• Teemat:
    Arki
    Helppo kasviskeittiö!
    Raaka-aineet
    Politiikka 2.0


Nauttikaa köyhyydestä

5.12.2008

“Mikään ei muutu. Te olette aina yhtä köyhiä. Voitte yhtä hyvin nauttia siita.”

Näin opettaa hollantilainen taiteilija Renzo Martens kongolaisia kyläläisiä Amsterdamin dokumenttielokuvafestivaalien avajaiselokuvassa Episode 3 – Enjoy Poverty.

Elokuva käsittelee köyhyyttä Afrikan “luonnonvarana”, jolla rikkaiden maiden ihmiset tekevät rahaa.

Jokin elokuvan kysymyksissä osui ja upposi. Kuinka paljon rikkaiden maiden ihmiset ovat tehneet rahaa kuvaamalla kehitysmaiden lapsia, joilla on pulleat vatsat ja silmissä kärpäsiä? Kuinka monta tällaista kuvaa on julkaistu rikkaassa maailmassa, mainostamassa kehitysyhteistyöprojekteja?

Kuinka paljon se on auttanut Afrikkaa? Ei paljon, jos on uskominen amerikkalaista taloustieteilijää Jeffrey Sachsia.

Hanen laskelmiensa mukaan jokaista kolmea dollaria kohden, jonka Yhdysvallat antoi Afrikalle vuonna 2002, kuusi senttiä päätyi apuna Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Loppu päätyi rikkaista maista tulevien konsulttien palkkoihin, hallintokuluihin, velkahelpotuksiin ja muuhun vastaavaan.

Monet kehitysyhteistyön ammattilaiset inhoavat Sachsia. Hän on kritisoinut rikkaita maita toisaalta kehitysyhteistyön tehottomuudesta, toisaalta haluttomuudesta täyttää lupauksia kehitysyhteistyövarojen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Summa perustuu Sachsin laskelmaan siitä, kuinka paljon rahaa tarvittaisiin YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen ja äärimmäisen köyhyyden poistamiseen vuoteen 2015 mennessä.

Ihailen Sachsin ajattelua ja sitoutumista köyhyyden vähentamiseen. Hän on analysoinut kehitysmaiden köyhyyttä ehkä perusteellisemmin kuin yksikään taloustieteilija.

Samalla hän on vaatinut, ettei kehitysyhteistyö voi olla vaihtuvia intressejä palvelevaa puuhastelua, vaan tavoitteellista toimintaa, jonka on tähdättävä siihen, että köyhät maat voivat lopulta pärjätä omillaan.

Mina uskon sekä rikkaiden etta koyhien maiden hallitusten haluun vähentää köyhyyttä koko ajan vähemmän. Miksi ne haluaisivat?

Afrikan nouseminen köyhyydestä tarkoittaisi ennennäkemätöntä kamppailua maailman luonnonvaroista, rikkaiden maiden saneleman kauppapolitiikan loppua ja mahdollisesti vauraita diktaattoreita, jotka aiheuttaisivat muulle maailmalle Kiinaakin suurempaa päänsärkyä.

Nyt kehitysapujärjestelmä on peli, jossa rikkaat maat leikkivat auttavansa köyhiä ja köyhät leikkivät, että siitä on hyötyä. Samalla rikkaissa maissa voidaan unohtaa keskustelu ikävistä asioista, kuten kauppasääntöjen muuttamisesta niin, että köyhien maiden tuotteet pääsisivät rikkaiden markkinoille.

Köyhissä maissa voidaan unohtaa poliittiset muutokset, jotka helpottaisivat ihmisten taloudellista osallistumista, ja syyttää kaikesta rikkaiden maiden imperialismia.

Minun uskollani ei onneksi ole väliä. Historian mittaan eurooppalaiset ovat olleet varmoja, ettei sen paremmin Kiinalla kuin Japanillakaan ole mahdollisuutta vaurastumiseen, koska ihmiset ovat laiskoja ja hallinnot korruptoituneita.

