (Suomessa ja Saksassa valumat samat, Saksassa fosforia vähemmän pinta-alaakin kohden.)

Kuudes: Suomessa ja Saksassa käytetään sokerijuurikaskiloa kohden saman verran torjuntaa, mutta saadaan juurikkaista sokeria vain noin puolet. Eli iso peltola taas auki vähille villoille.

Seitsemäs: Vihanneksille Saksassa levitetään torjunta-aineita 3 kiloa hehtaaria kohden, Suomessa 2,3 kiloa. Saksassa saadaan tuplasato ilmeisesti kaikista viljelykasveista, myös vihanneksista. Onko taaskaan järkeä viljellä väkisin?

Kahdeksas: Lähiporoa Helsingin kauppahallista?

Yhdeksäs: Kaikki suomalainen on niin lähiluomua. Siitä vaan matsutakea lentokoneella Kainuusta Japaniin.

Kymmenes: grande finale, eikä tämä maatalouden paapominen maksa kuin abaut 7% valtion budjetista. Sillä saadaan 0,5% bkt:sta 3%:n työvoimaosuudella.

syökää sitten bkt:nne

Tapsa S. | 11.09.2008 11:00

Maatalous tuottaa (niin kaukana kuin lähelläkin) elämisen kannalta kaikkein välttämättömimmän. Siksi sen laskeminen jonain bkt-osuutena on fanaattisen kasvutalousideologian äärimmäinen typeryys.
Ruoan tuotannon prosentin murto-osa on olennaisempi asia kuin muitten alojen kymmenet prosentit.
Lähiruokaidea ei ole aina sama asia kuin kotimainen tuotanto, vaikka se useimmiten onkin.
Aivan varmasti esimerkiksi Pietarissa olisi parempi popsia Kymenlaaksossa viljeltyjä papuja kuin Vladivostokin herneitä.
Olennainen ravintoon liittyvä ongelma maailmassa ei liity rahatalouteen, vaan ruoan riittävyyteen aikana, jolloin suurten väestöjen maissa ryhdytään syömään yhtä tuhlaavasti kuin Suomessa tai muissa ns. kehittyneissä talouksissa.

Miksi bkt-osuus on tärkeä...

Trump | 12.09.2008 14:46

...koska maanviljelykseen täällä pohjoisessa tuhlatuilla resursseilla voitaisiin, jollain toisella toimialalla, saada aikaiseksi moninkertaiset tulot, joilla sitten ostettaisiin ruoka ulkomailta ja jäätäisiin voitolle vielä kuljetuskustannustenkin jälkeen. Näin siis ainakin teoriassa. (suhteellinen etu)

Ylläoleva lepää sen oletuksen varassa, että mikään kriisi ei sotke tuotantoa ja kuljetuksia. Tässä mielessä omavaraisuus onkin jossain määrin perusteltua, mutta ei sen 100% tarvitse olla.

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_maatalous.html#elintarvikeomavaraisuus

