Demarit kyykyttävät köyhää

+++ On kestämätön tilanne, jos kaikkein köyhimpien asemasta ovat kiinnostuneita lähinnä boheemi kaupunkilaisporvaristo ja näillä näkymin uhkaavasti geriatriaosastolle lähetettä odotteleva laitavasemmisto. ++++

Hyvä juttu mutta puutteellinen loppukaneetti: mihin unohdit PERUSSUOMALALAISET?

Niin moni seikka ajaa nyt merkittävän poliittisen muutoksen puolesta. Minusta tuntuu siltä, että kyykytettyjä on paljon ja he ovat nyt todella vihaisia.

Eikös tämä perusturvan tason nosto ole sellainen asia, josta Vihreät, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja RKP voisivat yhdessä nostaa älämölöä? Miksei Keskustakin, jos heitä kiinnostaa. Ei kai tässä sentään missään kokdem-puolueen diktatuurissa eletä?

Kyllä edelleenkin kaikki perustuu työntekoon. Myös sosiaaliturva. Siksi peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen kytkentää ei voi murtaa. Täytyy pysyä joku motiivi hankkia työpaikka vaikka työttömänä oliskin. Systeemistä pudonneille on oltava joku muu toimeentulon tae. Kansalaispalkasta puhutaan mutta se edellyttäisi koko sosiaalibyrokratian purkamista. Siihen ei löydy poliittista tahtoa pitkään aikaan jos koskaan. Liian monen lehmä on ojassa siinä asiassa.

Tutkija Pohjanmaalta on aivan oikeassa: unohdin Perussuomalaiset.

Muukalaisvihamielisyyden lisäksi persujen kannatusta on kasvattanut muiden puolueiden kyvyttömyys tai haluttomuus ajaa niiden asiaa, joilla menee huonoimmin.

Kritiikkini demareita kohtaan on luettavissa yllä. Vasemmistoliitossa taas käydään edelleen taistelua sellaisessa maailmassa jota ei enää ole, sellaisella kielellä jota ei ymmärretä. Niin pitkään kuin tähän ei tule muutosta, perussuomalaiset rokottavat siltäkin suunnalta.

Vihreiden ongelma taas on siinä, että vaikka puhe on vilpitöntä ja yritys kovaa, jossakin Meri-Rastilassa voi olla vähän hankalaa samaistua puolueeseen jonka jokaisella kansanedustajalla on korkeakoulututkinto.

... eikun korjaan, Peka Haavisto on ylioppilas. Mutta toisaalta Haavisto opettaa yliopistolla.

--

Nimettömälle: Käytännön hallitustyön kannalta tässä tarvittaisiin nimenomaan Keskustan mukaantuloa.

--

Jouko Liljalle: Siihen kaikkein köyhimpien joukkoon kuuluu valtava määrä ihmisiä, jotka ovat köyhiä ihan jostain muusta syystä kuin laiskuudesta, tai muista itseaiheutetuista syistä.

Jos Timo Riitamaalle ei mennyt jakeluun niin toistan: työkykyisille työttömille kannustimet ja muille kansalaispalkka tai eläke. Siinä kiteytettynä.

Perussuomalaiset uskaltavat asettaa vastakkain vierasperäisten etuudet ja kotimaisten etuudet. Valitettavasti edelliset ovat etusijalla nykyisen "positiivisen syrjinnän" periaatteen mukaisesti. Siinä kannatuksen nousun syy.

Timo vei jalat suustani, kirjoitin taannoin aivan samasta aiheesta oheisessa:

http://blogs.helsinki.fi/tuotuure/2009/01/22/tyomarkkinajarjestot-kaikke...

Kaikkein köyhimpien tulotasoa, perusturvaa ja vastaavia työtilanteeseen sitouttamattomia etuuksia ovat kiinnostuneita nostamaan vain Vihreät. SDP:n hallituskaudella perusturvan ja ansiosidonnaisen turvan kehittymistä voi seurata kahdella janalla, joista toinen kulkee ylös ja toinen ei. SAK:ta, EK:ta ja niiden parlamentaarisia siipiä eli Kokoomusta ja SDP:tä ei perusturvan kehittäminen pahemmin nappaa.

