Järjestelmän on muututtuva

Minulle jäi tuo numero kakkonen todella epäselväksi.

"Ruoka on tuotettava ja jalostettava siellä, missä se syödään."

Ok, ymmärrän tämän. Suosi kotimaista jne.

"Ekologisuuden kustannukset on lisättävä ruuan hintaan"

Juu, tämä tukee hyvin yllä jo esitettyä kantaa kotimaisuuden tukemisesta..

"Ruuantuotannon teollistuminen ja köyhien maiden hyväksikäyttö on pysäytettävä."

Nyt lähti mopo käsistä. Ensin panostetaan kotimaisen ruuan tuottamista ja sitten nostetaan esiin kehitysmaat. Nuo kaksi ovat täysin päinvastaisia argumentteja. Ainut keino saada kehitysmaat tienaamaan itselleen rahaa on EU:n maatalouden vapauttaminen ja kolmannen maailman valtioiden maatalouden auttamista siten, että he kykenevät kilpailemaan meidän markkinoillamme. Ekologista se ei tule olemaan, mutta eihän maailmanparannus aina sitä olekaan. Miten muuten luulette kehitysmaat nostavanne? Kehitysapurahoillako? Anna mun nauraa, ne miljardit opettavat afrikkalaiset vain kerjäläisiksi, ei oman kohtalonsa sepiksi.

Heleniuksen esittämä on kyllä ihan loogista, mutta ei ehkä näin lyhyessä jutussa (saati sitten tuossa otsikkomaisessa tiivistelmässä) avaudu jos asiaan ei ole aiemmin perehtynyt.

EU:n ja USA:n maataloustuet (erityisesti vientituet) ovat tappaneet köyhien maiden maatalouden nimen omaan niiden omilla kotimarkkinoilla: Sambiassa ei ole kannattanut tuottaa maitoa omille markkinoille, koska Euroopasta tuotu maitojauhe on ollut niin halpaa. Eurooppalainen viljelijä on toki saanut siitä kelpo hinnan, mutta hinnasta suuri osa on tullut vientituen ja muiden tukien muodossa veronmaksajalta.

Kun vientituet ja vähitellen mutkin tuet poistetaan ja Euroopassa keskitytään tuottamaan lähiruokaa omille markkinoille voisivat myös köyhien maiden viljelijät pärjätä omilla kotimarkkinoillaan.

Vientiin tarkoitettu viljely on toki monessa maassa merkittävä tulonlähde, mutta se harvoin auttaa köyhimpiä viljelijöitä. Itse asiassa usein vientiviljelystä suuri osa tuloista päätyy Eurooppalaisille ja Amerikkalaisille elintarvikeyhtiölle ja sijoittajille.

Logiikka on siis tämä: suosi lähiruokaa Suomessa, jotta sitä voitaisiin suosia myös Sambiassa.

Logiikka on siis tämä: suosi lähiruokaa Suomessa, jotta sitä voitaisiin suosia myös Sambiassa.

En varmasti suosi. Toivottavasti eivät sambialaisetkaan.

Me fiksut suomalaiset ja sambialaiset suosimme vain ja ainoastaan hyvänmakuista ja hyvähintaista ruokaa, oli se tuotu mistä tahansa. Suosikaa te hölmöt suomalaiset ja sambialaiset sitä lähiruokaanne.

"Me fiksut suomalaiset ja sambialaiset suosimme vain ja ainoastaan hyvänmakuista ja hyvähintaista ruokaa, oli se tuotu mistä tahansa. Suosikaa te hölmöt suomalaiset ja sambialaiset sitä lähiruokaanne."

Kulinaristi, et oikein taida nyt ymmärtää mikä tuo pointti kirjoituksessa on. Eurooppalainen "halpa" vilja ei ole halpaa. Me vain maksamme osan sen hinnasta veroina ja vain osan kaupassa. Maataloustuilla vääristetty vienti vastaavasti estää kehitysmaissa sellaisen tuotannon kehittymistä, joka saattaisi tuottaa saman viljan oikeasti paljon halvemmalla. Eurooppalainen kuluttaja hyötyisi maataloustukien leikkauksesta. Nyt me maksamme ylihinta paitsi omissa kaupoissamme olevasta ruuasta, myös kompensoimme kehitysmaihin vietävää ruokaa. Ja tämä ei oikein toimi edes kehitysapuna, koska se pitkällä tähtäimellä vain haittaa kehitysmaiden omaa tuotantoa.

