Feminismi: miesten vapautusliike

Väittävät sovinismia epätasarvoksi. Pötyä. Naisten vapautusliike se on, muijuudesta vapauttamisen.

Mitä on muijuus? Se on peilikuvansa jatkuvaa inhoamista, itsensä maskeeraamistaa muuksi kuin on, itsensä myymistä.

Muija ei uskalla olla oma itsensä. Hän oirehtii, yrittää olla kaikkea olematta mitään kunnolla, meikkaa itseään haluttavaksi, murehtii vartalostaan. Mikään ei muijalle riitä, kunnes kaikki on ohi. Lapset kasvoivat isoiksi, meikki ei enää peitä ryppyjä. Jäljelle jää ahdistus.

Muija luulee, että hyvää elämää on varakas mies, kaksi lasta ja mahdollisuus olla sekä työpaikalla että kotona samalla hetkellä. Muija haluaa myös trendilehdessä mainostettuja harrastuksia, jotta kelpaisi muille muijille. Ja itselleen.

Muijuus on uhoa toisille muijille ja pelkoa, että he meikkaavat itsensä vielä haluttavammiksi, jolloin ukko tietysti heti pettää. Muija pettää itse ensin, ihan varmuuden vuoksi. Ja vihaa sitten itseään.

Muija elää elämän, jonka Carrie Bradshaw on päättänyt hänen puolestaan. Tai oikeastaan se henkilö, joka käsikirjoitti sanat Carrien ja muijan suuhun. Sisältä muijan elämä on tyhjää.

Läppäri kainalossa, Mangon kassi toisessa ja Zaran kassi toisessa kädessä, muija suorittaa elämäänsä, muka vapaana. Ei me näitä epäonnistuneita äitejä kuitenkaan vihata. Säälitään vain ja autetaan. Vinkataan, että ei tarvitse sotia muita muijia vastaan, ei tarvitse näyttää mainokselta, ei tarvitse olla uraohjus ja tienata satatonnia kuussa. Biologia ei määrää teistä muijia.

Muijuus ei ole enää niin suosittua, kiitos sovinismin, joka antaa naisen olla nainen, äiti ja vapaa. Näillä naisilla, jotka ovat sen ymmärtäneet menee aika mukavasti.

(todellisuudessa kirjoittaja ei kannata sovinismiä yhtään sen enempää kuin feminismiäkään)

Feminismi edustaa feminiinisyyttä ja Jarkon mainitsemat kärjistetyt esimerkit "äijyydestä" edustavat jossain määrin maskuliinisuutta. Feminismi on perinteisesti liitetty pehmeisiin arvoihin ja naisellisuuteen, kun taas maskuliinisuus koviin arvoihin ja miehisyyteen. Tosin sukupuolijakauma ei kummankaan osalta ole koskaan ollut täysin yksipuolinen, eli aina on ollut käytökseltään hyvin maskuliinisia naisia ja feminiinisiä miehiä.

Maskuliinisuus ja feminiinisyys, Jin ja Jang ovat toisiaan täydentäviä elementtejä. Voidaan tietysti ajatella että molempien ääripäiden tasoittamiseen tarvitaan vastakkaista elementtiä, joten Jarkon kirjoitus on ainakin siinä mielessä oikeassa, vaikkakin melko yksisilmäinen.
Vaikka näidenkin kolumnien komentoinneissa on moneen otteeseen kirjoitettu, että hyvä kolumnisti herättää keskustelua, väittäisin että vielä parempi kolumnisti herättää sivistynyttä keskustelua.
Jarkon kolumni on kuitenkin helposti tulkittavissa hyökkäykseksi maskuliinisia arvoja vastaan, kuitenkin varsin "äijämäiseen" tyyliin ilmaistuna?

Ääri aines on pahasta, mutta jonkinlaista varianssia on hyvä suvaita, koska on äärimmäisen tylsää jos kaikki maailman ihmiset olisivat vain keskitietä kulkevaa, harmaata (ehkä tässä tapauksessa vihreätä) massaa.
Olkoot feministit feminiinisiä ja "maskulinistit" maskuliinisia, yritetään ymmärtää toisiamme ja pitää keskustelu sivistyneenä, koska vain sellaisesta dialogista voi syntyä jotain hedelmällistä.

No, sukupuolijutuissa pätee sama totuus kuin kulttuurisissa jutuissakin: jos on varma itsestään, uskaltaa omaksua myös jotain toiselta puolelta - miehen tapauksessa nyt vaikkapa kyvyn osoittaa hellyyttä ja pidättäytyä väkivallasta muulloin kuin pakkotilanteessa. Ääriäijä pelästyy homojakin kuin jotain kauheaa luonnonoikkua, kun pelkää moista maskuliinisuuden muunnelmaa ja oman äijäidentiteettinsä horjuttamista.

Armeijassa en kyllä itse havainnut mitään eroottista, edes homosellaista. Paitsi sotkun tytöt. Siellä kyllä alkoi ymmärtää miesten välistä syvää toveruutta ja 300-tyyppisiä elokuvia, vaikka epäsopua tuvassa riittikin kun miesten (ikävällä tavalla) lapselliset piirteet pääsivät esille.

Feminismin yksi ongelma on ajoittainen maskuliinisuuden demonisoiminen. Toisaalta nämä moilaset tuntuvat samalla itse omaksuneen maskuliinisuuden ikävimpiä piirteitä hyökkäävässä mustavalkoretoriikassaan samalla kun hylkäävät feminiinisyyden parhaat piirteet, esimerkiksi maltillisuuden ja empaattisuuden myös muita kuin omaa viiteryhmää kohtaan. Jos naisviha miesten keskuudessa on aika säälittävää, ei miesviha naisten keskuudessa ole sen terveempää.

Jarkko puhuu asiaa, mutta uusäijyydessä ei ole mitään vikaa. Uusäijä uskaltaa olla yhtä aikaa äijä ja herkkä. Uusäijä suhtautuu homoihin ja maahanmuuttajiinkin lähtökohtaisen hyväksyvästi mutta ei emoile ja ääriymmärrä, jos joku mamuista rähinöi. Ei kai kaikkien neutreiksi tai naisiksi tarvitse tulla, jotta maskuliinisuuden huonoista puolista päästäisiin eroon.

Voi meitä, sukupuoltemme vankeja.

JW, hyvä vastine.

Herrasmies, toiveesi sivistyneestä keskustelusta on aiheellinen.

Jarkko Tontti, "hullu-uho" ei ole niin hieno "oivallus", että sitä kannattaisi ihan joka välissä viljellä, lähinnä se on kakaramainen väännös. Olet ihan oikealla asialla emansipoidessasi meitä turhan kapeista karsinoista, mutta voit tehdä sen paremmallakin tyylillä. Muilta osin kirjoituksesi on asiaa.

Ehkä kannattaa silti muistaa eli muistuttaa, että on varmasti myös iso joukko ihmisiä (miehiä, naisiakin), joille äijyys leijonakoru kaulassa ei tule pakotetusti, vaan on luonteenomainen ja sopiva olemisen tapa, "ehkä jopa geneettinen ominaispiirre" eli biologian satoa. ;-)

Voimakas kielikuva muuten: vaikket saunomisesta mitään kirjoittanutkaan, kuvittelin automaattisesti leijonakorun ja kaljatölkin seuraksi suihkunkosteat vartalot ja pyyhkeet lanteille. Ah, lisää maskuliinista erotiikkaa.