jälkimaininki

luomuviljelijä | 13.09.2008 23:25

Kannatan ja mielelläni annan vinkkejä jokaiselle, jolla on rohkeutta yrittää itse kasvattaa ihan mitä tahansa syötävää. Näiden yritysten ja erehdysten jälkeen voidaan taas keskustella suomalaisesta ruokakulttuurista ja elintarviketuotannon aliarvostuksesta. Olenpa saanut muutaman ohikulkijan kokeilemaan esim. maissin kasvatusta. Mitäpä Tontti tietää elintarviketuotannosta vai onko niin että kuka tahansa ilman minkäänlaista osaamista saa heitellä kommentteja. Saako Tontin kirjallista osaamista arvostella kuka tahansa? Yritäppä vaikka pari vuotta hankkia elantosi ruoan tuottajana Suomessa niin saat kirjoituksiisi jotain perspektiivia.
- Pari kommenttia muihin virheellisiin ajatuksiin tällä palstalla.
- Yksikään ruokamyrkytys tapaus ei Suomessa ole johtunut lähiruoasta. Porkkanavarasto josta listeriabakteeri päätyi keskiuudenmaan kouluruokaan oli Kanta-Hämeessä eikä siis ollut lähiruokaa. Aikaisempina vuosina porkkanat ja perunat oli ostettu paikallisilta viljelijöiltä eikä ongelmia ollut. Mutta kilpailutuksen jälkeen porkkanat saatiin Hämeenlinnasta hieman halvemmalla ja bakteerit kaupan päälle. Kirjoittaja yrittää muutenkin määritellä lähiruoka ajatusta uudestaan. Lähellä tarkoittaa minun mielestäni päivittäistä asiointimatkaa eli käytännössä max 10-15 kilometriä. Minä en käy koskaan ruokaostoksilla 90 kilometrin päässä enkä usko että kukaan muukaan ns. normi-ihminen. Jos asia oikein mieltä askarruttaa niin osta kassillinen ruokaa ja kokeile jaksatko kävellen kantaa sen kotiisi, näin kokeilemalla voi haarukoida matkan, josta sinä voit ilman enempiä päästöjä hankkia ruoan kotiisi. Helsinkiläisenä ei kauheasti kannata lähiruoasta haaveilla ellei itse sitten vaivaudu sitä kasvattamaan, mikä olisi kaiken kaikkiaan hyvin kannatettava ajatus.
- Ylipäätänsä ihmiskunnan ongelmat häviäisivät aika nopeasti, jos jokainen perhekunta joutuisi itse tuottamaan oman ruokansa. Näin päästäisiin myös lähemmäksi luonnollista tasapainotilaa eli maantieteellisellä alueella olisi sellainen määrä ihmisiä kun luonto pystyy elättämään, eipä olisi enää saasteongelmiakaan. Kaupungit olisivat sen kokoisia kun ympäröivä maaseutu pystyy elättämään. Tässäpä yksi mielestäni aika luonnollisen vihreä näkökulma.

Muuttaa vaan lähiruuan äärelle

Ex-maalainen | 14.09.2008 15:08

Ollaksesi aidosti ekologinen, olisi parempi muuttaa pois Suomesta sinne satoisampien peltojen äärelle. Mitä sitä täällä kylmillä mailla vikisemässä tekee?

Tuodaan vain Suomen ruoka kaikki ulkomailta. Sehän tekee kauppataseeseen kivan vajeen, jota sitten tuo 7 % väestönosa, joka viljelyä on harjoittanut, pannaan jollakin muulla "tehokkaalla, vientituloja tuottavalla" toimialalla paikkaamaan.

Ja, näkisipä vain kun Tontti ottaa tehokkailla nykyaikaisilla koneilla metsittyneen viljelysmaan käyttöön.

arvokasta ja viisasta työtä

Tapsa S. | 15.09.2008 10:46

Ravinnon tuotanto edustaa kaikessa inhimillisessä toiminnassa korkeinta huippuosaamisen lajia.
Tämä tosiasia ei muutu siitä, että nykyisessä maataloudessa on paljon negatiivisia piirteitä. Esimerkiksi huikea öljysidonnaisuus, ympäristöhaitat ja eläintuotantoon liittyvä epäeettisyys.
Niistä kuitenkin päästään varmimmin eroon juuri lähiruoan tuotantoa suosimalla ja terveellä yhteiskunnallisella keskustelulla aiheesta.

Voi ideologian sokeutta!

Terhi Brusin | 16.09.2008 13:09

Aloitus tosiasioista ja ideologiasta on silkkaa ironiaa. Jatko kun paljastaa, että kirjoittaja on niin jumittunut itserakentamansa ideologian taa, ettei näe enää asioiden suhteellisuutta.

Esimerkiksi tuontitomaatti vs. kasvihuonekasvatus. Totta toki kasvihuone on järjetön, jos se lämpenee kalliilla sähköllä. Mutta mitä jos se lämpenee vaikka läheisen tehtaan ylijäämälämmöllä, joka meni ennen harakoille?

Sama koskee lannoitteita pursuvia vihanneksia. Luomuna tuotettuja kasviksia tuskin voi tästä syyttää?

Yksi asia Tontilta unohtuu ideologian ja tosiasioiden kamppailussa kokonaan ja se on maku. Se on nimittäin yleensä parhaimmillaan, kun tuotetta ei ole kuljetettu viikkokausia ympäri maailman.

Sen voi kaupunkilainenkin kokea kasvattamalla kesän tomaatit omalla parvekkeella. Pienessä tilassa pärjäävät hyvin myös yrtit, rucola ja erilaiset chilit.

