Etusivu » Blogi » Vähähiilinen dieetti


Lämmintä ruokaa

28.5.2009

Ilmastodieetti alkaa tympäistä. Kaiken kiireen keskellä ei löydy energiaa uusien ideoiden esiinkaivamiseen, minkä vuoksi ruokavaliosta on tullut vahvasti salaattipitoinen.

Vähemmän sikailua. Blogissa testataan ilmastoystävällistä ruokavaliota.

Lämmintä ruokaa tekee mieli, mutta juurekset ja pavut eivät enää sytytä. Kotona tosin odottaa yksi lanttu, joka pitäisi hyödyntää, kun se on vielä syötävässä kunnossa. Harmi, että päässäni on oikeastaan vain yksi hyvä lantturesepti eikä se todellakaan ole mitään ilmastoruokaa.

Päästöistä huolimatta lantusta saa hyvää höyläämällä sen lastuiksi ja laittamalla yrttien ja rypsiöljyn kanssa pariksi tunniksi uuniin. Vielä monipuolisemman herkun saa, kun lisää joukkoon esimerkiksi porkkanaa ja bataattia.

Ehkä tuota reseptiä voisi soveltaa paistinpannulle, joka on kuitenkin huomattavasti uunia parempi vaihtoehto.

Olen melkein jokaisessa blogissani viitannut näihin ruuan lämmittämiseen liittyviin ongelmiin. Vaikka läheskään kaikkia raaka-aineita ei tarvitse kypsentää, maistuu lämmin ruoka yleensä maukkaammalta ja täyteläisemmältä. Jollain ruokaa on siis lämmitettävä.

Keskimääräisestä kodista löytyy aika monta ruuan lämmittämiseen tarkoitettua tai soveltuvaa laitetta: uuni, liesi, mikro, leivänpaahdin, kahvinkeitin, vedenkeitin, voileipägrilli, vohvelirauta ja niin edelleen.

Ei siis ole ihme, että 10–20 prosenttia kotitalouksien sähkönkulutuksesta kuluu ruuan lämmittämiseen.

Voiko ruokaa sitten lämmittää ilman sähköä?

Grillaaminen on näin kesällä yksi vaihtoehto. Sopivan hiilloksen saa aikaan polttamalla puuta, joka on pitkällä aikavälillä hiilineutraali vaihtoehto.

Sen sijaan valmiin hiilen rahtaaminen ties mistä tai fossiilisen polttoaineen käyttäminen kaasugrillissä kasvattavat hiilijalanjälkeä. Sähkögrilli ei taas ole yhtään uunia parempi vaihtoehto.

Kaikkein ekologisin vaihtoehto olisi lämmittää ruokaa auringossa, mutta se ei varsinkaan Suomessa ole kovin käytännöllinen ratkaisu, vaikka rakentaisi isommankin peilin auringon säteiden heijastamiseksi.

Kokeilimme kotona pari vuotta sitten sähkötöntä elämää ja silloin keitimme vettä tuikkujen lämmössä. Vesi kiehui ja sähköä säästyi, mutta alumiiniin pakattujen kynttilöiden valmistaminen ja kuljettaminen aiheuttivat varmasti suuremman ilmastovahingon kuin mitä kodinkoneilla olisi voinut saada aikaan.

Kirjoittaja on Vihreän Langan verkkotoimittaja, joka kertoo seuraavalla kerralla, miksei aio koskaan luopua lihasta. Lisää vähähiilisiä ruokablogeja löydät täältä.