Kannattaakohan tuota Tontin aloitusta ylipäätään kommentoida ollenkaan.
Niin hukassa on tämän kirjailijapolon käsitys miehuudesta.

Kuinka muutun joku pystyykin suggeroimaan itsensä ja ottamaan vastaan feministien valheet vaikkapa vain väkivalta-asioista.

Kyllä, kritisoin voimakaasti feminismiä.
Senkö perustella määrität minut näin:
"Äijä luulee, että hyvää elämää on hampaat irvessä työnteko, kaljanjuonti, iso möhkäle lihaa lautasella, auto; mieluummin kaksi, vene ja eläinten tappaminen (kutsuvat sitä metsästykseksi).
Äijällä voi olla lapsia, mutta niiden kanssa hän ei osaa olla."

- Köyhää, todella köyhää, Jarkko-poju.

Ihmettelen, miksi älähtää, jos Jarkko Tontin ylle maalaama kuva äijyydestä ei itseen kalahda...

Kovin vieraalta tämä kirjoituksen äijä kuulostaa. Minusta tämän tekstin kirjoittaja on missannut jotain olennaista elämästä ja miehisyydestä. Miehisyyden tilalle on keksitty tälläinen äijä kulttuuri jota varmaan jossakin on olemassa mutta itse onnekseni en moista ole havainnut missään. Sen sijaan mikä saa minut kirjoittamaan vastauksen tähän on se, että isäni oli "äijä". Muistan kun hän on ottanut minut mukaan metsästämään aivan pienestä asti(siis murhaamaan noita viattomia luonnon veitikoita). Hän opetti minulle miten luonto toimii. Hän näytti minulle miten kaunis luonto onkaan siinä kaikessa raadollisuudessaan kuin se on. Muistan niitä tarinoita paikoista joissa kävimme metsällä isäni kertoi miten hän oli nuorena käynyt siellä oman isänsä kanssa ja miten ukkini puolestaan oman isänsä kanssa samoja alueita samoillut saadakseen ruokaa perheelleen.

Isäni oli ennenkaikkea luonnon ystävä eikä mikään metsässä liikkuva kiiluvasilmäinen murhaaja. Ehkei sitä voi selittää mutta juuri metsästys on tehnyt minusta luontoa kunnoittavan ja sitä suojelemaan haluavan ihmisen(aivan kuten isäni). Olkoonkin että kenties se ei kaikkien käsitykseen sovi että vaikka murhaan niitä viattomia eläimiä niin rakastan luontoa silti. Ehkäpä se johtuukin siitä että kaikki eivät oikein käsitä millainen luonto on ja miten luonnollinen osa luontoa on metsästys(niin ihmisten kun eläintenkin toteuttamana). Ja kyllä itselläni tuli itku kun isäni pakotti minut tappamaan alle kouluikäisenä ensimmäisen räkättirastaan, joka oli juuttunut mansikkaverkkoon ja katkaissut siipensä. Vasta myöhemmin tajusin miten tärkeä tuo oppitunti oli minulle.

Isäni opetti minut myös kalastamaan(tiedäthän sen miten kaloja kidutetaan terävillä koukuilla ihan huvikseen). Hän kertoi minulle missä kala liikkui minäkin vuodenaikana ja mistä löytää kalaa lämiminä kesäpäivinä. Oikein lämpimiä muistoja on noista hetkistä minulla.

No pointtini oli nyt siinä että minulle on isäni "murhanhimon" takia kasvanut kalastuksen ja metsästyksen avulla terve suhde luontoon jossa tykkään liikkua muutenkin kuin murhanhimon vaatimana.

Isäni pakotti minut myös armeijaan vaikka itse aikoinaan sitä vastustin. Ja ei hän ei pitänyt siitä laitoksesta. Ainoastaan käski minun olla nostamatta molempaa sormea ilmaan kun vannoin sotilasvalani kun "me emme ole niin isänmaallisia että moisia valoja vannoisimme" ja näin tein. Armeija oli paska paikka, mutta mielestäni ihan kasvattava laitos. Ja ei se muuttanut käsityksiäni ja poliittisia mielipiteitäni mihinkään, päin vastoin se vahvisti niitä. Samana anarkistina minä armeijasta palasin kuin sinne menin yhtä kokemusta vain rikkaampana.

Ja kyllä isäni joi välistä kaljaa sohvalla maaten vetäen lenkkiä ja katsoen lätkää. Hän teki töitä 8-16 jonka jälkeen ja kiiruhti kauppaan ostamaan ruokaa. Kotona hän siivosi, teki ruokaa ja monta muuta puuhaa koska äitini teki uraputkea. Ei siinä mitään ongelmaa hänelle ollut. Päin vastoin monesti hänellä riitti aikaa vielä minulle ja naapurin lapsille joille hän mm. teki yhtenä kesänä käsin jousipyssyt ja kasan nuolia katajasta(siitäkös ilo irtosi naapurin kukkahattu tädiltä). Taisi se ainut hetki joka hänellä oli itselleen olla juuri se lätkän katsominen kaljan kanssa(josta äitini muisti aina valittaa).

Ja taisi isäni äänestää vihreitä aikoinaan. Tosin se oli sitä aikaa kun Linkolakin oli liikkeessä mukana. Tiedä mitä hän sanoisi siitä jos luonnosta ruuan hankkimista alettaisiin murhaamiseksi kutsumaan. Mutta mistäpä sitä kuolleen ihmisen ajatuksia lukemaan.

Toivottavasti tuo artikkelin kirjoittaja ymmärtäisi pointtini. Joka on se että kaikki ei ole aivan mustavalkoista. On olemassa "äijiä" ja äijiä. Isäni oli äijä jolla ei ole mitään tekemistä rasismin, seksismin tai murhaamisen kanssa. Itsekkin toivoisin että voisin olla edes puoliksi samanlainen äijä lapsilleni kuin isäni.

"Ihmettelen, miksi älähtää, jos Jarkko Tontin ylle maalaama kuva äijyydestä ei itseen kalahda..."

-ihmettelen miksi jokainen feministiseen propagandaan kriittisesti suhtautuva leimataan sikä-örmy-äijäksi?

en tiedä sitten mikä on sun unelmas, mutta mulle se ei oo söpö poikaystävä, kaksio jossain kalliossa ja joku ympäristöystävällinen rullaluistinpari.. ja arvostaisin jos kertoisit että ootko käyny sen homoeroottisen armeijan ja että kuinka monta kertaa oot suolistanut hirven, teeren,jäniksen tms. keskellä metsää.? se on avartava kokemus, miten muuten opit olemaan luonnossa kuin kokeilemalla erilaisia tapoja..

mulle hyvää elämää edustaa ne pari autoa, iso kämppä, vene yms...

toisaalta, olen vasta nuori kundi, joten enhän minä tiedä mikä on oikein ja väärin.. jotenkin minusta on vain hienoa käydä joskus metsällä isoisäni tiluksilla, jotka ovat olleet suvussa yli 300 vuotta, tai vaikka pyöritellä 60-luvun loppupuolelta peräisin olevaa ah niin tehokasta mutta hyi niin ympäristölle haitallista dodgea.. sori mutta en voi ymmärtää tota ideologiaa, mut ois kiva jos viitsisit hieman avartaa mun käsitystä ja kertoo enemmän näistä sun aatteista..

Osa viestistä on poistettu.

