Tukea tukipilareille

Etiopialainen Zeleke karkotettiin helmikuussa takaisin kotimaahansa sen jälkeen kun hän oli oleskellut Suomessa seitsemän ja puoli vuotta. Turvapaikkapäätöstä odottaessaan hän oli ehtinyt hankkia ystäviä, suomenkielen taidon, ohjelmoijan koulutuksen ja vakituisen työpaikan logistiikkayrityksessä. Neljän vuoden vuokratyörupeaman jälkeen työnantaja haki hänelle työlupaa, jota Tampereen työvoimatoimisto puolsi. Ulkomaalaisvirasto epäsi sen.

Etiopiassa Zeleke voi joutua epäinhimillisen kohtelun uhriksi. Hänen karkotuksessaan ei ollut myöskään mitään järkeä, sillä Suomeen kaivataan juuri hänen kaltaistaan ammattitaitoista ulkomaista työvoimaa.

Keskustelu työperäisestä maahanmuutosta on muotia. Zeleken esimerkki osoittaa, miten keinotekoista on erottaa se turvapaikkapolitiikasta. Jokaisesta humanitaarisesta syystä Suomeen tulevasta ulkomaalaisesta voi tulla kansantalouden tukipilari.

Jos joutui 1980-luvulla tekemisiin Supon edustajien kanssa, saattoi joutua vastaamaan hätkähdyttävän kysymyksen siitä, oliko tavannut äskettäin epäilyttäviä ulkomaalaisia. Ehkä ulkomaalaisia oli todella silloin niin vähän, että huomattava osa heistä ulkovaltojen tiedustelijoita. Epäilykset tuntuvat nykyään kuitenkin vain lisääntyneen, ikään kuin kuka tahansa ulkomaalainen, erityisesti islaminuskoinen, voisi olla riski Suomen turvallisuudelle.

Viikon uutisen mukaan hallinto-oikeudet ovat todenneet, että ulkomaalaisvirasto eli UVI on antanut Supon turvallisuuslausuntojen vaikuttaa kansalaisuus- ja oleskelulupapäätöksiinsä edes tutustumatta Supon lausuntojen sisältöön. Yritin puuttua tähän asiaan tekemällä lakialoitteen jo pari vuotta sitten.

Oikeusvaltio ei toimi näin. Ruotsissa oikeusasiamies vaatii selvitystä Säpon kovista otteista – milloin meillä Suomessa puututaan Supon  ja UVI:n toimintaan?

Zeleken turvapaikkaprosessia pitkitti UVI:n hallinnon hajautus, jonka vuoksi hänen paperinsa seilasivat Kuhmon ja Helsingin välillä. Vihreinä olemme vaatineet, että maahanmuuttoasiat kootaan jonkin muun kuin poliisiministeriön alaisuuteen. Samalla vaadimme lisää avoimuutta UVI:n toimintaan.

Hallitus hyväksyi syksyllä maahanmuutto-ohjelman. Siinä oli paljon hyviä kohtia, mutta suurin osa niistä ei ole toteutunut. Kunnissa ei yksinkertaisesti ole varaa kunnolliseen kieltenopetukseen, nuorisotyöhön ja muuhun kotouttamiseen.

Ohjelman kiireellisimpiä kohtia on maahanmuuttajien yhteiskunnallisen toiminnan tukeminen, esimerkiksi osallistamiskoulutuksen avulla.

On hyvä merkki, että näissä vaaleissa järjestetään ensimmäistä kertaa valtakunnallinen maahanmuuttajapaneeli.

Nyt on myös todella mahdollista saada ensimmäinen maahanmuuttajataustainen suomalainen eduskuntaan. Hyvin mahdollisesti hän on vihreä. Hyvin mahdollisesti heitä on enemmän kuin yksi. Maahanmuuttajaehdokkaat ansaitsevat kaiken tukemme.