On kuvaavaa, että äitiys-, isyys- ja kuntoutusrahojen korotukset, vammaisten avustajat sekä muut "ei-työmarkkinapolitiikkaa"-tyyppiset etuudet saatiin toteutettua vasta porvarihallituksessa. Ei liene epäilystäkään, että pääministeri Heinäluoman johdolla ko.asiat olisivat edelleen "selvitettävinä"

SAK:lle alhainen perusturva on hyvästä, koska tämä motivoi ay-jäsenyyteen ja ansiosidonnaiselle turvalle. Kokoomukselle/EK:lle alhainen perusturva on hyvästä, sillä se motivoi köyhät ja arvottomat leipäjonoista töihin.

Eri periaatteet, sama lopputulos.

Jouko Lilja:
"Perussuomalaiset uskaltavat asettaa vastakkain vierasperäisten etuudet ja kotimaisten etuudet."

Joo, minäkin pelkäsin pienenä kummituksia. Se meni sitten iän myötä ohi.

Jos eduskunta nostaisi työmarkkinatukea ilman, että korotus tulisi samalla myös ansiosidonnaiseen turvaan, tukisi yhteiskunta enemmän niitä työttömiä, jotka eivät ole itse vakuuttaneet itseään työttömyyden varalta kuin niitä, jotka ovat. Kytköksen tavoitehan on, että yhteiskunta tukee yhtä paljon työmarkkinatuella olevaa kuin ansiosidonnaisella olevaa työtöntä.

Ei ehkä ole aiheellista rangaista kansalaista siitä, että hän ei ole liittynyt työttömyyskassaan, mutta ei kai siitä nyt palkitakaan pidä?

"Timo Riitamaa | 29.01.2009 13:44
Jouko Lilja:
"Perussuomalaiset uskaltavat asettaa vastakkain vierasperäisten etuudet ja kotimaisten etuudet."

Joo, minäkin pelkäsin pienenä kummituksia. Se meni sitten iän myötä ohi."

Hyvä että et pelkää mitään mutta tarkoittakoo se ettei mitään uhkia ole olemassakaan? Hyväuskoisuus on vaarallista. Elintasomme ei ole itsestään selvä asia. Se ei tule taivaan lahjana. Leipä voi loppua.

Ei ehkä ole aiheellista rangaista kansalaista siitä, että hän ei ole liittynyt työttömyyskassaan, mutta ei kai siitä nyt palkitakaan pidä?

...mutta jollakin tavalla epätyypillisissä työsuhteissa työskennellyttä silpputyöläistä olisi kuitenkin kiva kurittaa? Jospa se kirottu on vaikka ollut välissä apurahalla ja sen jälkeen pätkän yrittäjänä. Sellainen ei Suomessa saa jäädä rankaisematta!

Riitamaa kirjoitti:
jossakin Meri-Rastilassa voi olla vähän hankalaa samaistua puolueeseen jonka jokaisella kansanedustajalla on korkeakoulututkinto.

Itä-Helsingissä asuvana Vihreänä tarjoan Riitamaalle peiliä, josta hän voi tarkastella omaa asennettaan.

"Ne ei tykkää meistä, kun me ollaan niin koulutettuja", ei ole kestävä selitys. Vastaesimerkkeinä tarjoan mm. Veikko Vennamon, Timo Soinin, Jussi Halla-ahon ja Paavo Väyrysen. Kyky puhutella kansan syviä rivejä ja akateeminen koulutus eivät voi olla toisensa pois sulkevia ominaisuuksia, kun edes Åbo Akademissa suoritettu tohtorin tutkinto ei näköjään vähennä kansansuosiota.

Jouko Lilja:

"Hyvä että et pelkää mitään mutta tarkoittakoo se ettei mitään uhkia ole olemassakaan? Hyväuskoisuus on vaarallista. Elintasomme ei ole itsestään selvä asia. Se ei tule taivaan lahjana. Leipä voi loppua."