Miltä Suomi sitä paitsi näyttäisi, jos pellot muutettaisin metsäksi? Miksi siellä ylipäätään kannattaa asua, kun se on niin energiaa kuluttavaa? Eikö olisi parasta siirtää kaikki suomalaiset lämpimämpiin oloihin ja keskittyä vain tuottamaan hitaasti kasvavaa laatupuuta, kuituhamppua, laadukasta pohjoismaista kauraa ja puhtaita metsämarjoja?

Aina ulkomaista?

Nimetön | 18.09.2008 9:43

"Itse valitsen kaupassa aina ulkomaisen elintarvikkeen kun voin, reilun kaupan luomutuotteen jos mahdollista. Haluan ostoksillani tukea kehitysmaita ja yleensäkin järkeen perustuvaa työnjakoa ihmiskunnan kesken."

Valitaanko mieluummin sardiinipurkki tai vakuumipakattu pakastekala kuin kalakauppiaan tuore järvikala, ulkomainen omena tuoksuvien kotimaisten sijaan, muoviin pakattu purjo mieluummin kuin torikauppiaan juuri maastanostetut. Vaikea uskoa, ettei toimittaja sallisi itselleenkin näitä lähiylellisyyksiä.

Valhettelet, maajussi

Nimetön (näyttää keskisormea) | 24.09.2008 0:23

"jota sitten tuo 7 % väestönosa, joka viljelyä on harjoittanut, pannaan jollakin muulla "tehokkaalla, vientituloja tuottavalla" toimialalla paikkaamaan. "

Ja höpsis: edes MTT tai Tike eivät ilkeä valehdella noin paljon. Oikea luku maataloudessa työskenteleviksi (työllisistä, ei siis edes työvoimasta!) on 3%, abaut 70000 henkilöä isäntine ja renkeineen. Miksi maajussi ei pysy taaskaan totuudessa?

Teidän kanssanne on vaikea keskustella, kun valehtelette totunnaisesti ja aina, jolloin puolet ajasta menee oikomiseenne. Ja sittenkin vaikka laittaa TIken tai MTT:n luvut (eräitä kepun lahkoja) eteen, tehän käytte inttämään, että tilastot valehtelevat.

Makua on vain, kun niin annat kertoa

Pikkurilli pystyssäko? | 24.09.2008 0:47

"Yksi asia Tontilta unohtuu ideologian ja tosiasioiden kamppailussa kokonaan ja se on maku. Se on nimittäin yleensä parhaimmillaan, kun tuotetta ei ole kuljetettu viikkokausia ympäri maailman."

On kumma, ettei tuota parempaa makua saada esiin sokkotesteissä(kään), joita on tehty kymmenin ellei sadoin ja myös Suomessa.

"- Yksikään ruokamyrkytys

Nimetön ja muita ulottimia | 24.09.2008 1:08

"- Yksikään ruokamyrkytys tapaus ei Suomessa ole johtunut lähiruoasta. Porkkanavarasto josta listeriabakteeri päätyi keskiuudenmaan kouluruokaan oli Kanta-Hämeessä eikä siis ollut lähiruokaa. "

Ja olihan, älä vedätä: maajussilta ostettua potaskaa. Sammaa sorttia oli Kajaanissa, ellet satu tietämään.

Niin, teit sellaisen nokkelan niksin, että vedit Tuusulan ym. ostamien porkkanoiden lähiruokarajan juuri Hämeenlinnan tälle puolen. Ja do dii, ei ollut sun mielestä pöpö lähiporkkanasta! Eikä tehty niitä turhia leikkauksia - oli parikin - turhaan. Tai ainakaan lähiruoan takia, eihän?

"Lähellä tarkoittaa minun mielestäni päivittäistä asiointimatkaa eli käytännössä max 10-15 kilometriä. "

Ja piti elää niin vanhaksi, että tuonkin näki! Ripottelehan sitten kaikki suomalaiset pelloista ja tiloista niin, ettei asiointimatka kasva yli kympin. Ei oikein onnaa.

No ainakin kaupoista. No niihin se hernepussi tuodaan tästä abaut maailmaloppuun millä tahansa tuotanto- tai jakeluidealla aina kaukaa. Osa tuotu jo keskiajalla ja sen jälkeenkin: 1800-luvulla kuskattiin riisiä jostakin Etelä-Venäjältä Karjalaan ja se oli halvempaa kuin ruis. Juuri siitä riisistä syntyi se karjalapiirakka.