< EdellinenSeuraava >

Miksi kaikessa pitää

sara | 29.05.2009 8:34

Miksi kaikessa pitää mennä hifistelyn puolelle (keitetään vettä tuikuilla...) eli mietitään joka asiassa paljonko kuluu energiaa tai vietetään kaupassa kaksi tuntia, kun pähkäillään mahdollisimman eettisiä ostoksia ympäristön, "kehitysmaiden" ihmisten (miksi näitä maita kutsutaan edelleen kehitysmaiksi, kun länsimäinen elämäntapa on erittäin paha asia ja tuoreen tutkimuksen mukaan esim. afrikkalaisista vain 40% haluaa demokratiaa?), eläinten, Suomen jne. kannalta tai ollaan vuosi ostamatta vaatteita, ajamatta autolla, matkustamatta jne. ja tehdään tästä uroteosta kirja tai elokuva?
Eikö esim. voi tehdä ruokavaliosta kasvispainotteista ja käyttää kasviksia sesongin mukaan, tehdä paljon ruokaa kerralla jne. ja välillä sitten syödä herkkuja tai jotain mikä rasittaa ilmastoa paljon. Itseä ärsyttää esim. juuston jatkuva bannaaminen, koska sen tuotanto rasittaa ilmastoa niin paljon, vaikka lakto-ovo-vegetaristille se on loistava ja maukas kalsiumin lähde. Onko joku laskenut kuinka ilmastoystävällisistä on tiukka veganismi vai onko se tabu?

Ilmastodieetti

Nimetön | 29.05.2009 9:14

Koska hiilipäästöjä ei ole hinnoiteltu ja hinnat välittävät markkinoilla informaatiota, niin tällä hetkellä on mahdotonta tietää eri valintojen todellisia kustannuksia tai päästä edes lähelle niitä arvioissa.
Voidaan tietenkin pelata varman päälle ja syödä vain perunoita ja tomaatteja omalta takapihalta, mutta kun meidän pitäisi kuitenkin pyrkiä maksimoimaan miljardien ihmisten hyvinvointi tällä planeetella. Se vaatii hieman monimutkaisempaa talousjärjestelmää.

Ihan totta

Lasse Leipola | 29.05.2009 9:25
”Eikö esim. voi tehdä ruokavaliosta kasvispainotteista ja käyttää kasviksia sesongin mukaan, tehdä paljon ruokaa kerralla jne. ja välillä sitten syödä herkkuja tai jotain mikä rasittaa ilmastoa paljon.”

Juuri tämä onkin tavoitteeni. Ei kai se kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi lopettaa entistä parempien vaihtoehtojen etsiminen tai löytäminen.

Lämmitin taannoin

Ville H | 29.05.2009 16:20

Lämmitin taannoin puolalaisessa bussissa evääksi aiemmin valmistamani perunaa ja linssiä sisältävän aterian tulikuuman muovipöydän päällä.

Aurinko oli tuskallinen kaikille autossa matkustaville, mutta siitä oli myös hyötyä. Ruoka oli sopivan lämmintä ja herkullista.

Julkaisin jokunen vuosi sitten hieman tavallista radikaalimman keittokirjan, jossa tämän suuntaisia kulinaristisia oppeja jaeltiin. Tämä jäi valitettavasti siitä uupumaan.

Vaikea yhtälö

Anne | 03.06.2009 21:43

Olen monien (lähinnä laihtumiseen suunnattujen) dieettien myötä oppinut, että ruokavalion kestoon ja kehitykseen vaikuttaa innostus (yleensä laskee ajan mittaan), taitavuus (pysyy vakiona) ja aika (pysyy vakiona).
Nyt Lasse lähestyy tilannetta, jolloin innostus on laskemassa. Jos ei taito lisäänny niin että lanttu valmistuisi maukkaaksi ateriaksi nopsaan, käy huonosti. Lisääntyvällä ajalla voi taidon puutteen korvata, tutkii keittokirjaa sitten ajan kanssa ja lämmittää vaikka muovipöydällä tuntikausia ja saa näin siedettävää syötävää. Mutta jos vain syö viileitä lantun palasia pahoilla mielin, ruokavalio on tuomittu tuhoon.
Eli ruokaan on keskityttävä entistä enemmän myös vähähiilisellä vaihteella. Voimia! Hiilettömiä!

Pieruhuumorilla

Nimetön | 09.10.2009 17:44

Kerää omasi ja naapureittesi ulosteet. Polttamalla metaania lämmitä ruokasi, jolla tuotat lisää polttoainetta. Win Win situation!

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Lasse Leipola
Teksti: Lasse Leipola

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.