Tottakai on uhkia. Esimerkiksi nykyinen kotouttamispolitiikka on epäonnistunutta ja muodostaa isoja uhkia. Onhan se nyt kummallista, jos kieltä ja kulttuuria ei ulkomaalainen saa opiskella, vaikka haluaisi.

Leipä voi loppua monesta syystä. Yksi niistä on se, että maassa ei ole enää työlle riittävästi alle eläke-ikäisiä tekijöitä.

Kuutille: Olet aivan oikeassa. Persuissa ja osin kepussa on kuitenkin opittu, toisin kuin änestystuloksista kertovien karttojen perusteella vihreissä, puhumaan politiikasta tutkinnoista huolimatta selkeästi. Minun mielestä vihreiden puhe on ollut vertailussa näihin elitististä. Voin toki olla väärässä, mutta äänestäjät eivät.

Kuutille: Olet aivan oikeassa. Persuissa ja osin kepussa on kuitenkin opittu, toisin kuin änestystuloksista kertovien karttojen perusteella vihreissä, puhumaan politiikasta tutkinnoista huolimatta selkeästi. Minun mielestä vihreiden puhe on ollut vertailussa näihin elitististä. Voin toki olla väärässä, mutta äänestäjät eivät.

Puolueessa on ainakin yksi huippuammattilainen, Pekka Sauri, jolla mm. radiokokemuksensa kautta on takuulla kosketusta tavallisten suomalaisten elämään. En voi ymmärtää miksei puolue hyödynnä hänen osaamistaan.

"...mutta jollakin tavalla epätyypillisissä työsuhteissa työskennellyttä silpputyöläistä olisi kuitenkin kiva kurittaa?"

Ei kai?

Ei kai ketään rankaise se, että hänen työmarkkinatukeensa menee yhtä paljon julkista rahaa kuin jonkun muun ansiosidonnaiseen? Vai vaatiiko tasavertaisuus sitä, että itsensä vakuuttanut saa vähemmän?

"Jospa se kirottu on vaikka ollut välissä apurahalla ja sen jälkeen pätkän yrittäjänä. Sellainen ei Suomessa saa jäädä rankaisematta!"

Kauniisti argumentoitu. Nyt kun kerrot vielä mitä vastaan.

Niinpä niin:

- toimeentulotuki on pienempi kuin työmarkkinatuki tai muu päiväraha

- työmarkkinatuki tai muu päiväraha on pienempi kuin palvelualojen palkka

- em. alojen käteen jäävä palkka on pienempi kuin Suomessa vangille maksettava palkka

Ks. kriittinen juttu STU-lehdessä

Henttonen pohtii: "Ei kai ketään rankaise se, että hänen työmarkkinatukeensa menee yhtä paljon julkista rahaa kuin jonkun muun ansiosidonnaiseen?"

Niin. Korjaa jos olen väärässä, mutta näin olen ymmärtänyt:

Valtio maksaa peruspäivärahan verran jokaisella työttömälle.

Kassa, eli se mihin on vapaaehtoisesti itsensä vakuuttanut, maksaa ansiosidonnaisesta peräti 5,5%.

Lopun ansiosidonnaisen osan maksaa TVR, joka taas saa rahansa ihan kaikkien työntekijöiden palkkaan sidoituista työttömyysvakuutusmaksuista, joka on käytännössä vero. Näitä muuten maksaa esimerkiksi parin kuukauden pätkätyöläinen, vaikkei toki ole oikeutettu ansiosidonnaiseen.

In Finland we have this thing called reilu meinkinki.

Henttonen: "Ei kai ketään rankaise se, että hänen työmarkkinatukeensa menee yhtä paljon julkista rahaa kuin jonkun muun ansiosidonnaiseen? Vai vaatiiko tasavertaisuus sitä, että itsensä vakuuttanut saa vähemmän?"

