Ei, ei ja ei tuloerojen kasvulle!

Mikähän Etelä-Afrikassa sitten auttaisi tuloeroihin? Mustissa on valtavasti kouluttamattomia ja kielitaidottomia. Mistä he voisivat saada hyvin palkattua työtä? Ei kait mistään. Ratkaisua ei ole.

Ihmiskunnalla on paljon myös näyttöä saavutuksista tätäkin vaikeammissa asioissa.

Ehkä tärkeää on verkostoituminen yli puoluerajojen ja puolueettomienkin puolelle, saada kaikki köyhyyden voittamisesta kiinnostuneet ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen.

Minulle on aivan sama onko joku kokoomuslainen tai kommunisti, vihreä tai demariteknokraatti, olennaista on vain se jos haluaa voittaa köyhyyden maailman köyhimpien ihmisryhmien keskuudessa.

Mikko Aalto

Minä taas olen kiinnittänyt huomiota siihen että Afrikassa on paljon pelkän peruskoulun käyneitä maanviljelijöitä jotka ovat huimaavan älykkäitä ja sivistyneitä.

Syy on mielestäni siinä että siellä erilaisia opiskelupaikkoja on vähän ja valtavat määrät lahjakkaita ja neroja jää kotiin viljelemään maata ja heidän viisautensa jää hyödyttämään vain heidän omaa perhettään ja naapureitaan, ehkä kylääkin.

Köyhyyden voittaminen on toisaalta suunnattoman monimutkainen ja valtava tehtävä.

Toiesta näkökulmasta se on helppoa, lisätään koulutusta ja parannetaan sen laatua, aktivoidaan ihmisiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ilman länsimaista vastakkaisiin riiteleviin puolueisiin jakautumista...

Jo nyt tunnetaan paljon keinoja joita voidaan soveltaa jo nyt, monia niistä jo sovelletaankin.

Mutta tarvitaan myös kunnollista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Mallia voisi katsoa myös lääketieteen ja kansanterveystieteen tutkimusmetodeista.

Liian kauan näitä asioita on yritetty hoitaa "musta tuntuu, hei minä tiedän" pohjalta.

Mikko Aalto

Olen samaa mieltä parin aiemman kirjoittajan kanssa, että jos AÖ:n vaikutuksen jättää huomioimatta, tekee vääriä johtopäätöksiä ja todennäköisesti myöskään poliittiset päätökset eivät ole optimaalisia.

En myöskään allekirjoita Etelä-Afrikan käyttämistä esimerkkinä Suomen tuloerojen muutoksille. Ne ajat jolloin Suomessa tuloerot ovat olleet isompia, on myös köyhillä mennyt paremmin. Liika tasapäistäminen passivoi yhteiskuntaa ja hyvinvointi ei mahdollistu. Mutta oli kyse sitten lamasta tai buumista, on Suomi edelleen yksi maailman tasa-arvoisempia yhteiskuntia. Kannattaisi ehkä verrata sellaisiin maihin kuten Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Saksa ja miettiä miten siellä Suomea suuremmat tuloerot vaikuttavat yhteiskuntaan. Eli missä asioissa nuo yhteiskunnat toimivat paremmin, missä huonommin.

Etelä-Afrikan osalta ongelmat ovat pahentuneet viime vuosien aikana. Nyt presidentiksi valittiin korruptoitunut ja ei-pätevä henkilö. Toivottavasti eivät ole Zimbabwen tiellä. Zimbabwessa tuloerot ovat oletettavasti hyvin pienet, koska kenelläkään ei ole tuloja.

Mikko Aalto: "aktivoidaan ihmisiä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ilman länsimaista vastakkaisiin riiteleviin puolueisiin jakautumista"

Mekö opetimme afrikkalaisille heimojen ja klaanien väliset rähinät, jotka jatkuvat jatkuvat jatkuvat jatkuvat vuosikymmenestä toiseen hirvittävän väkivaltaisina ja raunioittavat valtioita?

Länsimaat asukkaineen on syytä hävittää maan päältä, mutta olisivatko kaikki muut tosiaan synnittömiä? Syntyisikö ihanien ihmisten paratiisi sinä hetkenä kun viimeinen länsimaalainen kuolee?

Liika tasapäistäminen passivoi yhteiskuntaa ja hyvinvointi ei mahdollistu.

Tasapäistäminen olisi väärin, vaikka tasapäistävät yhteiskunnat olisivat muita vauraampia ja onnellisempia. Tasapäistäminen on omistusoikeuden, yksilönvapauden ja individualismin vastaista. Yksilöllä on oikeus keskittyä omaan elämään ilman että muut tulevat nappaamaan taskuista rahaa ja levittämään sitä muille.

Ei ne köyhät tukitoimin ikinä pelastu. Annetaan luonnonvalinnan tehdä tehtävänsä ja luodaan maailma jossa vain aktiivisuudella pärjää. Nämä maailmanpelastajat jaksavat suoltaa sosiaalipornahtavia tekstejään Afrikasta ja tulevat unohtaneeksi esim. Kauko-Aasian. Siellä ei sosiaalitukia tunneta, ei edes maailman rikkaimpiin valtioihin kuuluvassa Japanissa, saati Kiinassa. Ainoastaan aktiivisuudella pärjää. Samaan aikaan rikollistilastot ovat hyvin matalia sillä kukaan ei halua menettää kasvojaan tai tulevaisuuttaan kaidalta polulta eksymällä.