Et koskaan tule saamaan edes puolta einettäsi lähiruoasta. Hiton hyvä niin. Ruoka pitää tuottaa siellä, missä se pitää tuottaa: parhailla mailla. Revitään me pettua täällä ja ammutaan oravia ja vaihdetaan sitten sapuskaan.

Niin on aina kannattanut tehdä - ja nykyäänkin kannattaisi mutta kun meillä on kepun kokoinen este terveen järjen käyttämiselle. Ja sitten vähäisempänä luomuilijat, jotka kuten kepu, hengailevat kenenkä kanssa tahansa, jotta saavat nyhdettyä muille kuuluvaa hyvää itselleen ja löysälle elinkeinolleen. Hävetkäätten.

Ja taas se maajussi oli asilla

Nimetön se jaksaa | 24.09.2008 1:32

"Arvokasta ja viisasta työtä" (se maanviljely)

Arvokasta on. Onko kukaan koskaan missään muuta väittänytkään, mtäh? Viisaudesta en tiedä, koska hevosetkin ovat tehneet paljon maatöitä eivätkä ne älyllään loista, ei edes Viisas-Hans, joka osasi laskea vain viiteen.

Tämä arvostuksen epäily on kanssa yksi kumma. Maajussit pelaavat samalla kortilla kuin eräs huonostitunnettu vähemmistö eräässä kaukaisessa maassa: anastaa lompakon ja kun pyydät sitä takaisin, tämähän syyttää sinua rasistiksi ja kysyy, että "Vihaatko sinä meitä, ookko rasisti?"

Kukaan ei halveksu viljelyä ja viljelijää kuten ei tuota kaukaisen maan vähemmistön edustajaa sinällään, vaan sitä, että nämä eivät erota aina omaa ja toisen omaa. Maajussi on kehittänyt sen sokeuden vain pidemmälle ja on tehnyt siitä osan politiikkaa ja yhteiskunnan rakenteita: Laillistetun rikoksen nimeltään vastikkeeton maataloustuki.

Sanoisin, että oikeudenmukaisessa valtiossa maataloustuen nostamisesta annettaisiin suoraan 3 vuotta ja 4 kk kovaa linnaa, ellei ole vanhoja (laarin)pohjia, jolloin tuomio kovenisi. Ensikertalaiset istuisivat tuosta - tai tuesta siis - puolet.

kenen idea?

Tapsa S. | 24.09.2008 12:06

Sinänsä pähkähullut maataloustuet eivät perustu viljelijäväestön ahneuteen, vaan kuluttajien omituiseen ajattelutapaan, jonka mukaan hyödykkeistä tärkein eli ravinto, ei saisi maksaa juuri mitään.
Jostain kaukaa varmaan saa halpaa ruokaa, mutta miten varmistaa sen tuottajille kohtuullinen tulotaso tai se, ettei käytetä orjatyövoimaa ja viljely tapahtuu ekologisesti sekä sata muuta asiaa.

Rahat kultaruukusta sateenkaaren päästä, niinköstä?

Nimetön ja muut sormet | 24.09.2008 16:46

"Sinänsä pähkähullut maataloustuet eivät perustu viljelijäväestön ahneuteen, vaan kuluttajien omituiseen ajattelutapaan, jonka mukaan hyödykkeistä tärkein eli ravinto, ei saisi maksaa juuri mitään."

Sehän maksaa ihan sairaasti. Eikä sitä hintaa tuilla ole laskettu vaan nostettu. Vai tuleeko tukiraha jostain kultaruukusta sateenkaaren päästä?

Jos, miksi minulle ei ole kerrottu taaskaan?

Orjatyövoimasta; käypäs tutustumassa maatalouslomittajien tai maataloustyöntekijöiden sopimukseen. Suomen pienimmät liksat. Mitäs siihen sanot? Jotain seliseliä olis kiva kuulla, jotta sitten saan sanoa jotain ja taas kuulla seliseliä ja seliseliä.

Niin kuin aina kuulen, kun jättitukia perustellaan. Ja puimurikauppoja, maasturikauppoja, uutta kuivuria ja uutta isoa traktoria, sellaista jolla tekee 100 ha:n työt ja joka hankitaan 30 hehtaarin näivetys-vätys-nahjus- maatilalle kynsiskelemään kyisiä peltoja.