Samalla logiikalla voisi sanoa, että yksityistä lääkäriä käyttävien täytyy saada terveyskeskusten kulujen verran kompensaatiota (ei kai ketään rankaise se, että hänen terveydenhuoltoonsa menee yhtä paljon rahaa kuin jonkun muun yksityiseen terveydenhuoltoon) tai että lastaan kotona hoitavien tulee saada ns. tasarahamallin verran kompensaatiota päivähoidon kustannusten verran lastensa kotihoidosta (ei kai ketään rankaise se, että hänen lastensa hoitoon menee yhtä paljon rahaa kuin mitä annetaan hänelle, joka hoitaa lastaan kotona).

Eikö olisi kuitenkin niin, että voimme priorisoida julkisten varojen käyttöä niihin kohteisiin, missä ne ovat eniten tarpeen, kuten esimerkiksi yhteisissä palveluissa ja kaikkein köyhimpien tulonsiirroissa?

Johanna H: "Eikö olisi kuitenkin niin, että voimme priorisoida julkisten varojen käyttöä niihin kohteisiin, missä ne ovat eniten tarpeen, kuten esimerkiksi yhteisissä palveluissa ja kaikkein köyhimpien tulonsiirroissa?"

Toki voimme ja pitää. Mutta jos ero kahden työttömän välillä on vain siinä, että kassaan kuuluva saa ansiosidonnaista toisen ollessa peruspäivärahalla koska ei kuulu on vaikea ymmärtää miksi jälkimmäinen palkittaisiin. Molemmat ovat työttömiä ja tarvitsevat toimeentulonsa turvaamista. Voidaan väittää peruspäivärahalla elävän tarpeen olevan suurempi, koska hänen tulonsa ovat pienemmät. Tämä ero tarpeessa johtuu siitä, että toinen on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa ja toinen ei.

En vain keksi mikä oikeudenmukaisuusperuste sallii sen, että joitakin autetaan vähemmän vain koska he ovat vakuuttaneet itsensä työttömyyden varalta kuulumalla työttömyyskassaan. Näinhän tapahtuisi jos työmarkkinatuki nousisi ja ansiosidonnainen ei. Eikä kaikkein köyhimpien auttaminen saa tarkoittaa tasavertaisen kohtelun hylkäämistä ja työttömien jakamista vuohiin ja lampaisiin. Eri asia on sitten esimerkiksi se, miten helposti ansiosidonnaisen turvaan piiriin pitäisi päästä.

Mitä taas tulee esimerkkeihisi, ne ovat ongelmallisia koska molemmissa tapauksissa vaihtoehdot eivät ole yhteismitallisia. Mielestäni ei ole niin, että kansalaisen terveydenhuoltoon voitaisiin käyttää enemmän rahaa jos se tehdään julkisesti ja päivähoitoon enemmän jos se hoidetaan päiväkodissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yksityiseen terveydenhuoltoon pitäisi antaa yhtä paljon tukea kuin sama toimenpide maksaa julkisella puolella, ellei toimenpidettä saa yksityisellä samoilla edellytyksillä kuin julkisella puolella. Jos sen saa täysin samoilla edellytyksillä (eikä näin ollen muodosta ohituskaistaa) on vaikea nähdä miksi julkinen tuottaja olisi itseisarvoisesti parempi.

Ns. tasarahamalli taas edellyttäisi kotona olevan vanhemman saavan huomattavasti enemmän julkista tukea (tukea muilta kansalaisilta) kuin sama vanhempi saisi viedessään lapsensa päiväkotiin. Ero johtuu siitä, että päiväkotiin lapsensa laittava työssäkäyvä vanhempi maksaa paljon enemmän veroja kuin kotiin jäävä, jolloin muiden kontolle jää julkisen sektorin pienentyneiden tulojen paikkaaminen. Edes päivähoidon maksuttomuus ja Helsinki-lisän poistaminenkaan eivät tekisi päivähoidosta yhteiskunnalle yhtä kallista kuin kotihoito on. Siksi tasarahamalli ei aseta ihmisiä samalle viivalle vaan nykyistäkin pahemmin eri viivalle.