Kiina on loistava esimerkki siitä miten yksi maailman köyhimpiä valtioita nousee maailmanpolitiikan johtoon kovalla työllä. Eikä Kiinassa ole mitään niitä maavaroja mitä Afrikassa. Kiina hakee ne - yllätys, yllätys - Afrikasta!

Suomen ongelma on se ettei täällä kukaan joudu vastuuseen teoistaan vaan kaikkia paapotaan hautaan asti. Ei siis ole mitään motivaatiota vastuunottoon. Valtio antaa aina rahaa.

Afrikan ongelmat löytyvät pääosin hallinnosta. EU suoltaa miljardeja korruptoituneille hallinoille jotka käyttävät ne aseisiin, kiitos vihreiden kovasti puolustelemien kehitysyhteistyövarojen. Kyseinen maanosa ei tule ikinä nousemaan sillä siihen vaadittaisiin ongelmien poistamista ja veren vuodattamista. Mutta kun tällä kirjoittajan esittämällä tunteellisella vuodatuksella tehdään myös maailmanpolitiikkaa niin resurssit pistetään status quon ylläpitämiseen ettei vaan tappelulle tule loppua. Tulee muuten vihreille itku kun näkee sotia Afrikassa.

Verouudistus tehtiin Esko Ahon pääministerikaudella. Hänen jälkeensä maata johti Paavo Lipponen 1995-2003. Sen jälkeen Matti Vanhanen otti ruorin.

Tuloerojen voimakas kasvu tapahtui siis Esko Ahon, Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen pääministerikaudella.

Tuhosivatko pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentajat itse aikaansaannoksensa? Eli keskusta ja sosiaalidemokraatit? Nyt demarit itkevät kannatuksen katoamista.

Päätelmä: Köyhtyneiden demarien jälkeläiset eli edelleen köyhtyvä pätkätyöläissukupolvi ei äänestä lainkaan tai kannattaa persuja, ja tiilitalodemarien jälkeläiset ovat siirtyneet kokoomukseen.

Riihelän väitöstiedote:

http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/news_3190_id/187

Disclaimer: Tämä viesti EI ole rasistinen, lue kokonaisuus

Kiistaton ja tutkittu totuus on, että Saharan eteläpuolisen Afrikan ongelmat johtuvat suurelta osaltaan perinnöllisistä tekijöistä, kuten verrannollisesti keskimääräisesti alhaisesta älykkyysosamäärästä. Karkeasti voi sanoa, että siksi Aasia nousee, mutta Afrikka ei. Tämä ei ole rasismia, vaan evoluution eriävien valintapaineiden edellisten 100,000 vuoden aikana synnyttämää todellisuutta. Rasismia olisi pitää afrikkalaisia tämän johdosta vähempiarvoisina ihmisinä, mitä he EIVÄT ole. Ei pidempi ole lyhyttä arvokkaampi, ei fiksumpi hieman vähemmän fiksua. Kaikilla on sama kyky tuntea ja siksi sama ihmisarvo. Mutta jos Afrikan kehitysyhteistyössä ei kiistattomasti ja tuntuvasti alhaisempaa ÄO:ta oteta huomioon, niin silloin kehityspolitiikan teoriat ja käytännöt eivät tule olemaan yhteismitallisia todellisuuden kanssa, koska keskeisen tärkeä komponentti jää huomiotta ja silloin myös kehityspolitiikan tulokset tulevat olemaan heikompia.

Yksi käytännön esimerkki tästä: Vaikean, vaativan ja monimutkaisen lääkärikoulutuksen (Afrikassa on krooninen pula lääkäreistä, ja olisi ilman aivovuotoakin) lisäksi tulisi kouluttaa alhaisemmin pätevyysvaatimuksin ns. "kylälääkäreitä", jotka osaisivat tunnistaa ja hoitaa yleisimmät paikalliset vaivat ja sairaudet.

Toinen esimerkki: Perinnöllisesti fiksumpien ihmisten Intialla ja Kiinalla on ylituotantoa insinööreistä, heitä voitaisiin kehitysapurahoin palkata sitoutumaan erilaisiin projekteihin Afrikassa.

Tärkeintä kehityspolitiikassa ei tulisi olla meidän omien identiteetillisten tuntojemme siitä mikä on "oikeaa ajattelua" vaan Afrikan olojen konkreettisen parempaan suuntaan auttamisen. Tämä edellyttää ÄO:ää kiistattomasti koskevan todellisuuden myöntämistä ja huomioon ottamista.

Muuten on hyvin todennäköistä, että niitä lampaanpäitä paistetaan slummeissa vielä 50:kin vuoden päästä, ja samalla hyvien ihmisten (tm) toimesta yhä edelleen yritetään kuumeisesti keksiä mikä länsimainen pahuus on tilanteen sellaisena pitänyt.