Kehdosta kehtoon

10.12.2008

Jos ihminen olisi yhtä fiksu kuin muurahainen, ei olisi mikään ongelma, että meitä on tällä pallolla yli kuusi miljardia.

Vihreä bisnes. Toimittaja Terhi Brusin seuraa blogissaan ekotaloutta, viherpesua, työtä ja kuluttamista.

Kuva: Mikael Ahlfors

"Maailman muurahaisten yhteenlaskettu biomassa vastaa 30 miljardia ihmistä. 80 prosettia muurahaisista ei ole kasvissyöjiä. Se, mikä ne erottaa meistä on, että muurahaiset eivät tuota jätettä,“ sanoo Michael Braungart.

Saksan vihreän liikkeen alkuvuosien vaikuttaja ja entinen Greenpeace-aktiivi Braungart on nykyään kemisti ja prosessitekniikan professori Lüneburgin yliopistossa. Parhaiten hänet tunnetaan kuitenkin cradle to cradle -ajattelun (c to c) uranuurtajana.

Kehdosta kehtoon -tuotteet ottavat mallia luonnosta. Niissä ei ole mitään sellaista, mitä ei voitaisi käyttää uudelleen raaka-aineena.

Tähänastinen ekoajattelu, jossa pyritään vähentämään kulutusta ja tuottamaan vähemmän haitallisia aineita, on Braungartin mielestä sama kuin vanhemmat eivät löisi lastaan kymmenen vaan yhdeksän kertaa päivässä.

Ekotehokkuus on hänen mielestään pelkkää puuhastelua verrattuna siihen vallankumoukseen, joka taloudessa on edessä.

"Luonto tuhlailee monessa suhteessa. Kirsikkapuu tuottaa tuhansia kukkia, mutta kaikki, mikä siitä putoaa maahan, on hyödyllistä", hän sanoi puhuessaan marraskuussa Berliinissä.

Yksittäisiä kehdosta kehtoon -tuotteita on jo olemassa. Frankfurtissa järjestettiin muutama viikko sitten ensimmäiset c to c -tuotannon messut, joilla oli 600 tällä periaatteella valmistettua tuotetta. Nutec-messuille tuli 1 200 osanottajaa 25 maasta.

Braungartilla on sormensa pelissä monen tuotteen synnyssä. Hänellä on kaksi konsulttiyritystä: EPEA, eli Environmental Protection Encouragement Agency Hampurissa ja McDounough Braungart Design Chemistry yhdessä arkkitehti William McDonoughin kanssa Yhdysvalloissa.  

Niiden asiakkaina on maailmanluokan firmoja, kuten Nike, Unilever ja Ford. Braungart on esimerkiksi auttanut maailman suurinta kokolattiamattojen valmistajaa Shaw´ta kehittämään kestäviä, kauniita ja silti biohajoavia mattoja.

Airbusin uuden jättijumbon kaikki tekstiilipinnat ovat kuituja, jotka voisi paloturvallisuudesta huolimatta vaikka syödä. Samanlaisilla kankailla verhoillaan myös sohvia. Hermann Millerin Mirra-toimistotuoli koostuu 96-prosenttisesti kierrätettävistä aineista ja hajoaa osiinsa kolmessa minuutissa, hän listaa.

Alankomaat päätti jokin aika sitten, että kaikki julkiset hankinnat toteutetaan vuoteen 2012 mennessä c to c -tuotteilla. Kyseessä ovat 44 miljoonan euron ostot vuodessa.

Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja, joka asuu Berliinissä. Lisää Brusinin blogitekstejä löydät täältä.

Hyvä kirjoitus, tätä tulisi edistää!

Janne Korhonen | 10.12.2008 16:34

Kiitos ajankohtaisesta kirjoituksesta, ja muistakin hyvistä kirjoituksistanne! En tiennytkään että Alankomaissa ollaan jo noin pitkällä - milloinkahan Suomessa?