Selittele noita, niin annan lisää selitettävää. Kokeillaan, kauanko pokkasi kestää kun seliselität kaikki maatalouden tukikoiruudet puhtoisiksi. Aloita traktoriseliselityksellä ja seliselitä sitten rajut puimurikaupat. Kaksi aluksi. Sana on vapaa - seliselille.

kiinasta melamiinimaitoa lähimaitoon

luomu | 25.09.2008 1:03

Kiinassa tarjoiltiin turvallista lähituotettua maitojauhetta, johon välittäjä ja maidon jatkojalostaja lisäsi melamiinia. Kukaan ei tietääkseni ole syyttänyt kuolemantuottamuksesta viljelijöitä.
Jos Suomessa grynderi ostelee lajittelujätteitä ja jämäeriä porkkanoista ja tarjoilee ne sitten jonkin keskuskeittiön kautta koululaisille, niin täällä joku neropatti arvelee, että syy on viljelijän.
Kannattais jo pyrkiä poliisikouluun tolla logiikalla... toi karjalanpiirakka saaga olikin oikein jymypaljastus. Seuraavassa osassa varmaan kerrot että muikkukukko on alunperin tehty virolaisesta kanasta.
- Maataloustuessa on monta ongelmaa ja pahin ongelma on mielestäni se, että se työllistää kohta melkein yhtä paljon tarkastajia kuin viljelijöitä. Tilakohtaisessa maataloustuessa ja investointituessa pitäisi ehdottomasti olla tilakohtainen katto. Tuettavan toiminnan pitäisi olla kannattavaa muillekin kuin konekauppiaille. Vaikka tavanomaisen sianlihan tuottaminen nykyhinnoilla ei ole millään opilla ollut kannattavaa vuosikausiin silti sikalan rakentamiseen on saanut investointitukea, toisaalta luomusianlihan kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan mutta pienimuotoisen luomusikalan perustamiseen ei tukea heru. Tuotteiden myynti pitäisi olla jossain suhteessa saatuun tukeen. Nyt on mahdollista nostaa vuodesta toiseen tukea, vaikka et pystyisi tuottamaan syötävää satoa ollenkaan. Tilakohtaiseksi tukikatoksi vuodessa ehdottaisin 50 000 euroa. Viljelijäkohtaiseksi maksimitueksi ehdottaisin 150 000 euroa. Kyllä noilla rahoilla homman saa pyörimään jos tietää mitä tekee. Toisaalta jos maatalouden ulkopuoliset tulot vastaavat noita lukuja maataloustukea ei pitäisi maksaa, harrastaa saa jos haluaa, mutta ei harrastustoimintaa pitäisi tukea.
- Kuluttajatutkimusten mukaan yli 70 % ei haluaisi tietoisesti ostaa gmo-rehulla kasvatettua tehotuotettua sianlihaa, mutta tämmöistä tuotantomuotoa kuitenkin MMM:n ohjeistuksen mukaan ollaan edelleen valmiita tukemaan. Taustalla on tietysti elintarviketeollisuuden tarve saada halpaa roipetta maksalaatikkoon ja lenkkimakkaraan.
- Laadusta puhutaan ja sitä vaaditaan, mutta laatutuotantoa ei nykyjärjestelmä tue. Jos Suomen MMM olisi Ranskassa siellä tuotettaisiin todennäköisesti viinirypäleitä ja koko maan rypäleet rahdattaisiin samaan kasaan ja sitten alettaisiin odotella ostotarjouksia. Ja kun hinta olisi tällä opilla saatu mahdollisimman alas asiaa yritetään korjata sillä että tuotetaan enemmän määrää. Nerokasta. Kepua on tosiaan kiittäminen toinen toistaan huonommista maatalousministereistä.

