Epätodellinen Sudan

24.8.2009

”Haluatteko teetä vai kahvia?”

Miehellä on tuimat silmät. Lanteilla roikkuu kivääri. Yhtäkkiä kasvot leviävät hymyyn, ja hän viittoo meitä istumaan. Pienelle pöydälle ilmestyy hopeanvärinen kannu täynnä vahvaa, kardemummalla maustettua kahvia.

Olemme Etiopian ja Sudanin rajalla ja odotamme, että viranomaiset leimaavat auton maahan tuomiseen vaadittavat paperit. Ulkona on 40 astetta lämmintä, mutta hetki sitten kädet tärisivät. Darfurin kansanmurha. Sharia-laki. Kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräys presidentille.

Sudan tuntui kotimatkan vaarallisimmalta maalta, jonka läpi on päästävä nopeasti. Nyt iloisesti hymyilevät rajaviranomaiset tarjoilevat kahvia, ja opettavat kärsivällisesti arabian kielen sanontoja.

Kun ajamme leijuvan hiekan ja auringonlaskun kultaaman maiseman halki pääkaupunkiin Khartoumiin, mielikuva Sudanista särkyy lisää. Kauppiaat, huoltoasemien myyjät ja tien tarkastuspisteiden poliisit toivottavat tervetulleeksi häkellyttävän lämpimällä tavalla.

Olen pitänyt matkakirjojen luonnehdintoja ”uskomattoman ystävällisistä” ihmisistä mainoslauseina, joita käytetään silloin, kun maassa ei ole mitään matkailijaa kiinnostavaa. Sudan murtaa käsityksen. Kun pystytämme teltan Khartoumissa, Niilin rannalla olevan purjehduskerhon parkkipaikalla olemme valmiit julistamaan, että sudanilaiset ovat ystävällisimpiä tapaamiamme ihmisiä.

Darfurin kansanmurha. Raippatuomiot. Ihmisoikeusrikokset. Ne pyörivät mielessä, kun kuljemme Khartoumin kaduilla ja katselemme trendikkäitä, islamilaiseen huiviin ja tiukkoihin farkkuihin pukeutuneita tyttöjä ja jokivarressa mehua juovia raukeita pariskuntia. Miten monta maailmaa mahtuu samaan maahan, samaan aikaan.

Mikään maa ei ole tuntunut yhtä epätodelliselta, ei lumonnut samalla tavalla kuin Sudan. Khartoumin hiekkapölyn utuisiksi värjäämillä kaduilla kulkee kuin olisi lentänyt toiseen maailmaan. Keskustelut valkoisiin kaapuihin pukeutuneiden miesten ja värikkäillä huiveilla verhottujen naisten kanssa jättävät hämmentyneeksi. Eikö koko maassa ole yhtään tylyä ihmistä?

Silti olo on ulkopuolinen. Katsellessa kadulla rukousmatolle polvistuneita miehiä, mainostalujen presidentin kuvia ja sukupuolten mukaisiin ryhmiin jakautuneita ihmisiä tiedämme, että emme ymmärrä tätä maata. Lumo on ulkopuolisen lumoa.

Mutta olen iloinen, kun luen mielenosoituksista, joita maassa pidettiin äskettäin toimittaja Lubna Husseinin tueksi. Hussein tuomittiin 40 raipaniskuun vihreiden housujen pitämisestä julkisella paikalla. Hän kiisti syyllisyytensä ja teki tapauksesta julkisen.

Sudanin ja arabimaailman naiset kerääntyivät hänen tuekseen, ja kansainvälinen media kiinnostui tapauksesta. Nyt tuomari on lykännyt tuomion täytäntöönpanosta päättävää oikeudenkäyntiä.

Maassa, joka toivoo vihdoin pääsevänsä Darfurin sodan aiheuttamasta kansainvälisestä eristyksestä mietitään, mitä asialle tehdään. Mielenosoittajien kyltissä sanottiin: ”Lubnan asia on jokaisen naisen.”