Osmo on ollut käsittääkseni pääarkkitehti tähän astisista sosiaalijärjestelmistä parhaamman kehittämisessä eli perustulo mallin kehityksessä.

http://www.vihreat.fi/fi/politiikka/tyo-ja-toimeentulo

Eikö tätä tulisi kaikkien vihreiden ja vähäosaisten ajaa? Eikä maksa edes valtiolle mitään:)

Valtion varoista tulisi korvata työttömille vain peruspäiväraha. Ansiosidonnaiset jutut tulisi jokaisen hoitaa kokonaan itse hankkimilaan ja maksamillaan vakuutuksilla.

Juuri ansiosidonnaisen kanssa enemmän venkoilaankin vaikka töitä olisi. Näin siksi että ansiosidonnaisella voi tulla kohtalaisen mukavasti toimeen.

A. Henttonen:
Mutta jos ero kahden työttömän välillä on vain siinä, että kassaan kuuluva saa ansiosidonnaista toisen ollessa peruspäivärahalla koska ei kuulu on vaikea ymmärtää miksi jälkimmäinen palkittaisiin. Molemmat ovat työttömiä ja tarvitsevat toimeentulonsa turvaamista. Voidaan väittää peruspäivärahalla elävän tarpeen olevan suurempi, koska hänen tulonsa ovat pienemmät. Tämä ero tarpeessa johtuu siitä, että toinen on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa ja toinen ei.

OA:
Hah! Tässä paljastuukin todellinen syy Demarien perustulo-vastahankaisuuteen! Ei olla itseasiassa ollenkaan kiinnostuneita yleisestä perustoimeentulosta, vaan nimenomaan 'vakuutusyhtiöiksi' muuttuneiden AMMATTIYHDISTYSTEN olemassaolon oikeutuksesta.

Nykyinen työttömyyskassasysteemi on pelkkä SDP:n aikanaan lakeihin leipoma automaatti saada lisää jäseniä ammattiliittoihin, ja siitä tietysti halutaan pitää kiinni. Kukapa nykyaikana ammattiliittoon liittyisi jos perusturva tulisi suoraan valtiolta ilman työttömyyskassa-bulvaania?

On täysin älytöntä, että ihmisten muka pitäisi kaiken verojen maksun jälkeenkin muistaa liittyä Henttosen mainostamiin 'työttömyysvakuuttajien kassoihin'. Sitä varten niitä veroja maksetaan, että systeemiä suunniteltaisiin kunnolla toimivaksi eikä tarkoitushakuisesti omien puljujen ylläpitoautomaatiksi. Mutta ei.

Liittojen ansiosidonnaiseltahan onkin sitten hyvä ponnistaa töihin, kun lyhyestäkin työsuhteesta seuraa käytännössä yli 50 %:n sakkomaksu saatuun palkkaan. Tämä nykyinen systeemi onkin todellinen työttömyysvakuutus, vakuutus siitä, että pysyy työttömänä kunnes 500 päivää päättyy. Syyttäkööt työttömiä kuka haluaa hutkia, minä syytän ainakin Henttosen puljua.

OA: ”Kukapa nykyaikana ammattiliittoon liittyisi jos perusturva tulisi suoraan valtiolta ilman työttömyyskassa-bulvaania?”

Tässä nyt sekoitetaan, tahallisesti tai tahattomasti, perusturva ja ansiosidonnainen turva. Ainakin toistaiseksi esitetyissä perustulomalleissa on säilytetty ansiosidonnainen työttömyysturva. Tarkoitatko edellä, että tämä rajaus on tarpeeton, ja että pelkkä perusturva riittäisi ja ansiosidonnaisesta turvasta voitaisiin luopua?

Jos ansiosidonnaisesta ei luovuta, kuten ei pitäisikään, kysymykseksi muodostuu, miten se järjestetään. Nyt ansiosidonnaiselle turvalle pääsy on vapaaehtoista ja edellyttää kuulumista työttömyyskassaan. Eli valtio turvaa kaikille perusturvan, mutta sen päälle on mahdollista hankkia ansiosidonnainen turva.