lisäys lähiruokaan

luomu | 25.09.2008 1:26

Yksi lähiruoan perusidea on se, että tuote tulee käyttöön mahdollisimman suoraan tuottajalta ilman tukkuja, vihannesten keräilyterminaaleja, välivarastoja yms. välikäsiä. Eli suoraan pellosta pöytään mahdollisimman tuoreena.
- Konekaupoista seliseliä...
- Kun minä aloitin maatalouden 4 vuotta sitten TE-keskus oikein tyrkyttämällä tyrkytti konelainaa, en tiedä saavatko provikkaa osuuspankista, mutta enhän minä mitään puimureita ostele, kannattaa teettää rahtityönä. Enkä tosiaan kadehdi kenenkään puimurikauppoja. Sääliksi käy jos ei rahalle parempaa käyttöä keksi...
- Ikävä kyllä maajussit on monesti aika pihalla oman tuotantonsa kehittämisestä ja sitten uskovat neuvojaa, joka kehottaa laajentamaan ja tehostamaan. Kannattamaton tuotanto ei uudella puimurilla parane, pahenee kyllä, mutta sitten voi mennä kaupungille ojia kaivelemaan ja yöksi lunta auraamaan niin saa sen puimurin maksettua ja voi vielä jatkaa kannattamatonta toimintaa. Ikävä kyllä näitä tapauksia on paljon, ja on tietysti muutama Wahlroosi, jolla olis varaa ostella puimureita ilman tukiaisiakin.
- On todella valitettavaa, että maatilojen taloudellista toimintaa ei arvioida ammattimaisesti. Nyt tukea saa kun on riittävän isot suunnitelmat ja liikevaihto, sillä jääkö toiminnasta mitään tulosta ei ole käytännössä merkitystä ja konekauppiaat taputtaa.

Viisi sormea on muuten nyrkki

Tapsa S. | 25.09.2008 13:36

Suomalaisen ruoan hintaa en ihan mielelläni sairaan korkeana pitäisi ja olennaista ruoassa on, että sitä on saatavissa, koska joudun ihan henkilökohtaisestikin syömään melkein joka päivä.
Ravinnon osuus ihmisten menoista on pitkään laskenut ja nyt se on reilut kymmenen prosenttia keskimääräisistä menoista.
Tuet maksetaan veronmaksajilta kerätyistä varoista. Samasta potista muuten maksetaan esimerkiksi kaikkien kaupunkien, kuntien ja valtion palveluksessa olevien työntekijöitten palkat kokonaan yms.
Viljelijät sen sijaan ansaitsevat osan tuloistaan muualta kuin veronmaksajien varoista.
Maataloustuissa on hyvin paljon huonoja ja kielteisiä piirteiä, mutta tuomalla ruoka mahdollisimman kaukaa, ei ratkaista yhtään niistä.
Olen muuten tavannut elämässäni moniakin maatalouslomittajia ja tiedän ansiotason mataluuden, vaikka itse olen sataprosenttinen kaupunkilainen ja tienaan tulonikin aivan muusta kuin maa- tai metsätaloudesta.
Nykymuodossaan maatalous on aivan liian kone- ja pääomavaltaista puuhaa. Siitä on helppo olla samaa mieltä. Suorastaan halveksin isäntiä, jotka myyvät kauniin metsäpalstan puut sellutehtaalle ja ostavat itselleen maasturin.
Rappion huippua edustaa kuitenkin isäntä joka ajanvietteekseen leikkaa suurta pihanurmikkoa päältäajettavalla pikkutraktorilla. Kaupunkipuistot saisivat olla kaupungeissa ja talonpojan pihamaat maalla.
Maanviljelyyn sen sijaan suhtaudun positiivisesti suurin piirtein samasta syystä kuin luonnonsuojeluunkin.
Vain tiettyjen luonnonprosessien toimiessa voidaan ravinnoksi kelpaavaa tavaraa ylipäätään saada.
Ja järkevästi hoidetun vilelyn kautta, voidaan osa (aika suuri) ihmisistä vapauttaa kaiken maailman muihin puuhiin; vaikka lakimiehiksi, filosofeiksi, lehdentoimittajiksi, kaupanmyyjiksi ja yleiskriitikoiksi.

Uskomatonta

Agraari  | 26.09.2008 1:19

Kirjailija Tontin maatalousviha ei ole enää mikään suuri uutinen. Mutta edelleen jaksaa ihmetyttää se, kuinka huonosti hän pystyy olemaan antamatta yhtään järkevää syytä vihalleen. Tälläkin kertaa teksti on täynnä suoranaista valehtelua, kiertelyä sekä jaarittelua ja vanhoja stereotypioita.