En vaan jaksa tajuta, miten joillekin ihmisille sukupuoli on niin vaikea ja ihmeellinen asia, että siitä pitää vuosikausia kohkata. Ja kun nyt kerran Tontti vihasta vinkkasi, niin vinkkaanpa takaisin: tämä oli vihakirjoitus jos mikä.

Kaiken kaikkiaan tämä sukupuoliteema on Suomessa keittämässä jo yli. Ei voida ikuisesti tehdä vastakkainasetteluja sen kautta. Jossain tulee raja vastaan ja veikkaan sen jossain määrin jo tulleen - ei tavallinen, elämäänsä tyytyväinen suomiäijä tai -ämmä jaksa kovin paljoa enää kiinnostua tälläisistä jutuista.

Vai on feminismi vapauttanut. Vapauttanut leimaamalla väkivaltaiseksi, raiskaajaksi, sortajaksi ja sosiaalisesti lahjattomaksi.

Ja Tontti jatkaa samalla linjalla lyömällä kasvoille rikostilastoilla. Ehkäpä Tontti kertoo meille myöhemmin miksi parisuhdeväkivalta on tasa-arvoistumassa nopeaa vauhtia. Eikös feminismin pitänyt poistaa väkivalta maailmasta? Miksi lesbosuhteissa on enemmän parisuhdeväkivaltaa kuin homosuhteissa? Miksi äidit pahoinpitelevät lapsiaan?

Täyttävätkö naiset kansallisen väkivaltakiintiön, kun Tontin lailla parantuneet profeministimiehet keskittyvät oman sukupuolensa häpeämiseen?

"--Vinkata, että isiltä opittu kulttuuri, tavat ja perinteet eivät ole mitään luonnonlakeja.

Edelliset kirjoituksesi toivat jo selväksi, ettet arvosta suomalaista kulttuuria ja perinteitä. Toivottavasti oma isäsi ei ole kuitenkaan lukemassa näitä tuoreimpia kirjoituksiasi.

Toisaalta, maassa jossa Isänpäivän tv-ohjelmatarjonta lähinnä keskittyy lyttäämään isyyden ja analysoimaan isien epäonnistumisia, eivät tälläiset mielipiteet ole ollenkaan uusia.

Minun isäni opetti minut olemaan avomielinen, rehellinen, ahkera ja kiinnostunut ulkomaan kulttuureista. Ja minun isäni oli nuoruudessaan tukkiäijä. Tontti siirtäisi pojalleen pelkästään häpeämisen kulttuurin.

Biologia ei määrää miestä olemaan äijä."

Biologia määrää miehen olemaan mies. Mies saa olla myös äijä, jos siltä tuntuu. Miehisessä tavassa käsitellä tunteita ei ole mitään hävettävää, sanoivat Tontin kaltaiset 'valaistuneet' mitä tahansa.

Tämänkin kirjoituksen takana voi olla hyvä ajatus, mutta voin taata että feministisessä yhteiskunnassa kasvavalle miehelle se on pahinta myrkkyä.

Biologian olemassaolon kieltäminen, miehuuden ja miehisten piirteiden vähättely, naiseuden jatkuva ylistyslaulu mediassa... Näillä eväillä feministit ovat rakentamassa uutta 'miestä'.

Monen 80-luvulla syntyneen lailla vietin nuoruuteni Tontin lailla miehuuttani häveten. Muiden lampaiden lailla nyökyttelin päätäni kun feministiset tutkijat ilmoittivat suomessa raiskattavan 50,000 naista vuosittain. Mietin peloissani, milloin hirviö sisälläni tulee ulos tappamaan ja raiskaamaan.

Onneksi parannuin oireistani, eikä minusta tullut Tonttia.

Tähänkään päivään mennessä minua ei ole lyönyt yksikään mies, mutta useampi nainen on ehtinyt yrittää. En ole lähennellyt naisia seksuaalisesti, mutta minua on lähennelty useampaan otteeseen.

Olen ylpeä isästäni, ja siitä että hän kasvatti minusta miehen. Miehen joka matkustaa maailmalla, puhuu useita kieliä, kannattaa aitoa tasa-arvoa ja pystyy silti tarvittaessa lähtemään tukkisavotalle.

Nämä "äijät" eivät ole se muinaisjäännös synkältä ajalta, jollaiseksi heidät pyritään lokeroimaan. Todellinen myöhäisjäännös synkemmältä aikakaudelta on Tontin kaltainen profeministimies. He ovat niitä isiä, joiden aatemaailmaa heidän poikansa tulevat tulevaisuudessa häpeämään.

T: Entinen akateeminen vihreä, nykyisemmin miehuutensa kanssa sinuiksi tullut.

...lisätään vielä, että kyllä jokaisen miehen pitäisi silloin tällöin juoda bisseä ja katsoa formuloita, mieluusti vielä porukassa. Helvetti, hauskaahan se on! Ei se sitä sulje pois, etteikö seuraavana viikonloppuna voisi tehdä jotain muuta. Eivät nämä ole mitään jokotai-kysymyksiä ("jos vedät kaljaa ja katsot formuloita, et voi juoda punkkua ja lukea hyvää kirjaa"). Miehet ovat, katsos Tontti, monisyisiä olioita. :)

Tontin tämän(kin)kertainen kirjoitus herättää muutamia kysymyksiä, joihin toivoisin vastausta mieluiten kirjoittajalta itseltään.

Äijä uskoo, ettei mies ei voi olla mies, jos hän ei käy armeijaa (onko muuten homoeroottisempaa paikkaa olemassa?).

Itsekin uskon, että monesti miesten toveruudessa voi olla lievästi homoeroottinen pohjavire, myönsivätpä/tiedostivatpa asianomaiset sen tai eivät. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tällainen homoeroottisuus johtaisi minkääntasoiseen seksuaaliseen kanssakäyntiin.

Kuitenkin täytyy ihmetellä Tontin omaa suhtautumista homoeroottisuuteen. Kaikki muut tässä artikkelissa äjämäisyyteen liitetyt määreet ovat (ainakin Tontin itsensä mielestä) negatiivisia, esimerkiksi ilkeys, raakuus, eläinten tappaminen, pahoinpitelyt ja muu rikollisuus, pelko, ahdistus, säälittävyys ja huono lastenkasvatus. Onko homoeroottisuus tosiaan mielestäsi verrattavissa näihin asioihin? Jos näin on sanon ihan suoraan että olet viimeinen ihminen kutsumaan muiden elämäntapaa ahtaaksi.

Äijä luulee, että hyvää elämää on hampaat irvessä työnteko, kaljanjuonti, iso möhkäle lihaa lautasella, auto; mieluummin kaksi, vene ja eläinten tappaminen (kutsuvat sitä metsästykseksi).

Suosittelen joskus kokeilemaan hampaat irvessä työn tekemistä. Parhaimmillaan se on erittäin terapeuttista ja itsetuntoa kohottavaa. Lisäksi ilman perusduunia paiskivia tosiäijiä (ja ämmiä) meillä ei olisi nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota, jossa kuka tahansa voi vaikkapa opiskella vuosikausia folkloristiikkaa ja estetiikka yliopistolla, opintotukea nostaen ja subventoidusta asumisesta, ruuasta ja matkustamisesta nauttien.

Minulla ei ole myöskään mitään sitä vastaan että hulluna työtä painava äijä saa hyviksi "luulemiaan" asioita korvaukseksi ponnistelustaan. Jos ne otetaan häneltä pois, kyllä se työntekokin kummasti lopahtaa ja siitä taas kärsii koko yhteiskunta.