C-to-C tai C2C on yksi varteenotettavimmista ratkaisuista marssilla kohti kestävää taloutta, se kun tunnistaa sen tosiasian että ongelmana ei ole kulutus vaan kulutuksen seuraukset. Parasta ideologiassa on se, että se on yleensä myös rahallisesti nykyratkaisuja kannattavampaa. Paitsi että materiaalien kierrättäminen on usein rahallisesti järkevää, C2C säästää myös aikaa kokoonpanolinjoilla: kun tuotteista tehdään helposti purettavia, tulee niistä yleensä myös helposti koottavia. Esimerkkilistaan voisi lisätä vaikkapa Niken Considered Design-kengät, jotka tietojemme mukaan ovat Niken valmistuskustannuksiltaan edullisimmat jalkineet. (Katetta on melkoisesti, kun myyntihinnaltaan ne ovat sieltä kalliimmasta päästä.)

Olemme myyneet asiakkaillemme vastuullista tuotekehitystä, käytännössä mm. C2C-periaatteisiin perustuvaa suunnittelutyötä ja konsultointia, nyt kohta vuoden ajan. Olemme tässä tiettävästi ensimmäisiä Suomessa, ja kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Mikä mielenkiintoisinta, käytännössä aina vastuullinen tuotesuunnittelu ("järkevä design") on osoittautunut kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi.

Keskustelisin mielelläni vihreästä bisneksestä lisääkin (teidän ja muiden kiinnostuneiden tahojen kanssa). Otan yhteyttä tätä kautta kun en löytänyt sähköpostiosoitettanne, mutta menköön nyt yleisenä kutsuna!

Terveisin,

Janne Korhonen
Suunnittelutoimisto Seos
janne.korhonen@seos.fi

Kehdosta hautaan - dialogia kestävästä tuotannosta tarvitaan

E. Juhani Tenhunen | 12.12.2008 12:32

Terhin juttu oli mielenkiintoinen, Suomessahan meillä kemian diplomi-insinööreillä on suuri vaikutusvalta Vihreän liiton virallisissa ja epävirallisissa piireissä (nykyisin Tarja Cronberg, Mari Puoskari, Johanna Karimäki ja allekirjoittanut, aiemmin mm. Rainer Lahti, Raimo Inkinen ja Raimo Lilja). Suomessahan keskustelu kierrätyksestä alkoi alan teekkarien piirissä jo v. 1973, jolloin Otaniemen ympäristöseura ry perustettiin.

Itse olen ollut mukana vihreässä yritystoiminnassa vuodesta 1982 ja kuulun myös Tekniikan Akateemisten yrittäjyysvaliokuntaan ensi vuoden alusta. Aiheeseen liittyvää dialogia on syytä jatkaa.

Terveisin,

E. Juhani Tenhunen
Kuvaliiteri Oy:n omistajayrittäjä
Oy A-Star Ab:n omistajayrittäjä
Ruohonjuuri Oy:n omistajayrittäjä
Samsara oy:n hallituksen jäsen
Kaiku Ethical Oy:n hallituksen varajäsen

ME TOO

Matti Kuronen | 15.12.2008 11:19

Moi,

nyt osuit Terhi ehdottomasti asian ytimeen. Jatkuva kasvu on osa luontoa mutta sen pitää tapahtua kestävästi. Hyvien asioiden kasvamista ei ole syytä torpata, kuten McDnough ja Braungart kirjassaan toteavat.

Tein muutama vuosi sitten diplomityöni aiheeseen liittyen (c-to-c yhdyskuntarakentamisessa) ja aihe laajenee parhaillaan väikkäriksi asti. Jos ja kun tämä keskustelu laajenee (Suomessahan kolme samasta asiasta kiinnostunutta ihmistä tarkoittaa väistämättä yhdistyksen perustamista ;) niin olen erittäin mielelläni kuulolla.

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.