Jos pitää Suomea surkeana paikkana harjoittaa maataloutta, niin edes jonkinlaisen johdonmukaisuuden ja linjan säilyttämiseksi täytyy samalla vaatia maatalouden välitöntä lakkauttamista kymmenistä ja taas kymmenistä muistakin yhteisen pallomme valtioista. Jarkko Tontti: Miksi ihmeessä tuo on päässyt unohtumaan?

Metsästä ei muuten tehdä tuottavaa peltomaata päivässä tai kahdessa.

Kenenkään järkevän ihmisen ei luulisi myöskään olevan mahdotonta ymmärtää sitä tosiasiaa, että jos viljelyä harjoitettaisiin vain yhteisen pallomme kaikkein parhaimmilla ja suotuisimmilla alueilla, niin nykyisistä seitsemän miljardin yksilön yhteisöistä voitaisiin vain kaukaisesti haaveilla. Erittäin ekologista vaatia aina vain pienemmiltä ja pienemmiltä maa-alueilta yhä suurempia ja suurempia satoja yhä kasvavan ihmiskunnan tarpeisiin.

paskaa kirjallisuutta

Pera | 30.09.2009 13:58

Hyvin perusteltu! Minäkin luen aina vain ulkomaista kirjallisuutta kun se on niin paljon parempaa kuin tekotaiteellinen suomalainen paska. Ja onhan se paljon kustannustehokkaampaakin kirjoittaa jollakin maailmankielellä eikä rupiseksi suomeksi.
Pera

Ajatusten Mätäoja

Innocentius | 30.09.2009 15:25

...tulvii jälleen. Tri Tontin maataloustietous on epäilemättä eurooppalaista huippuluokkaa.

Melko eksoottinen ja arveluttava on Tontin ajatus heittäytyä täysin toisten ruokittavaksi. Suomalainen maatalous on osin kannattamatonta, mutta niin se on aina ollut. Siksi täällä on vähän väkeäkin. En missään nimessä kannata massiivista maataloustukea, mutta maamme maatalouden ja sitä myöten maaseudun alasajo on uskomattoman typerä ja moraaliton ajatus.
Kuka uskaltaa taata ruoantuotannon riittävyyden siinä vaiheessa, jos ja kun kansainvälinen polttoaine- ja ruokakriisi ajautuu katastrofaaliseen mittaan?

Mutta tietenkään mitään tällaista ei koskaan voi tapahtua, elämme yltäkylläisessä, läpidemokraattisessa, monikulttuurisessa paratiisissa, jossa ruoka tulee (reilusta)kaupasta ja homo ja islamisti käyvät rinnan Jarkko Tontin runoseminaariin...
Keskitytään me täällä vain hengenviljelyyn ja kotouttamistoimintaan, kehitysyhteistyötä unohtamatta.

Joo, pellot vaan pajua kasvamaan

Nimetön | 30.09.2009 22:37

"Kirjoittaja on kirjailija, joka suosii aina ulkomaista"
- ja suomalaisena kirjailijana suoltaa suomalaista öh..."laatua"?

Mutta tottahan on, että Kiinassa tehdään edullisesti hyvää ja halpaa kamaa suomalaisille kirjailijoille.

pohjoinen sijainti

Glowing | 01.10.2009 11:01

Tontti:
"Karu tosiasia on, että Suomi ei pohjoisen sijaintinsa vuoksi ole tolkullinen paikka harjoittaa suurimittaista maataloutta."

- Karu tosiasia on, että Etelä-Eurooppa ei tulevaisuudessa sijaintinsa vuoksi ole tolkullinen paikka harjoittaa suurimittaista maataloutta. Esim. Espanja kärsii jo nyt kroonisesta kuivuudesta ja vesipulasta, joka pahenee edelleen.
Suomen asema maatalousmaana paranee kaiken aikaa; valoa, lämpöä ja vettä riittää yllinkyllin.
Ei muuta kuin kuokka käteen runoilijallekin ja peltoa raivaamaan!

pelle

Pera | 01.10.2009 11:35

Kaikenlaisia pellejä teillä täällä vihreissä on mukana!!

Pellejäpä hyvinkin!

Tapsa S. | 01.10.2009 11:42

Jospa oliskin joku puolue, jossa olisi muitakin kuin pellejä.

Vihreä Lanka Oy, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi. Päätoimittaja Juha Honkonen. Rekisteriseloste.