Äijällä voi olla lapsia, mutta niiden kanssa hän ei osaa olla.

??? Mihinköhän tämä tieto perustuu? Tiedän monia tosiäijiä jotka esimerkiksi pelaavat poikiensa kanssa lätkää, vievät heitä metsälle tai rakentelevat erilaisia härveleitä heidän kanssaan. En näe millä tavoin tämä on huonoa isyyttä.

Äijyys on hullu-uhoa, jonka mukaan ulkomaiset miehet tulevat ja raiskaavat meidän naiset.

Kumpaa vastaan tässä protestoit: Niitä viranomaisten laatimia tilastoja vastaan, joiden mukaan tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat selvästi yliedustettuja raiskaustilastoissa? Vai niitä ihmisiä vastaan, joiden mielestä lisääntyneet raiskaukset ovat ongelma johon pitäisi puuttua? Oli miten vain, täytyy sanoa että taas kuulostaa vähän oudolle.

Äijä pelkää ja purkaa ahdistustaan kirjoittamalla vihapostauksia nettiin, salanimellä tietysti.

Yleensä ihmiselle tulee lisää kypsyyttä, viisautta ja nöyryyttä iän myötä. Uskon että jonain päivänä sinäkin toivot, että olisit tyytynyt kirjoittelemaan nettiin vain nimimerkillä ja tilittänyt omalla nimelläsi vain kavereidesi keskuudessa. Normikeskusteluilla kun ei ole tapana tallentua johonkin ikuisiksi ajoiksi.

Vuosituhantisen äijäkulttuurin seuraukset tiedetään. Äijät tekevät Suomessa 80 prosentista kaikista rikoksista. Pahoinpitelyrikoksista äijien osuus oli viime vuonna 87 prosenttia, henkirikoksista yhdeksänkymmentä. Äijät täyttävät vankilat, kuolevat nuorina ja sairaina.

Nyt sitten siirryitkin näppärästi käsittelemään äijien sijaan koko miessukupuolta. Hyvä, puhutaan sitten siitä. On totta ja hyvin ikävää, että miehet tekevät naisia enemmän esimerkiksi väkivaltarikoksia. Olkoonkin, että tähän syyllistyy selvä vähemmistö miehistä.

Miesten väkivaltaisuuskin on kuitenkin kaksipiippuinen juttu. Ilman "eläimiä tappavia" äijiä olisimme edelleen riistaa susille ja karhuille. Suurin kiitos siitä että näin ei ole kuuluu esi-isillemme mutta osittain myös nykyisille metsästäjille.

Lisäksi mm. talvisodassa nimenomaan me väkivaltaiset miehet kannoimme nurisematta raskaimman taakan estääksemme maatamme joutumasta totalitäärisen hirmuvallan siirtomaaksi.

Olemme me miehet kuitenkin muutakin kuin pelkkää väkivaltaa, ehkä joskus jopa hyvälläkin tavalla. Esimerkiksi suomalaisista patenteista n. 93% on miesten käsialaa (http://www.deski.fi/page.php?page_id=9&tiedote_id=5522). Mitä Jarkko luulet, onko tällä merkitystä sille että Suomi on netonnut sievoiset verotulot huipputeknologian avulla?

Leijonakoru kaulassa ja kaljatölkki kädessä formuloita töllöttäviä reservin alikersantteja ei silti kannata vihata tai inhota. Sääliä heitä pitää.

Koko kirjoituksesi heijastelee ylimielisyyttä, yksipuolisuutta ja suoranaista vihaa perinteistä miesmallia kohtaan. Siksi väitän että kirjoituksesi ei kerro juuri mitään äijämäisyydestä: uskoakseni se kertoo vain siitä että sinulla itselläsi on ongelma suhteessa miehisyyteen. Mikähän tässä mahtaa olla taustalla? Onko joku äijänä pitämäsi sanonut joskus pahasti ja ajattelit nyt antaa vähän takaisin? Vai tahtoisiko osa sinustakin kenties olla vähän äijä, mutta jokin estää sen?

Äijyyden hylänneiden miesten osuus kasvaa koko ajan.

Et sitten vaivautunut antamaan lähdeviitettä tai perustelemaan väitettäsi muullakaan tavalla...

Heillä menee aika mukavasti, kiitos feministeille, jotka meidät ovat vapauttaneet.

...tai selittämään sanallakaan millä tavoin feministit liittyvät koko asiaan.

Tontti erehtyy. Miehilläkin on tunteet. Kutsui heitä sitten äijiksi tai joksikin muiksi. Me kaikki olemme ihmisiä. Niin äijät kuin feministitkin.

Jarkko Tontin esittämä kuva äijistä ja äijyydestä on minulle vieras. Äijyys itsessään on vapautusliike. Se on vapautta olemisesta ja ennenkaikkea olevinaan olemisesta. Äijyyteen - tarkoitan oikeita äijiä, en öykkäröiviä rötöstelijöitä enkä muita nöösejä, kölvejä tai jolppeja - kuuluu olennaisena osana itsensä ja lähimmäisensä, kauemmaisensakin, hyväksyminen sellaisena kuin itse kukin on. Äijyys on luonnollinen ihmisenä olemisen tapa. Siihen nimenomaan ei kuulu aggressioita, pakkomielteitä tai muita pyrkimyksiä muuttaa ihmisiä. Tämä voi olla syy siihen, että ne, joiden toimintatapoihin tai päämääriin kuuluu väkivalta eli pyrkimys toisen ihmisen identiteetin muuttamiseen, saattavat nähdä äijät joskus vihollisinaan. Äijyys ei ole sukupuolisidonnaista, ja biologiselta, sosiaaliselta tai miltä tahansa sukupuoleltaan naiseksi identifioituville on eräs viisas ihminen lanseerannut olevinaan olematta olemista kuvaavan termin "ämmyys", jonka superlatiivi on "eukkous".

Yritän hieman avata äijyyttä ilmenemismuotojensa kautta sellaisena kuin sen itse näen:

Äijä ei ole henkiseltä iältään kovin nuori. Hän ei puleeraa. Hän voi harrastaa urheilua, paljonkin, mutta hän tekee sen muita tarkoituksia kuin itsensä kiillottamista varten.

Äijällä ei ole muijaa. Hänellä voi olla emäntä tai esimerkiksi hallitus. Yhtäläisyysmerkit äijäkulttuurin ja sovinistisen asenteen välillä ovat yksittäistapausten pohjalta tapahtuvaa yleistämistä.

Äijä ei ole urbaani kuin ehkä kotiosoitteeltaan. Kuitenkaan kaikki äijät eivät kulje metsissä jahtaamassa söpöjä eläimiä.

Äijä voi juoda kaljaa tai viinaa, tai olla juomatta, mutta äijä ei öykkäröi.

Äijällä voi olla varallisuutta tai hän voi olla köyhä, mutta kummastakaan hän ei tee numeroa.

Kun äijä kiroilee, se on perkele eikä naisen sukupuolielin.

Äijällä on vessalukemisena Bilteman luettelo tai Tekniikan maailma.