Jos tämä mahdollisuus annetaan, kuten syytä on, kysymykseksi muodostuu, miten valtio suhtautuu pelkän perusturvan ja toisaalta itsensä lisävakuuttaneisiin. Nykyinen malli lähtee siitä, ettei itsensä vakuuttaneita rangaista tästä, vaan julkinen panostus peruspäivärahaan ja ansiosidonnaiseen on kytketty toisiinsa. On vaikea nähdä miksi työttömät pitäisi jakaa vuohiin ja lampaisiin ja joitakin rangaista itsensä vapaaehtoisesta vakuuttamisesta. Ei kaikkien työttömien tasavertaisen kohtelun vaatiminen ole perusturvan vastustamista.

OA: ”Liittojen ansiosidonnaiseltahan onkin sitten hyvä ponnistaa töihin, kun lyhyestäkin työsuhteesta seuraa käytännössä yli 50 %:n sakkomaksu saatuun palkkaan. Tämä nykyinen systeemi onkin todellinen työttömyysvakuutus, vakuutus siitä, että pysyy työttömänä kunnes 500 päivää päättyy.”

Edellinen kuulosta kovin ikävästi siltä, että ansiosidonnaisesta turvasta olisi syytä luopua. Se kannattaa sanoa auki, jos sitä kannattaa. Ainakin keskustelun jatkuminen tulee kerralla turvattua.

(Ansiosidonnainen turva ei muuten kuulu ammattiliittojen palveluihin, vaan työttömyyskassojen.)

Aleksi Henttonen, kun selvästikin tunnet asiaa, voisitko selventää, miten asia on.

Kuka maksaa ansiosidonnaisen turvan sen osuuden, joka tulee perusturvan tason päälle? Katetaanko se täysin näistä (vapaaehtoisista) vakuutusmaksuista?

Maistuuko tämä velli kenellekään enää?

Kuka maksaa ansiosidonnaisen turvan?

Me ansiosidonnaiselle päätyvät saamme nykyään kohtuuttoman paljon käteen, koska pienet tulot ovat muodollisesti lähes verottomia.

Perustulomallissa ansiosidonnaisesta lisästä menisi sama vero kuin muistakin tuloista, jolloin ero olisi pienempi kuin nyt. (Oikeastaan olisi reilumpaa periä vero heti ansaittaessa, ts. työttömyysvakuutusmaksu ei olisi verovähenteistä, ja sitten aikanaan maksettu ansiosidonnainen lisä olisi verotonta - tai korkeintaan kyseisen säästön tuotto-osuutta verotettaisiin.)

*** Me ansiosidonnaiselle päätyvät saamme nykyään kohtuuttoman paljon käteen, koska pienet tulot ovat muodollisesti lähes verottomia ***

Me vapaaehtoisesti vajaata päivää tekevät saamme myös ihan kivasti käteen samasta syystä. Ja jää runsaasti aikaa oikealle elämälle. Elämäämme ei elä työnantajamme vaan me itse elämme oman elämämme. Herätkää ihmiset. Hullu paljon työtä tekee. Vähentynyt työ voitaisiin jakaa kaikkien työhaluisten kesken ja siitä huolimatta ansiot riittäisivät lähes kaikkeen tarpeelliseen. Liian monella on oikean elämän mopo karannut käsistä.

Eikö olisi parempi lopettaa palkkatyö kokonaan? Ihmiset saisivat tehdä tai olla tekemättä työtä, mutta palkasta ei tarvitsisi enää välittää. Hyödykkeet jaettaisiin tasaisesti kaikille.

Tavaran määrä ylittää tarpeemme jo niin reilusti ja teknologia ja automaatio alkavat olla jo niin kehittyneitä, että kannustimien, hintasignaalien ja kilpailun puutteesta johtuva alentunut tehokkuus ei haittaisi enää niin paljoa kuin neuvostososialismin aikana. Meillä on varaa alentaa elintasoamme, kunhan se vain jakautuu tasaisemmin.

