Sananvapauden takapajula

16.2.2009

Jarkko Tontti

Kirjoittaja on kirjailija ja lakimies, joka fanittaa Voltairen periaatetta: ”Olen eri mieltä kanssanne, mutta puolustan kuolemaan asti oikeuttanne sanoa mielipiteenne.” Lisää Tontin blogikirjoituksia löydät täältä.

Sallittakoon ajatuskoe. Mikä olisi ensimmäinen vaikutelmasi, jos lukisit uutisen, että Venäjän tai vaikka Indonesian pääministerin elämää käsittelevän kirjan tekijä ja kustantaja haastetaan oikeuteen kirjansa takia? Ja vielä niin, että asia päätetään ilman suullista ja julkista oikeuskäsittelyä.

Arvelen, että aika monille ensimmäiseksi mieleen tuleva sana olisi sensuuri. Ja sitähän tapahtuu vain jossain siellä kaukana, maissa joissa sananvapaus tukahdutetaan kun sitä yritetään käyttää vallassa olevien arvosteluun.

Pääministerin morsian -kirjan tekijöiden tuomiossa ei ole kyse vain yhden suomalaispoliitikon herkkähipiäisyydestä vaan Pohjolan perämaan yleisestä mentaliteetista. Professori Jyrki Virolainen on todennut, että Suomen korkeimman oikeuden käytännössä yksityiselämän suoja painaa perusoikeuspunninnassa useimmiten ja toistuvasti sananvapautta enemmän.

Toisinkin asiat voisivat olla.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä useita Suomea koskevia ilmaisunvapauskanteita. Aivan äskettäin se antoi tuomion, jossa kumottiin korkeimman oikeuden vuonna 2001 tekemä päätös yksityiselämän loukkaamisesta.  Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että kyseessä olleen lehtijutun aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja yleisöllä oli oikeus saada siitä tietoa, joten asiassa ei ollut syytä sananvapauden rajoittamiseen.

Suomalaisten pitää kantaa vastuunsa avoimen yhteiskunnan puolustamisesta globaalisti. Mutta kuinka uskottava kansalaisvapauksien puolustaja kansainvälisillä kentillä on pääministeri, joka käynnistää oikeusprosessin elämäänsä kiusallisella tavalla kuvannutta ihmistä kohtaan?

Hän on yhtä epäuskottava kuin on poliitikko, joka tuomitsee Salman Rushdien saaman fatwan, mutta ei tee mitään, jotta hänen oman kotimaansa lainsäädännöstä poistettaisiin arkaainen jumalanpilkkakriminalisointi.

Vain vähän aikaa sitten kansanedustaja Bjarne Kallis teki eduskuntakyselyn Vihreässä Langassa julkaistusta sarjakuvasta, jossa asetettiin rinnakkain hakaristi ja Israelin valtion lippu. Sarjakuva ja vertaus eivät olleet erityisen onnistuneita, kuten ei ole Pääministerin morsian -teoskaan. Mutta ilmaisunvapauteen kuuluu, että tyhmiäkin pitää saada puhua.

Avoimen yhteiskunnan hinta on, että aina tulee olemaan ihmisiä, jotka käyttävä vapauttaan hölmöllä tavalla. Se on loppupeleissä halpa hinta.