Tänään saimme lukea Vihreästä langasta, että perussuomalaiset ovat kovaa vauhtia ottamassa kiinni vihreitä kannatuksellaan. Olisikohan teillä Vihreässä langassakin syytä pysähtyä hetkeksi ja miettiä syitä tähän? Te olette puolueenne eräänlainen julkisivu. Kun pistätte näkyvälle paikalle Jarkko Tontin käsittämättömiä vuodatuksia, ihmiset vetävät helposti johtopäätöksen että tällainen se vihreiden linja nyt sitten on. Mutta omapa on valintanne.

Liian myöhäistä on vihreiden, demareiden ja vasemmistoliiton nyt jarruttaa, nehän ovat järkänneet koko nuorisosiivenkin feministeiksi.

Koko puolue-organisaatio on muuttumassa demokratian irvikuvaksi, ja siitä nyt sitten seuraa mitä seuraa.

Miten armeijan homoseksuaalinen pohjavire liittyy äijäilyyn? Haluaako Tontti vihjailla, että äijäily on homostelua?

Luulin Vihreää lankaa suvaitsevaiseksi lehdeksi, jossa muiden homottelua ei suvaita.

Pääsääntöisesti hyvin kärjistetty kirjoitus.

Onhan vanhakantainen perus-Suomi-mies aika pihalla maailman menosta oleva olio, joskin tosin itsessään myös osin myyttinen rakennelma.

Ja aina on hienompaa, jos mies puolustaa feminismiä kuin jos nainen tekee sen, omaan sukupuoleen ei pidä linnoittautua!

Kyllä Jarkko Tontti on käynyt armeijan. Hän on reservin fänrikki. Juuri sen vuoksi tämä hänen kirjoituksensa yksi kohta kuuluukin näin:

"Leijonakoru kaulassa ja kaljatölkki kädessä formuloita töllöttäviä reservin alikersantteja ei silti kannata vihata tai inhota. Sääliä heitä pitää."

Tosin Tontti on myöhemmin palauttanut sotilaspassinsa ja siirtynyt siviilipalvelusmieheksi. Mitä tähän ratkaisuun on vaikuttanut Tontin näkemys armeijasta homoeroottisena paikkana en tiedä. Poteeko Tontti homofobiaa? Ehkä. Mutta nykypäivän Suomessa suomalaisen miehen pitäisi kyetä hyväksymään myös homot osana yhteiskuntaa. Ihmisiä he ovat niin kuin me muutkin. Pelkoon ei ole aihetta.

En välillä en oikein tiedä, mitä ajatella tästä Tontista. Hänen ajatuksensa ainakin kulkevat hyvin erikoisia ratoja... Joita ei normaali suomalainen mies aina ymmärrä....Mutta onko niin väliä, vaikka ei ymmärtäisikään... Annetaan Tontin kirjoitella. Oikean miehen elämä ja mitä kaikkea se pitää sisällään kun taitaa olla ainakin tämän kirjoituksen perusteella hänelle mysteeri...

Kannattaa huomata, että vaikka Jarkko Tontti on tunnustuksellinen vihreä, siis Vihreiden jäsen, on hän myös kolumnisti, jonka tehtävä on kärjistää, provosoida ja herättää keskustelua. Hänen tehtävänsä ei ole miellyttää lukijoita ja houkutella hunajalla uusia jäseniä puolueeseen tai vakuuttaa äänestäjiä siitä, että Vihreissä on totuus.

Jostain syystä vihreiksi identifioituvien ihmisten mielipiteet ja heitot yleistetään helposti Vihreiden viralliseksi linjaksi. Vihreisiin kuuluu monenlaisia ihmisiä, joita varmasti yhdistää tietty arvopohja, josta siitäkin esiintyy monenmoisia variantteja. Löytyy ituvihreää, arvoliberaalia, puunhalaajia, reaalipoliitikkoja, vasemmalle kallistuneita, oikealle kallistuneita jne. Jos tämä palsta on jotain osoittanut, niin sen, että vihreiden keskenkin käydään kovia debatteja - ja niin sen pitää mennäkin.

Vihreät on ajattelupuolue, jonka kannattajia yhdistää arvoliberalismi, ymmärrys ekologisuuden merkityksestä päätöksenteossa ja pyrkimys irrottautua vanhojen puolueiden dogmaattisesta vasemmisto- ja oikeistojaosta, jollainen helposti haittaa vapaata ajattelua ja tuoreiden ratkaisujen etsimistä. Vapaa ajattelu on mahdollista vain, jos provokatiivisetkin puheenvuorot kuuluvat ohjelmistoon - ja niiden saralla kolumnisti Tontti on hommansa hoitanut, kuten syntyneet laineet osoittavat.

Ei oikein ymmärrä Tontin angstailua. Minusta suomalaisessa kulttuurissa elävä miehen malli on monelta osin oikein kiva, monen muun kulttuurin mieskäsityksiin verrattuna. Meillä on jo Kalevalassakin sankareina mm. taitava nörttiseppä ja kanteletta näppäilevä runopoika.

Pakko vielä lisätä, etten minäkään oikein ymmärrä tuota Tontin homottelua. Mitä ihmeen negatiivista homoeroottisuudessa on? Miksi ihmeessä se Tonttia haittaa?

Tontin kirjelmä on tehostettu ja sanalliset mutkat on vedetty siansaparolle, siksi kolumniin lienee lipsahtanut on paha virhe. Virhe liittyy feminismiin.

Kaikki feministit eivät ole vihreitä feministejä. Eri puolueiden feministit ovat erilaisia.

Vihreät feministit ovat kehittyviä ok tyyppejä ja varmaankin Tontin kokemus feminismin vapauttavasta voimasta on todellinen monen muun vihreän miehen lailla.

Mutta esimerkiksi perussuomalainen feministi on feminiininen arkkityyppi. Suuri äitihahmo joka sulkee syliinsä isonkin puoluejohtajan. Siksi on ymmärrettävää, että tietyt äijät välttelevät feministejä.

Platon (suom. Pentti Saarikoski):
… kun valitsemme miehistämme parhaimmat ja voimakkaimmat jo nuorina, kesytämme heidät kuin he olisivat leijonia, teemme heistä orjia loitsuin ja lauluin, selitämme heille että tasa-arvoisuus on välttämätöntä, että se on kaunista ja oikein. Mutta jos syntyisi mies jolla on tarpeeksi voimaa, hän karistaisi päältään ja repisi ja heittäisi menemään kaiken tämän, polkisi jalkoihinsa meidän kaavamme ja taikasanamme, meidän loitsumme ja luonnonvastaiset lakimme, ja hän, orja kohoaisi meidän herraksemme - siinä loistaisi luonnon oikeus kirkkaana...

Miehet ovat äijiä tässä mielessä kun Tontti kuvaa, naisten toiveesta. Naiset näyttävät suosivan äijiä. Jos äijyydestä halutaan eroon pitäisi naisten alkaa suosia muunlaisia miehiä.

Jostain syystä väkivaltaiset öykkärimiehet ovat naisten toiveiden täyttymys. Tälläinen kiltti nörttimies jää helposti toiseksi kun nainen valitsee.

Mutta hieno homma, Jarkko Tontti, jos tilanne tosiaankin on nyt muuttumassa, ja äijyys on kohta pois muodista, niin kuin kirjoitit. Tuleepa meikäläisellekin vielä jotain toivoa.