Rakastan Jeffrey Sachsia, koska hän todella uskoo maailmaan, jossa on mahdollista sekä poistaa äärimmäinen köyhyys, että säilyttää ympäristö elinkelpoisena. Ja siksi, että hän tekee töitä löytääkseen konkreettisia ratkaisuja sellaisen maailman saavuttamiseksi, riippumatta siitä uskooko kukaan muu sen olevan mahdollista.

Kirjoittaja on Lusakassa, Sambiassa, asuva dokumenttiohjaaja, kirjailija ja toimittaja. Lisää Hirvosen blogitekstejä löydät täältä.

Pilkunviilausta

Juha | 05.12.2008 18:25

"jokaista kolmea dollaria kohden, jonka Yhdysvallat antoi Afrikalle vuonna 2002, kuusi senttiä päätyi apuna Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan" ... öö, kuinka paljon minkäänlaista rahaa USA antoi Afrikan eteläpuolisen Afrikan maihin? Jotta vertailu voisi millään tasolla olla päteä?

Itse asiaan: Eikö sama globaali talous (=suuryritysten ja vallassa olevien rikkaiden yksinvalta), joka vie Afrikan köyhiltä mailta mahdollisuudet kehittyä taloudellisesti, ole viemässä myös Euroopan sekä amerikkojen mailta vaurauden? Mihin se päätyy? Tuhoaako "heinäsirkkatalous" koko maailman?

* heinäsirkkataloudella tarkoitan ajatusta, joka on selvästi vallalla maailmantaloudessa: siirretään tuotanto köyhiin maihin halpatuotannoksi ja myydään tuotteet rikkaissa maissa kalliilla. Loppujen lopuksi mikään talous ei enää vaurastu, vauraammat köyhtyvät ja köyhemmät vaurastuvat riittämättömällä tavalla, jotta yhteiskunnallista kehitystä voisi tapahtua. Lopputulos: koko maailmantalouden pysyvä romahdus mukaan lukien rikkaat, jotka ovat tämän aloittaneet, ei enää mitään sosiaalista oikeudenmukaisuutta näköpiirissäkään, ellei tällä tarkoiteta yhteistä kurjuutta.

Rasismia on monenlaista

Ruukinmatruuna | 05.12.2008 18:49

Todettakoon, että tuo toiseksi viimeisen kappaleen

Minun uskollani ei onneksi ole väliä. Historian mittaan eurooppalaiset ovat olleet varmoja, ettei sen paremmin Kiinalla kuin Japanillakaan ole mahdollisuutta vaurastumiseen, koska ihmiset ovat laiskoja ja hallinnot korruptoituneita.

vihjailu on yksiselitteisesti väärä ja rasistinen. Sekä eurooppalaisia että aasialaisia kohtaan.

Jo Marco Polon ajoista länsimaalaiset ovat ihailleet valtavasti Kiinaa sen edistyneen kulttuurin ja valtiojärjestelmän vuoksi, ja panneet merkille sen, miten ahkeruus, järjestys ja kurinalaisuus ovat itämaisen ihmisen kantavat voimat. Samalla itämaista valtiokeskeistä yhteiskuntajärjestelmää on kammoksuttu kolkkona ja yksilöstä mitään piittaaamattomana.

Mutta sen enempää japanilaisia kuin kiinalaisia ei ole milloinkaan pidetty tyhminä, laiskoina eikä korruptoituneina. Näitä attribuutteja ei ole ikinä liitetty aasialaisiin. Kiinalaiset ovat sensijaan aina tunteneet viisi pahettaan, ja ne ovat pysähtyneisyys, narkomania, uhkapeli, taikausko ja prostituutio. Mutta laiskuus ja korruptio eivät kuulu niihin.

Rasismia on niin monenlaista.

Ei saa kiusata Elinaa

Sami | 08.12.2008 15:53

Ei saa kiusata Elinaa millään rasismeilla. Elinan juttu on järkevä. Sen lisäksi Elina on kiva.

Kun Eurooppa lähti

olhat | 08.12.2008 17:36

Kun Eurooppa lähti Afrikasta 50 vuotta sitten siellä oli 150 - 200 miljoonaa ihmistä. Maanosa oli täynnä lupausta hienosta tuleavaisuudesta.