*** Ihmiset saisivat tehdä tai olla tekemättä työtä, mutta palkasta ei tarvitsisi enää välittää. Hyödykkeet jaettaisiin tasaisesti kaikille. ***

Tästä on lyhyt hyppäys kansalaispalkkaan. Sekin asia ei ole vielä loppuun asti pohdittu. Annettaisiin niiden tehdä työt jotka kokevat uraputken nosteen antavan sisältöä elämään. Tällöin voitaisiin luopua työttömyyskorvauksista ja monista sosiaaliavustuksista. Työ ja työhalu kohtaisivat nykyistä paremmin.

Asiaa sotkee pahasti tämä evankelisluterilainen "työtä ja vaivaa" -etiikka. Taivaspaikan varmistamiseksi on maallisessa vaelluksessa täytynyt olla riittävä määrä maallista kurjuutta ja tässä prosessissa työ on yksi järjestelmän apparaateista.

"Eikö olisi parempi lopettaa palkkatyö kokonaan? Ihmiset saisivat tehdä tai olla tekemättä työtä, mutta palkasta ei tarvitsisi enää välittää. Hyödykkeet jaettaisiin tasaisesti kaikille."

Joo! Mulle heti sit omakotitalotontti vaikkapa Musiikkitalon vierestä, siitä Eduskuntataloa vastapäätä. Ja auton tahdon myös, jos muillakin on. Pelailen tietokonepelejä päivät pitkät ja käyn syljeskelemässä Töölönlahteen. Asiaa!

"Joo! Mulle heti sit omakotitalotontti vaikkapa Musiikkitalon vierestä, siitä Eduskuntataloa vastapäätä."

Ei.

"Ja auton tahdon myös, jos muillakin on."

Ei ole mitään syytä olla antamatta ilmaista kulkuneuvoa jokaiselle kansalaiselle, kunhan pidetään kiinni ekologisuudesta.

"Pelailen tietokonepelejä päivät pitkät ja käyn syljeskelemässä Töölönlahteen."

Tulevaisuudessa työtä tekevien määrä tulee joka tapauksessa vähenemään. On järjetöntä pitää itseisarvona sitä, että jokainen työkykyinen ja -ikäinen käy melkein koko elämänsä töissä.

*** Tulevaisuudessa työtä tekevien määrä tulee joka tapauksessa vähenemään. On järjetöntä pitää itseisarvona sitä, että jokainen työkykyinen ja -ikäinen käy melkein koko elämänsä töissä. ***

Työtätekevien määrä vähenee niin kauan kun annamme työn paeta Aasian halpamarkkinoille. Siellä työ sitten teetetään ilman minkäänlaista työlainsäädäntöä nälkäpalkalla orjatyön tapaan. Tämä on olevinaan sitä hienoa vapaakauppaa, tosiassa se on vain orjatyön uusin muoto. Sallimalla vapaakaupan ja työn pakenemisen halpamaihin, olemme samalla sahaamassa sitä oksaa jolla itse istumme. Kohta romahtaa myös ostovoima kohta entisissä läntisissä teollisuusmaissa ja kuka näitä halpamaiden tuotteita sitten ostaa. Aivan älytön järjestelmä jossa loppujen lopuksi kaikki häviävät, mutta se toimii hetken kvartaalitaloudessa.

Alas vapaakauppa, alas globaalitalous. Ylös protektionismi ja kapitalismi samanarvoisten kauppakumppanien välillä.

"Aivan älytön järjestelmä jossa loppujen lopuksi kaikki häviävät, mutta se toimii hetken kvartaalitaloudessa.

Alas vapaakauppa, alas globaalitalous. Ylös protektionismi ja kapitalismi samanarvoisten kauppakumppanien välillä."

Oletko kansantaloustieteen professori? Onko sinulla tutkintoa kansantaloustieteestä? Eipä taida olla.

Suosittelen että otat hieman selvää kansantaloustieteestä ennen kuin alat kehitellä omia talousteorioitasi.