Kaukaa tuodun ruuan ongelmana myös on, että sen kaikkia todelliset kustannukset eivät välttämättä sisälly sen myyntihintaan (siis lähinnä ulkoisvaikutukset, kuten kuljetusten päästöt) mikä taas senkin osalta vääristää kilpailuaja tuotantoa, eli pistää jonkun muun kuin ostajan maksamaan osan todellisesta hinnasta.

Subventiot eli tuotantotuet ovat pahin mahdollinen kapitalismin vääristymisen muoto - ja aiheuttavat katastrofin sekä subventoiduille tuottajille että maalle, joka joutuu kohtaamaan epäreilun kilpailun.

Euroopassa maatalouden tuotantotuet aiheuttavat Eurooppaan ylituotanto-ongelman ja polkumyynnin, ja Afrikassa puolestaan eurooppalaisten tuotteiden dumppaus Afrikan markkinoille ajaa afrikkalaiset tuottajat konkurssiin ja pois omilta markkinoilta. He jäävät eurooppalaisen tuontiruoan varaan.

Kaupan päälle me eurokansalaiset maksamme veroissamme nuo subventiot! Halpa on kaikkein kalleinta - myös ruoassa. Hintakilpailu vääristyy subventioiden muodossa.

Ja jotta tilanne olisi vielä kimurantimpi, niin tuo kilpailun vääristäminen johtaa siihen, ettei eurooppalaisilla tuottajilla ole mitään kannustinta muuttaa tuotantoaan määrän sijasta laatuun ja jalostusarvoon, vaan eurotuottajat tuottavat sitä täsmälleen samaa bulkkia kuin aina enenkin.

Subventiot eivät kuulu vapaaseen markkinatalouteen - me maksamme veroissamme sekä ylituotanto-ongelman että sen että kehitysmaissa niillä aiheutetaan hirveä inhimillinen tragedia.

Eurooppalainen "halpa" vilja ei ole halpaa.

Ei kiinnosta. Ostan sitä mikä on hyvää ja halpaa kaupassa. Politiikka ja yksityishenkilön kulutusvalinnat ovat kaksi eri asiaa. Jälkimmäinen toteuttaa omaa logiikkaansa (osta hyvää ja halpaa) riippumatta edellisestä.

Kaukaa tuodun ruuan ongelmana myös on, että sen kaikkia todelliset kustannukset eivät välttämättä sisälly sen myyntihintaan (siis lähinnä ulkoisvaikutukset, kuten kuljetusten päästöt)

Kts. edellinen vastaus. On poliitikkojen tehtävä pyrkiä sisällyttämään ulkoisvaikutukset hintoihin mm. haittaveroin. Järkevä yksilö ei pohdi tällaisia asioita kaupassa.

Yleensäkään ei ole mitään järkeä erikseen pyrkiä lähituotantoon. Markkinat ratkaiskoon missä kannattaa tuottaa.

"On poliitikkojen tehtävä pyrkiä sisällyttämään ulkoisvaikutukset hintoihin mm. haittaveroin. Järkevä yksilö ei pohdi tällaisia asioita kaupassa."

Näin on, mutta järkevä yksilö pohtii näitä asioita vaaliuurnilla. Tosin ikävä kyllä niillä puolueilla joilla olisi suurin valmius lähteä purkamaan veronmaksajalle kallista ja epäekologista maataloustukiviidakkoa, on muita, veronmaksajan kannalta vielä kalliimmaksi tulevia (ja itse asiassa myös äärettömän epäekologisia) poliittisia harrastuksia.

"On poliitikkojen tehtävä pyrkiä sisällyttämään ulkoisvaikutukset hintoihin mm. haittaveroin. Järkevä yksilö ei pohdi tällaisia asioita kaupassa."

Ei tahdo ne haittaverot näkyä missään. Järkevän yksilön pitää nimittäin seurata lehdistä mitä haittaverotetaan ja mikä on muuten vain kallista tuottaa tai missä hölmöydestä verotetaan eli mikä on vain kallis merkkituote ilman lisäominaisuuksia.