Todella vieraalta ja tahallisen liioitellulta kyllä kuulosti tuo Tontin maalailema kuva äijyydestä. Kuinka paljon kuvauksen kaltaisia äijiä oikeasti kukaan tuntee? Itse olen pyörinyt melko "äijämäisissäkin" piireissä, mutta harvemmin ne machoimmatkaan otukset ovat vastanneet Jarkon hypermustavalkoista ja negatiivista kuvaa äijyydestä.

"Äijyyden hylänneiden miesten osuus kasvaa koko ajan. Heillä menee aika mukavasti, kiitos feministeille, jotka meidät ovat vapauttaneet"

Tämä möläytys on aivan käsittämätön. Väite ei perustu mihinkään ja kuulostaa väkisinkin joltain omituiselta feministien perseennuolennalta, johon en kyllä keksi Jarkon osaltakaan oikein mitään järkevää motiivia.

"Äijyys on hullu-uhoa, jonka mukaan ulkomaiset miehet tulevat ja raiskaavat meidän naiset"

Lopettaisit jo vihaamasi Halla-Ahon nimen vääntelyn ja vetämisen mukaan joka soppaan.Jos sinulla on asiallista kritiikkiä häntä vastaan, esitä kritiikkisi äläkä sorru idioottimaisuuteen.

Jotenkin lauseeseesi tuntuisi sisältyvän oletus, jonka mukaan nimenomaan suomalaiset miehet ovat näitä pahamaineisia "äijiä". Karu totuus on, että feminismin läpitunkemissa pohjoismaissa äijyys on moneen kertaan vedellä laimennettua verrattuna useimpiin maailman kolkkiin, joissa luonnollisesti ei olla feminismistä kuultukaan. .

Niin, kyllä ne kaikkein äijimmät äijät tulevat Afganistanista, Irakista ja Afrikan suunnasta, jos sitä aletaan miettiä. Taitavat olla siellä suunnassa pro-feministit vähissä. Oikeaoppisissa keskusteluissa usein unohdetaan tämä asia ja annetaan ymmärtää, että varsinkin sellainen sovinistinen ja erilaisuuteen ennakkoluuloisen vihamielisesti suhtautuva äijyys olisi erityisesti suomalaisten miesten ominaisuus.

Suomessa äijien vapautuminen, jopa knapsuiksi ryhtyminen, on ihailtavalla tavalla edennyt, ja tulipa tuollainen äijäilykin muodikkaaksi edes joksikin aikaa. On aidosti hyvä juttu, että suomalaisella miehellä on monta mahdollista tapaa olla mies, vaikka siinä ansoja piileekin.

Tuossa joku kommentoi että minkähänlaisia mielikuvia tämä lähettää äänestäjille, etenkin miespuolisille, kun näitä Tontin tällaisia kolumneja laitetaan tavallaan vihreän liikkeen nimissä kehiin.

Tuossa nyt oli kuitenkin kysymys vain Vihreästä Langasta, muutama päivä sitten saimme oikein päämediassa lukea että Vihreät naiset haluavat puolueensa puheenjohtajakisaan kahden _feministin_ välisen kamppailun.

Aika ironistahan tuo on kun puolue haluaa karkoittaa ne harvat potentiaaliset miesäänetäjät oikein julkisella kampanjalla.

Sekin on ironista että näillä ei vieläkään tahdo kellot soida - tuossa yle:n viimeaikaisessa gallupissa on heittomarginaali plus/minus 1.5%, ja jos leipoo vähän eri suuntiin niin perussuomalaiset ovat jo vihreitä suositumpia.

Niinpä, miehistäkin on moneksi ja sama mies voi olla joinakin päivinä niin äijä ja toisina sitten vähemmän äijä, mikäs sen mukavampaa. Samanlaisia naisetkin usein ovat. Onneksi.

Mutta jos tämä kliseinen tosiäijä osaa olla lasten kanssa eli pelaa poikiensa kanssa lätkää kuten joku kirjoitti, mitä se tekee tyttöjensä kanssa. Se lienee asian ydin.

Samoilla reunaehdoilla:
Joutilas prekaarius valloitetussa talossa maleksien, kimpale tofua lautasella, bussilippu tai mieluummin pummilla matkustaminen, varastettu soutuvene, häiriköinti ja vandalismi (kutsuvat sitä aktivismiksi).
Vai?

Hyvät nuoret miehet, älkää uskotko tätä kirjoitusta jos naisystäviä haluatte saada ja pitää mielen terveenä. Tämä Tontin tarjoama miehen malli menestyy korkeintaan yliopiston piireissä, jos sieläkään kovin kauaa.

Olkaa omia itsejänne ja oman laivan kapteeneja - siitä on hyvä lähteä. Tontin mainitseman feminismin pyrkimys on miesten pahoinvoinnin lisääminen, joten senkin puolesta on suositeltavaa, että oman henkisen kehityksenne vuoksi, ette ota vaikutteita näistä tarkoituksellisista ideologisista kirjoituksista.

Olkaa rohkeasti miehiä ja ajatelkaa naisia vaikka seksistisesti, niin teillä pysyy mielet terveenä. Väkivallasta ei tarvitse muistuttaa, sillä normaali suomalainen mies ei ole väkivaltainen parisuhteessa, toisin kuin nämä haluavat tarkoituksellisesti ideologisesti (ja röyhkeästi)väittää.

Naikaa, lisääntykää ja suojelkaa rakkaimpianne - oman laivan kapteenina.

"Äijä luulee, että hyvää elämää on hampaat irvessä työnteko, kaljanjuonti, iso möhkäle lihaa lautasella, auto; mieluummin kaksi, vene ja eläinten tappaminen (kutsuvat sitä metsästykseksi)".

Minusta jotenkin tuntuu, ettei tällaisia miehiä ole olemassakaan muualla kuin feministien ja olkalaukkupoikien mielessä. Ihmisille jotka eivät pääse esille puhtaalla viisaudellaan, tarvitaan instanssi mitä osoittaa, joillekkin se on neekeri, toisille läskimaha, ja kolmasille Äijä.

Olkalaukkupoika eikä feministi tule tarpeeksi kuulluksi, ja kärsimys senkuin jatkuu, kun tyrkkytiedostavuus ei enää kanna hedelmää ja varsinkin kun FabFive ja sisustusohjelmat ovat kadonneet. Tätä ongelmaa ei ole äijät luoneet vaan nämä tämän päivän Öhki Härköset. Kuka tahansa formulan toljottaja on aivan yhtä hyvä perheenisä tai kuin tämän päivän tiedostava, hän ei vaan tunge omaan viisauttaan toisten kurkusta alas, vaan hän kääntää kanavaa.

Maailmassa on paljon muita asioita kuin feminismi, maahanmuuttajat ja homot, siksi en yhtään ihmettele oikeiston nousua, koska tavallinen työtä tekevä ihminen tämän päivän mediaseksikkyyden aikana jää syrjään, vaikka tavallinen ihminen on enemmistö.

Jos Tontti haluaisi, tai pikemminkin uskaltaisi kirjoittaa ennakkoluulotonta tekstiä ja rikkoa tabuja, niin hän puolustaisi rantojen miehiä, kertoisi naisten syyllistyvän työpaikkakiusaamiseen ja lasten pahoinpitelyyn useammin kuin mies, ja että homojen maailma voi olla raaka ja väkivaltainen - esimerkkeinä proffan murha ja Andrew Cunanan.