*** Oletko kansantaloustieteen professori? Onko sinulla tutkintoa kansantaloustieteestä? Eipä taida olla. ***

No, eipä ole, anteeksi oppimattomuuteni ja virka-asemani. Sensijaan minulla on tutkijakoulutus suunnittelumaantieteestä, jossa eräs keskeinen alueellisen hyvinvoinnin mittari on omavaraisuus ja markkinat. Eräs omavaraisuuden laji on työpaikkaomavaraisuus ja se astia vuotaa nyt Aasiaan ja halpatyömaihin joka nurkastaan. Jos työpaikkaomavaraisuus ei toimi, se merkitsee kansakunnan hyvinvoinnin rapistumista. Sosialistien utopia palveluyhteiskunnasta eli paidanpesuyhteiskunnasta on pelkkä utopia. Lisäarvoa eli fyffee kansantalouteen syntyy vain luonnonvaroja teollisiksi tuotteiksi jalostamalla ja tämä jalostus on nyt siirtymässä maamme rajojen ulkopuolelle. Entä mitä tilalle, kerropa kansantaloustieteen korkeasti oppinut se minulle!

Kansantaloustieteen näkökulmasta kaikki mistä joku on valmis jotain maksamaan, on hyödyllistä. Luxemburg voi myydä pelkästään pankkipalveluita ja ostaa ruokansa Ranskasta, ei ongelmaa. Toki kaikki perustarpeet on tyydytettävä ja huollon pelattava kaikissa olosuhteissa, mutta työnjako voi olla vapaata.

Kaupankäynti on hienoa ja ranskalainen ruoka hyvää. Toivon itse vain sitä, että meillä on jotain vaihdettavaa markkinoilla. Muutakin kuin paperia saksalaisille ja kumisaappaita neuvostoliittolaisille. Ettei tämä lihava, itsetyytyväisyyteen taipuvainen yhteiskuntajärjestelmämme tule sisäisesti niin kalliiksi, ettei meidän hintojamme kukaan maksa.

"Meillä on varaa alentaa elintasoamme, kunhan se vain jakautuu tasaisemmin."

Kenellä hyvänsä on oikeus alentaa elintasoaa jo nyt. Siitä vain, anna mennä. Jos vertaat toimeentulotuella saatavaa elintasoa vaikkapa 50 vuoden takaiseen, elät herroiksi!

"Kenellä hyvänsä on oikeus alentaa elintasoaa jo nyt. Siitä vain, anna mennä."

Yhden ihmisen elintason jakamisesta ei ole juurikaan hyötyä, paitsi ehkä Bill Gatesin tapauksessa. Eiväthän ihmiset muutenkaan suostu vapaaehtoisesti omistaan jakamaan. Ihmisiä pitää ohjata, kontrolloida, pakottaa, hallita. Vapaus on pelkkä väline, jolla voidaan hyödyntää ihmisen taloudellisen käyttäytymisen synnyttämiä emergenttejä ja spontaaneja ominaisuuksia.

"Jos vertaat toimeentulotuella saatavaa elintasoa vaikkapa 50 vuoden takaiseen, elät herroiksi!"

Juuri siksi sitä vaurautta voidaankin alkaa jakaa tasaisemmin. Markkinatalous on tullut tiensä päähän. Se on jo tehnyt meistä vauraita. Nyt sitä tarvitaan enää vain kehitysmaissa.

Teollinen vallankumous ja markkinatalous ovat hyödyttäneet ihmiskuntaa enemmän kuin mikään muu. Niiden ansiosta elinikä on noussut ja nälkä ja puute kadonneet. Elintason kasvu on ollut täysin ennennäkemätöntä. Ihmiskunta on alkanut kukoistaa. Kaikki tieteenalat kehittyvät hurjaa vauhtia. Kulttuuria on tarjolla enemmän kuin koskaan, eikä vähiten Internetin ansiosta.

Mitä vauraampia olemme ja mitä enemmän meillä on tiedettä ja teknologiaa, sitä turhempaa kapitalismi on.

Neuvostoliiton ja muiden menneen ajan sosialististen järjestelmien vastainen taloudellis-poliittinen kritiikki ei enää päde. Nyt on 2010-luku.