Tänään Afrikassa on miljardi ihmistä, yhtä paljon kuin pohjoisen pallonpuoliskon kalpeanaamamaissa yhteensä. Tällainen määrä moniosaavia ihmisiä on ennennäkemätön rikkaus ja voima. Lupaus on lunastettu;)

Eurooppalaisten käsitykset aasialaisista

Elina | 12.12.2008 10:59

Hei Ruukinmatruuna,

1800-luvun lopussa Japaniin saapuneet eurooppalaiset arvioivat maan taloudellisen vaurastumisen mahdollisuuksia Japan Gazette -lehdessä muun muassa näin:

"Wealthy we do not think it will ever become... the love of indolence and pleasure of the people themselves forbid it."

ja

"In this part of the world principles, established and recognized in the West, appear to lose whatever virtue and vitality they originally possessed and to tend fatally towards weediness and corruption."

Lainaukset Jeffrey Sachsin kirjasta "The End of Poverty", Penguin Books 2005.

terkuin
elina

1800-luvun lopussa Japaniin

Ruukinmatruuna | 28.01.2009 13:43

1800-luvun lopussa Japaniin saapuneet eurooppalaiset arvioivat maan taloudellisen vaurastumisen mahdollisuuksia Japan Gazette -lehdessä muun muassa näin:

"Wealthy we do not think it will ever become... the love of indolence and pleasure of the people themselves forbid it."

Kun eletään tiukassa byrokratiassa ja feodalismissa kuten Edo-kaudella oli tilanne, noin onkin. Meidzi-kaudella oli toinen ääni kellossa. Täsmälleen samaa olisi voinut sanoa keskiajan Euroopasta ja feodalismista.

"In this part of the world principles, established and recognized in the West, appear to lose whatever virtue and vitality they originally possessed and to tend fatally towards weediness and corruption."

Tiukka kuri ja luutunut byrokratia johtaa väistämättä korruptioon ja pysähtyneisyyteen. Tuo oli tilanne Qing-dynastian Kiinassa ja Tokugawa-shogunaatin Japanissa. Marco Polo kävi Kiinassa Yuan-kaudella, jota seurasi dynaaminen Ming, ja Edo-kautta seurasi Japanissa dynaaminen Meidzi-kausi.

Lienee sanomatta selvää, mitä kurinalaisuus ja voimakas hallinto sai aikaan Taisho- ja Showa-kausilla. Showa-kauden loppu ja Heisei-kausi ovat Japanissa merkinneet valtavaa dynaamisuutta.

Mutta edes tuolloin kukaan ei kiistänyt Kauko-Idän kulttuurien valtavaa potentiaalia, niiden edistyneisyyttä ja korkeaa tasoa. Tarvittiin vain Qing-dynastian ja Edo-shogunaatin kaatuminen.

Mistä olikaan puhe

Jore | 18.01.2010 13:23

Elina Hirvonenkin saa leipänsä afrikasta ja sen köyhyydestä. Toivottavasti hän kaikesta huolimatta kokee ja tuntee olevansa oikealla asialla ja auttaa omalla työllään afrikkalaisia pääsemään köyhyydestä. Toisin kuin ne muut rikkaat journalistit ja valokuvaajat jotka vain hyötyvät kurjuudesta ja nettoavat tuotoksillaan tuhansia ja tuhansia euroja.

Ruukinmatruunan tiukka kuri ja luutunut byrokratia ei oikein istu Afrikan köyhimpien maiden tilanteeseen. Pikemminkin velttous ja lyhytjänteisyys yhdistettynä uskomattomaan raakuuteen ja tunteettomuuteen suorastaan loistaa hirmuhallitsijoiden ruskeilta ja hikisiltä otsilta.

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, mielellään omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Viestisi tarkistetaan, minkä jälkeen se ilmestyy sivuille. Viestejä käydään läpi pääsääntöisesti työaikana, muulloin viestit jäävät jonoon ja ne julkaistaan seuraavana arkiaamuna.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Elina Grundström. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 3. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi