Kesä ilman muotia

Terveisiä kesätauolta, joka venyi blogin osalta pidemmäksi kuin oli tarkoitus.

Töihin palaaminen oli taas yhtä outoa kuin lomaan totuttautuminen. Sielu raahusti auttamatta perässä, kun rutiinit piti opetella uudelleen.

Näin istuntokauden alettua pitäisi opetella uudelleen myös työpukeutuminen ja asiapenttikäyttäytyminen, kun koko kesän on viilettänyt huoletonna kuin kulkukissa.

Vaatekaapin selkeyttäminen ei ole juuri edistynyt. Paras pukeutumistani kuvaava sana lienee tällä hetkellä stagnaatio.

Tarkoitus oli eritellä nykyinen vaatevarasto, korjata rikkinäiset rääsyt ja etsiä harkitusti uusia vetimiä joko kierrätettyinä tai muuten eettisesti tuotettuina.

No, lähes samoissa rytkyissä kuljen edelleen, ja kaappini on niin sekaisin, etten haluaisi oikeastaan avata sitä lainkaan.

Olen turhautunut, sillä on ollut vaikeaa löytää uusia reilun bisneksen vaatteita. Rakastan kirpputoreja, mutta oikeiden kokojen löytäminen on välillä tuskallisen työlästä.

Mikseivät kaikki second hand -putiikit voi lajitella vaatteitaan kokojärjestykseen? Miten voikin löytyä niin pirusti vaatteita, joihin ei ole merkattu edes valmistusmaata?

Tommi Uschanov, jonka tuoreesta kirjasta Mikä vasemmistoa vaivaa? olen viime aikoina ollut lähes lapsellisen innostunut, kirjoittaa:

"Ajallemme on yleisimminkin leimallista, että on tietoisesti laillistettu yritykset salata tiettyjen arjessa tehtyjen valintojen moraalittomuus, joka paljastuessaan saisi jo sinällään (monet) ihmiset luopumaan näistä valinnoista. Esimerkiksi vaatteissa ei tarvitse enää ilmoittaa niiden valmistusmaata, jotta arveluttavien valmistusmaiden boikotointi olisi vaikeampaa.

Toinen esimerkki on se, kuinka ympäristövaikutukset, jotka muuttuvat koko ajan sekä monimutkaisemmiksi että ihmiskunnan kokonaisedun kannalta kriittisemmiksi, eivät näy kaupoissa esillä olevista tuotteista päällepäin tavalla, joka vaikuttaisi ostopäätöksiin."

Niinpä. Vaatteiden alkuperän ja eettisyyden selvittäminen on tehty hemmetin työlääksi. Siksipä en jaksanut lomalla ajatella pukeutumista oikeastaan lainkaan.

Sen sijaan luin kasapäin kirjoja. Kun rahaa ei mene pukeutumiseen, sitä voi syytää enemmän kirjoihin. Vihreän langan blogi – mikä ihana tekosyy!

Ps. Suosittelen vakavasti kaikkia lukemaan Uschanovin kirjan.