Niin paljon kuin arvostankin kunnon debattia, on sanottava, että vasta-argumentit menevät nähdäkseni väärinluennan puolelle. Ei Tontti puhu kolumnissaan suomalaisista miehistä yleensä - ei edes kaikista suomalaismiehistä paitsi profeministeistä. Käsittääkseni teksti käsittelee tiettyä miestyyppiä, joka aidosti on oman mieskuvansa vanki - itsensä ja muun maailman kanssa sovussa elävät perinteisen miestyypin edustajat ovat eri asia.

Olen itsekin näitä Tontin kuvaamia äijiä kovasti tavannut, jopa ja erityisesti nuorien kollien joukossa. Jotkut ovat vanhetessaan vapautuneet, toiset eivät. Heitä leimasi tarve osoittaa omaa kovuutta tappamalla huvikseen eläimiä, opettelemalla pahoinpitelyn jaloa taitoa ja rakentamalla itselleen kovan jätkän mainetta hinnalla millä hyvänsä. Naissuhteet olivat panoja tai jos ne pääsivät vakiintumaan, niin sitten lähinnä keskinäistä vittuilua ja perheväkivaltaa (myös naisten puolelta), ja sitten kun siihen vielä syntyi lapsia, ne kasvoivat kuin pellossa ja poikien ollessa kyseessä varttuivat isiensä kaltaisiksi onnettomiksi äijiksi, joille "image is everything".

Nimenomaan Tonttihan on kunnostautunut miesnäkökulman esilletuojana myös vihreissä piireissä, eli tässä tekstissä on nyt turha väkisin yrittää nähdä femakkojen rakoon nuijimaa diskurssia. Jos naisten vapautuminen edellyttää äitimyytin ja neitsyt/huora-asetelman purkamista, vaatii miehen vapautuminen paitsi maskuliinista itsekunnioitusta (ei ruveta feministien pikku apupojiksi, vaan ajetaan tasa-arvoa tasaveroisina kumppaneina), myös vapautumista niistä todellisista tai kuvitelluista odotuksista, joita kasvavaan poikaan kohdistetaan.

Siitä nähdäkseni oli tekstissä kyse.

Niin paljon kuin arvostankin kunnon debattia, on sanottava, että vasta-argumentit menevät nähdäkseni väärinluennan puolelle. Ei Tontti puhu kolumnissaan suomalaisista miehistä yleensä

Miksi hän sitten käyttää kaikki suomalaismiehet käsittäviä rikostilastoja aineistonaan? Vai onko hän saanut jostain käsiinsä vain "äijiä" koskevat tilastot?

Lisäksi käytännössä kaikki Tontin äijälle antamat mitattavissa olevat määreet pätevät suomalaismiesten enemmistöön. Esimerkiksi lihan syöminen, oluen juonti, työnteon arvostaminen, ainakin jonkinasteinen kiinnostus autoihin, veneisiin ja formuloihin, metsästäminen tai ainakin sen hyväksyminen, armeijan käyminen, "homoeroottisuuden" suvaitseminen sekä monikulttuuristen joukkoraiskausten tuomitseminen.

Ylipäänsä pidän kirjoitusta epäonnistuneena, jos sen Oikean tarkoituksen ymmärtämiseksi pitää alkaa laatia erityisiä oppaita.

pasi ilmari jääskeläinen: Armeijassa en kyllä huomannut mitään eroottista, edes homosellaista. Paitsi sotkun tytöt.

Sama havainto oli minullakin. Lisäksi siihen aikaan ei nähty edes unta naisalikessuista.

Olen lukenyt Hemingwayni, mutten metsästä suurta enkä pientäkään riistaa, ja härkätaistelu kiinnostaa yhtä paljon kuin feminismi. Nyrkkeilyä kyllä seuraan televisiosta, mutta yhtä hyvin seuraan muitakin urheilulajeja.
Kalastus? Kaloja kyllä tapan kesäisin, mutta siinäkään en pääse machoilemaan koska vaimoni on innokkaampi kalamies (sic!) kuin itse olen.

`Kalamies´ kuulostaa korvaani paremmalta kuin`kalanainen´. `Kalanainen´ tuo mieleen seireenin tai merenneidon. Myös `pyykkipoika´ kuulostaa luontevammalta kuin `pyykkityttö´.

Tuntemattomia olkoon toimittajien tiet!

""Ihmettelen, miksi älähtää, jos Jarkko Tontin ylle maalaama kuva äijyydestä ei itseen kalahda..."

ei kalahda
-ihmettelen miksi jokainen feministiseen propagandaan kriittisesti suhtautuva leimataan sikä-örmy-äijäksi?"

No niin juuri ei tehdä. Pasi Ilmari Jääskeläinen tämän jo yllä sanoikin.

Tontti kärjistää kyllä, mutta on aivan tarpeetonta kuvitella, että Tontin tarkoituksena on väittää, että kaikki suomalaiset miehet ovat Tontin (tarkoituksella) maalaaman yksisilmäisen ja kärjistetyn "äijäkuvan" kaltaisia, tai että "mies" on aina yhtä kuin tämän kuvan mukainen "äijä".

Väite, että "kaikki suomalaiset miehet ovat äijiä" (jota Tontti ei esittänyt) olisi nimittäin tasan yhtä päätön kuin jos väittäisi, että "kaikki feministit ovat samanlaisia kuin Glowingin lainaamat esimerkit" (tarkkaan ottaen myöskään Glowing ei näin väittänyt).

Kumpikaan väite ei johda keskustelussa mihinkään hyödylliseen, ainoastaan tarpeettomaan leimaamiseen.

Juuri siksi ihmettelinkin, miksi pitää nimenomaan "älähtää" aivan kuin Tontin kirjoitus olisi jokin henkilökohtainen syytös itseä vastaan.

Esimerkiksi Juuso Hyvärisen todella hieno kirjoitus äijyydestä on tuollaiseen "itsensä syyllistämiseen" verrattuna minusta paljon rakentavampi vastaus.

Jarmo Lindholm:
"Kaikki feministit eivät ole vihreitä feministejä. Eri puolueiden feministit ovat erilaisia.
Vihreät feministit ovat kehittyviä ok tyyppejä"

- Vihreä "miesaktiivi" Lindholm pläjäyttikin oikein runomuotoon puetun ajatelman.
Jos vihreitten miesaktivistien ajatusmaailma kulkee näitä ratoja niin lienee turha odottaa yhtään mitään siltäkään taholta...

Muutama kommentoija on nähnyt Tontin maininnassa armeijasta "homoeroottisena paikkana" negatiivista asennoitumista homoihin. Kumma juttu, mutta minä en näe siinä tuollaista tai oikeastaan minkäänlaista arvolatausta. Homouden tuomitseminen ei ainakaan minusta näyttäisi sisältyvän Tontin tekstiin, miten lienevät sitten muut siitä kommentoineet päätyneet tuollaiseen johtopäätökseen.

Keskustelun muista ansioista huolimatta tämä Jackassin muistutus oli ihan hyvästä:
"Maailmassa on paljon muita asioita kuin feminismi, maahanmuuttajat ja homot, siksi en yhtään ihmettele oikeiston nousua, koska tavallinen työtä tekevä ihminen tämän päivän mediaseksikkyyden aikana jää syrjään, vaikka tavallinen ihminen on enemmistö."