Sen ainakin ymmärrän.

Kirjoittaja on Sambiasta takaisin Suomeen matkaava dokumenttiohjaaja, kirjailija ja toimittaja. Lisää Hirvosen blogitekstejä löydät täältä.

Hei, halusin vain kiittää

Riikka | 26.08.2009 13:39

Hei,

halusin vain kiittää kaikista blogiteksteistäsi ja toivoa niille myös jatkoa, muodossa tai toisessa. Olen nauttinut suuresti blogisi lukemisesta (kuten myös Paratiisista, seuraavaksi todennäköisesti romaanistasi!), ja miettinyt usein samantyyppisiä asioita niin Afrikan maissa kuin muuallakin. Suuri kiitos, ja jaksamista Suomen syksyyn!

Sudan

Hannes Mäki | 31.08.2009 16:17

Sudan on yksi niistä maista maailmassa jotka salivat orjien pidon. Sudanin arabihallituksen ja armeijan syytetään vuosikymmenien ajan tukeneen Etelä- ja Länsi-Sudanin mustien asuttamiin kyliin ryöstöretkiä tekeviä arabiorjanmetsästäjiä. Kansainvälisestä huomiosta
huolimatta arabisoturit jatkavat kylien tuhoamisia ja orjien sieppauksia Darfurissa, kansainvälinen työjärjestö ILO huomauttaa tuoreessa raportissaan.
Sudanin orjista onkin olemassa hyvä "orjan" kirjoittama kirja: Nazer, Mende & Lewis, Damien: Orja: Kaapatun tytön tie Sudanista Lontooseen. (Slave: The true story of girl’s lost childhood and her fight for survival, 2004.) Suomentanut Jaana Iso-Markku. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-19850-5.

P.S sudanilaiset perustelevat orjuutta sillä että islam sallii orjat ja olihan muslimien käyttäytymisnormien esikuvalla, profeetta Muhammedillakin lukuisia (seksi)orjia

Älkää unostako islamisti-muhajedien raakuuksia Sudanissa

Ei saa olla sinisilmäinen | 11.08.2010 21:07

Matkakertomusen kirjoittaja oli lumoutunut Sudanin hymyileviin ihmisiin. Varmasti näin onkin ja siellä on paljon ihania ihmisiä.
En alkaisi kuitenkaan ylistämään maata, joka sallii, tai katsoo sormien läpi orjuutta. Maata, jossa tyttöjen silpominen on maan tapa. Maata, joka salliin pohjoisen islamistisien muhajedi-sissien polttaa, hävittää ja raiskata elelän mustaa väestöä.
Lubhan rangaistus vihreiden housujen pidosta on varmasti yksi vähäpätöisistä ihmisoikeusrikomuksista, mitä Sudan salliin, tai katsoo läpi sormien. Pohjoisen Islamisti-muhajedien elelän kylien polttamiset, perheiden vanhempien murhaamiset, lasten orjaksi ottamiset ja tyttöjen raiskaamiset ovat monin verroin raskaampia rikoksia.

Afrikka-kiihko

nimi erkki | 15.08.2010 16:47

"En alkaisi kuitenkaan ylistämään maata, joka sallii, tai katsoo sormien läpi orjuutta."

No jos on joutunut vihreille tyypillisen "Afrikka sitä ja Afrikka tätä"-kiihkon valtaan, niin siltä tieltä on vaikea palata.

Erityisesti ihmetetyttää se, että useimmiten Afrikka-intoilivat ovat naisia.

Aina kaikki samaan nippuun

Nimetön | 16.08.2010 10:14

Afrikka sitä ja tätä, Islam sitä ja tätä. Ihan kuin että kaikkien länsimaalaisten on pakko olla ihan pimeitä jos paavikin on pimeä. Onhan?

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.