Lipsahduksia
Olen ollut heikko. Vaikka kaikkein syntisimmät ruuat ovat pysyneet poissa lautaseltani, olen lipsunut jo useasti. Usein se on johtunut yksinkertaisesti siitä, että halu syödä jotain herkullista on suurempi kuin halu vetää tiukkaa linjaa.
Vähemmän sikailua. Blogissa testataan ilmastoystävällistä ruokavaliota.
Pitsan ja jäätelön lisäksi omantunnontuskia on syntynyt ruuan valmistukseen kuluvasta energiasta. Samalla kun olen alkanut lisätä juuresten osuutta ruokavaliossani, olen huomannut käyttäväni entistä enemmän uunia, joka on selvästi epäekologisin tapa lämmittää ruokaa.
Lipsahduksien kautta olen huomannut, että helpot keinot on nyt käytetty ja seuraavat askeleet vaativat enemmän työtä ja mielikuvitusta. Nyt minun on ryhdyttävä aktiivisesti etsimään uusia tapoja ruokavalioni parantamiseen.
Koska tavoitteena on helppo ja vaivaton elämäntapa, ei siihen voi kuulua spartalaista pidättäytymistä tai väkisin väännettyjä korvikkeita. Oikea lääke omantunnontuskiin on siis parempien ja haluttavampien vaihtoehtojen löytäminen.
Onneksi hyviä vinkkejä löytyy läheltä. Saara Törmän kasvisresepteistä olen löytänyt jo monta maukasta ja ilmastoystävällistä ruokaa.
Eräänlaisena lipsahduksena voi pitää myös sitä, että kerron perjantaina ilmestyvässä Vihreässä Langassa, että lempiruokani ovat erilaiset risotot. En tullut ajatelleeksi, että juusto- ja riisipitoinen ruoka ei ehkä ole ilmaston kannalta paras vaihtoehto. Pitääkö tässä etsiä vielä uusi lempiruokakin?
Tämän lipsahduksen korjasin viime viikonloppuna tekemällä yhtä suosikkirisotoistani vähällä juustolla ja täysin ilman riisiä. Olin enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen, sillä kokonaiset ohrasuurimot olivat lopputuloksessa täysin riisin veroisia. Ne itse asiassa pysyvät vähän riisiä kiinteämpinä, joten lopputulos oli mukavan al dente.
Eli voin pysyä huoletta sekä ilmaston että sanojeni takana. Risottokin, tai pitäisikö sanoa ohratto, voi olla ilmastoystävällistä ruokaa.
Lisää aiheesta:
- Ohratto (5.4.2007)
- Naisilla on jo oikeus (joka ei toteudu) (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Ympäristövaikutuksista (8.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Papit ja kirkonhenkilöt Haaviston takana??!! (2.2.2012)
- Kertakäyttö vai peruskorjaus? (2.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Kenelle valta kuuluu? (27.1.2012)
- Ennen oli moni asia ihan hyvin (27.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)









Kiitos linkkivinkistä, mutta heräsi mieleen kysymys
Mieleen heräsi kysymys valmistustapojen ekologisuudesta.
Miten on? Mikrotus, paistaminen pannulla, paistaminen uunissa, uppopaistaminen, keittäminen, höyryttäminen, paahtaminen pannulla, paahtaminen uunissa, hauduttaminen, käyminen... Mikä on arvojärjestys ja onko niillä suuria eroja?
Entä kastikkeen suurus? Vehnällä, roux'illa, perunajauholla, maizenalla, kokoonkeittämällä? Entä jälkiruokakastikkeiden saostus kokoonkeittämällä, liivatteella, kananmunalla? Miten on voinapit? Entä emulsiokastikkeet? ... Jostain täytyisi saada vastauksia, jotain linkkejä tai kirjoja tiedossa? (SUOMEN KIELISIÄ)
Ruuan lämmittämisestä
Mikroaaltouuni on yleisesti ottaen paras vaihtoehto. Vesi kannattaa keittää vedenkeittimessä eikä kattilassa. Näitä kun noudattaa, käyttää kattilassa kantta ja pyrkii yhdistämään lämmityksiä, niin on jo pitkällä.
Mitään yksiselitteistä arvojärjestystä on varmaan mahdoton laatia, koska asiaan vaikuttaa paitsi käytettävä väline myös se, miten sitä käytetään, ja mitä lämmitetään.
Olen blogissa pyrkinyt löytämään tärkeimpiä ja helpoimpia tapoja vähentää hiilijalanjälkeä. Jos syö nautaa ja juustoja holtittomasti, ei ehkä kannata vaivata päätään liivatteilla ja muilla vastaavilla, jotka jo määriensä puolesta ovat marginaalisessa osassa ruokavaliota. Näiden kahden jälkeen on syytä pohtia, kuinka paljon ruokaa syö ja varsinkin, kuinka paljon ruokaa heittää pois. Nämä ovat järkeviä pienennyksiä hiilijalanjälkeen.
Sitten kun nuo vaikutuksiltaan suurimmat on tehty kannattaa siirtyä viilailuun. Tosin silloinkin voi olla järkevintä käyttää energiansa päästöjen vähentämiseen muilla elämän alueilla.
Toki ihannetilanne on se, että kaikien elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hiilijäljet ovat tiedossa, esillä ja huomioitu hinnassa/veroissa, mutta siihen on vielä matkaa.
Kiitoksia vastauksistasi
Kiitoksia vastauksistasi!
Itse olen nyt päättänyt valita kaikesta sen vihreämmän.
Kirpputorit koluan ensin, sitten kaupoista hamput ja luomut ja jollei löydy, niin sitten mietin uudelleen, tarvitsenko etsimääni tuotetta. Elektroniikka mahdollisimman uutta (jos kierrätettyä, niin hyvä niin), sillä uudet kuluttavat entistä vähemmän energiaa... Liikun pyörälllä ja sitä rataa... Viilaan pilkkuja niin paljon kuin voin.
Harmittaa, kun täällä Suomessa ei olla yhtä ekologiatietoisia kuin Saksassa, mutta kaipa askel kerrallaan.
Onnea dieetillesi!
Ps. Onko luomumaito vain hämäystä ja rahastusta vai onko se tosiaan normimaitoa vihreämpi?
Luomumaidon vihreydestä
Ps. Onko luomumaito vain hämäystä ja rahastusta vai onko se tosiaan normimaitoa vihreämpi?
Nämä on kai aika vaikeita laskettavia kun vihreydellä ei ole yksiselitteistä mittaria, mutta jos ajatellaan miten paljon keinolannoitus nostaa maan tuottoa, on melko vaikea kuvitella että luomutuotanto olisi ympäristön kannalta yleisesti tarkoituksenmukaista.
Toisin kuitenkin väitetään. Itse en laskelmiin osaa perehtyä tarpeeksi.
Kirjoita uusi kommentti