Kun niitä haittaverotettuja tuotteita kuitenkin ostetaan, esim. noin joka neljäs tupakoi, niin niillä verotuloilla voisi keventää pienituloisten tuloverotusta.

"On poliitikkojen tehtävä pyrkiä sisällyttämään ulkoisvaikutukset hintoihin mm. haittaveroin. Järkevä yksilö ei pohdi tällaisia asioita kaupassa."

En voi yhtyä tähän järkevyyden määritelmään. Lausahdus kuulostaa enemmänkin irrationaaliselta tai vähintäänkin kypsymättömältä näkökulmalta, jossa yksilön ja kokonaisuuden välistä suhdetta ei ole syvästi tunnistettu.

On nimenomaan järkevää pohtia tällaisia asioita yhtä hyvin kaupassa, vaaliuurnilla kuin nojatuolillaan, jotta voisi tehdä oman osuutensa vinksahtaneiden asetelmien oikaisemiseksi lähellä ja kaukaa. Omien toimiensa vastuun välttäminen on paitsi vahingoittavaa ympäristölle, myös lopulta hölmöä yksilölle. Vastuunsa luovuttamisen kautta kun menettää myös voimansa muuttaa asioita. Vastuunsa hyväksymällä tosin ikävä kyllä menettää kuvitellun oikeutensa passiivisesti valittaa vallitsevista olosuhteista ja jäädä odottelemaan jonkun muun ratkaisevan asian :(

Jos ajatuksesi taustalla oli hedonistisen kapeakatseisuuden sijaan jokin syvällisempi ymmärrys yhteiskuntarakenteista tms. tähän monimutkaiseen kysymykseen liittyen, Kulinaristi, pyydän sinua jakamaan sitä tällaisen välinpitämättömän huutelun sijaan. Ja kerro samalla, miten voit perustella oman kulutuskäyttäymisesi ja markkinoiden välisen erillisyyden ajattelussasi.

Subventiot eivät kuulu vapaaseen markkinatalouteen

Eivät niin. Laissez-faire on antaa mennä, puuttuminen siihen merkitsee ei-vapaata markkinataloutta. Määritelmän mukaan.

Onko vapaa markkinatalous hyvä vai huono, riippuu tilanteesta. Joissakin tapauksissa se toimii kohtuullisen hyvin. Ei kuitenkaan aina.

Tyypillisiä vapaan markkinatalouden ongelmia ovat monopoli ja oligopoli; markkinoiden pienuus ja siitä johtuva kilpailun tai tuotteiden puute; kausivaihteluiden raju toteutuminen - markkinat reagoivat itseensä mutta palautesilmukka on liian hidas ja tuotanto heittelehtii epätarkoituksenmukaisesti; epäreilut kilpailukeinot; harhaanjohtava markkinointi; piilossa olevien laatutekijöiden laiminlyönti.

Esimerkkejä aloista Suomessa, jotka ovat kärsineet tästä: katsastus (kilpailun puute) puukauppa (oligopoli, paikoin jopa monopoli) jätteiden kierrätys (oligopoli / monopoli), kuluttajamuovien kierrätys (markkinoiden pienuus) sähkön tuotanto (kilpailun puute) maataloustuotteet (kausivaihtelut) vesivoima (kausivaihtelut) puhelinliittymät (epäreilut kilpailukeinot) ennustaminen (harhaanjohtava markkinointi) vedonlyönti (harhaanjohtava markkinointi) asunnot (piilossa olevien laatutekijöiden laiminlyönti.

..on sitä että kommunismi ja vapaa markkinatalous tulevat romahtamaan. Se tapahtuu kaaoksen ja kriisin kautta. Wanha kuolee vaikka sitä yritetään kaikin tavoin pitää pystyssä. Kaikki valhe, itsekkyys, petos ja epäinhimillisyys nousee pintaan.

Meillä on kovat mutta upeat ajat edessä. Ne jotka ovat uskaltaneet jo luopua itsekkäästä elämäntavasta, tulevat selviytymään muita paremmin.

Mitä nousee esille, kun suostumme ihmiskuntana näkemään vanhan maailman mahdottomuuden? Laaja tarve ihmisyyteen ja henkisyyteen.