Kun Tontin viesti on sellainen että feminismi ikään kuin olisi (myös) miesten asialla, samalla kun tämä ideologia kynsin ja hampain haluaa ylläpitää yksipuolista hegemoniaan yliopistojen sukupuolitutkimuksessa (kriittinen miestutkimus) ja julkisissa tasa-arvoinstituutioissa (vrt Tane, tasy) ylläpitää sortopolitiikkaansa, niin tuo nyt on vähän sama kuin jos tässä väittäisi että suomalaiset nationalistit olisivat somalien etuja ajamassa.

Tuo nyt vain yhtenä esimerkkinä, kyllähän näitä esimerkkejä tosiaan riittää.

Ottaen vielä huomioon nämä erilaiset yksipuoliset tutkimukset joiden tarkoitukset ovat hakata miehiä ympäri korvia ja heikentää toisen sukupuolen oikeusvaltiollista asemaa, niin jokainen joka kehtaakin väittää että feminismi olisi miesten asialla, niin mene ja tiedä mitä on miehiään.

Kuulitteko muuten kuinka solmuun Moilanen meni tuossa "TULTA MUNILLE!" feminismiohjelmassaan, kun yritti selittää miten miesten tasa-arvoa kuuluisi ajaa? Karavaani kulkee ja koirat haukkuvat, jotkut eivät edes osaa haukkua.

Yksipuolisilla tutkimuksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sellaisia tutkimuksia, joissa kysymykset on tarkoituksellisesti lähetetty vain toiselle sukupuolelle, ja kysytty miltä on tuntunut. kysymysasetelma on myös luotu sellaiseksi että siitä saadaan tarkoituksella lypsätty tulos. Tuota on sitten parhaan mukaan masinoitu poliittisiin päätöksiin, korkeimpia instituutioita myöten.

Surullista lukea tällaista, Tontti. Feminismihän on aikamme henkinen syöpä.

Mikä siinä on, että niin kovaa pitää ajaa feminismiä? Kerropas, Tontti, mitä vikaa on tasa-arvon ajamisessa. Se ei vaan kelpaa sitten millään.

Terv. Humanistisessa tiedekunnassa feministiseen sortoon kyllästynyt sivarin käynyt valkoinen heteromies.

Huomatkaa miten mafia toimii. Jostain kumman syystä tämä aihe ei ole enää edes "luetuimmat jutut" otsikon alla, siellähän näyttää olevan perunasalaatin resepti luetumpi!

"Minkä ihmeen takia nettikirjoittelusta onkin tullut tällaista vauhtisokeiden kilvanajoa?"

Hyvä kysymys.

Heterot voisivat jättää sen homoerotiikalla pelottelun. Tontista on varmaan ollut huisin jännää provota homoudella:"Hih, nyt varmaan joku leijona-riipuksinen äijä säikähtää, kun inttikin on homojen hommaa."

Minusta ei ole kuitenkaan kovin reilua käyttää homoja tällä tavalla käsikassarana. "Jos ette persut ole kiltisti, niin homo tulee ja syö teidät!"

Tontti haluaa provosoida ja raflata ja ottaa siinä helpoimman mahdollisen tien: hänen provosointinsa kohdistuu mieheen ja miehisyyteen.
Se kun on ollut jo pitkään turvallisin mahdollinen kritiikin kohde.
Ikävä kyllä lopputulos on samaa "rohkeaa provosointia" (lue: loppuunkaluttua latteuksien virtaa) jota on harrastettu jo ad nauseam, eli hamaan katkeraan yrjöön saakka.

Eikös Jarmo Lindholm kuulu vihreisiin?

Kyllä siinä tapauksessa on ihan paikallaan sanoa että meidän puolueessa on vain fiksuja feministejä.

Nimim. "Keskittymällä ainoastaa miesten harjoittamaan väkivaltaan tavoitellaan tehokkuutta"

asian mikä feminismi on saanut aikaan ja josta on aikuisten oikeasti hyötyä?

Voisikohan joku kertoa edes yhden
VX | 21.01.2009 12:42
asian mikä feminismi on saanut aikaan ja josta on aikuisten oikeasti hyötyä?

Vastaus: Polttivat rintaliivinsä roviolla.

Aika kliseinen olkinukke on tämä Tontin esittelemä äijä.

Feministeille kaikki kunnia niin kauan kuin on kyse tasa-arvoon pyrkimisestä ja he ymmärtävät, että kaikki ei ole sosiaalisesti rakentunutta ja kieleen koodattua. Mutta heiltä ei taida olla peräisin se ajatus, että mieheksi tulemisessa on enemmän mahdollisuuksi kuin yksi stereotypia. Kautta aikojen on ollut monenlaista miehen mallia, sellaisiakin kuin esim. Buddha ja Gandhi.

Olen käynyt siviilipalveluksen, en metsästä, en ole kiinnostunut formuloista enkä muustakaan pärinästä. En piekse vaimoani. Aloite näihin linjanvetoihin ei tullut feministeiltä.

Ja Hobbes muuten arvasi väärin: ennen järjestäytynyttä valtiota metsästäjä-keräilijät elivät ihmisluonnolle sopivan kokoisissa, tasa-arvoisissa yhteisöissä, olivat terveempiä ja elivät pitempään kuin vuosituhansien kuluessa sen jälkeen.

"Äijä uskoo, ettei mies ei voi olla mies, jos hän ei käy armeijaa – onko muuten homoeroottisempaa paikkaa olemassa?"

Aika hölmö heitto jopa retoriseksi kysymykseksi. Mistä luulet niiden jarrupuheiden saaneen aikansa?

"Heillä menee aika mukavasti, kiitos feministeille, jotka meidät ovat vapauttaneet."

Muuten, jos feminismi edustaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, niin miksi se on nimetty naissukupuolen mukaan?

Tasa-arvo on samanlainen käsite kuin oikeudenmukaisuus: sitä ei voida koskaan tavoittaa, koska eri osapuolilla on erilaiset käsitykset siitä, mitä se tarkoittaa.

"Muuten, jos feminismi edustaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, niin miksi se on nimetty naissukupuolen mukaan?

Tasa-arvo on samanlainen käsite kuin oikeudenmukaisuus: sitä ei voida koskaan tavoittaa, koska eri osapuolilla on erilaiset käsitykset siitä, mitä se tarkoittaa."

Sami, erilaisilla ismeillä ja käsitteillä on historiallinen konstraktinsa ja aiemmin nainen todellakin oli myös Suomessa selvästi alistetussa asemassa mieheen nähden (ei mahdollisuutta tehdä omia valintoja, kouluttautua, elää itsenäisesti vaan naisen asema oli ainoastaan päästä naimisiin ja elää kotona ja kotia varten jne.)ja siksi alettiin ajamaan naisten tasa-arvoa, joka naisilta siis puuttui. Nykyään onkin tarkoituksenmukaisempaa puhua vain tasa-arvosta, jolla tarkoitetaan siis miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.
Ja kyllä tasa-arvoon voi pyrkiä, ihminen kyllä tietää missä tilanteissa toinen ihminen on alempiarvoinen ja miksi, jos haluaa. Siitä se on kiinni.

"Ja kyllä tasa-arvoon voi pyrkiä, ihminen kyllä tietää missä tilanteissa toinen ihminen on alempiarvoinen ja miksi, jos haluaa. Siitä se on kiinni."

Tasa-arvoon voidaan toki pyrkiä. On eri asia, saavutetaanko sitä koskaan. Ja kyllä, minäkin kannatan tasa-arvoa, siten kuin sen itse ymmärrän.

Ehkä yhteisymmärrys voisi olla parempi kuvaus siitä mitä minä kannatan. :)