Lautasmalli pelastaa myös planeetan

Kasvissyönti olisi hyvä idea jos näillä leveysasteilla kasvaisi muutakin kuin noppaa.

Suomi sijaitsee 60 ja 70 leveysasteen välissä, ja Suomen maaperä on hyvin köyhä. Toisin kuin leudommilla seuduilla, Suomessa on lähes mahdotonta kasvattaa mitään järkevää ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvia niin, että siitä saataisiin koko päivittäinen proteiini- ja lipiditarve.

Suomen leveysasteilla on mielekkäintä siksi keskittyä eläinkunnan tuotteisiin. Vaikka eläintuotteet vaativat kymmenkertaisesti resursseja kasvikunnan tuotteisiin verrattuna, eläinkunnan tuotteita on mahdollista kasvattaa sellaisissa ilmasto-olosuhteissa ja maaperässä, missä ihmisravinnon kasvattaminen on mahdotonta tai taloudellisesti kannattamatonta. Laitumeksi kelpaa vähän kehnompikin maaperä, eikä rehu ole niin kranttu ilmaston osalta kuin vilja. Plus sitten tietysti kala - järvikalatkin ovat herkullisia kun ne valmistaa oikein.

Jos ruukinmatruuna asuisi Kravun kääntöpiirin tietämillä, totta ihmeessä hän olisi kasvissyöjä. Mihin ihmeeseen sitä silloin lihaa tarvitsisikaan?

Mutta ilmastonmuutos ratkaisee tämänkin ongelman. Suomi on ilmastonmuutoksen nettovoittaja, ja ilmaston lämmetessä Suomessakin alkaa ravintokasvien viljely kannattamaan. Ongelma vain on, että kuka sen jälkeen maksaa tukiaiset kun maatalous alkaa kannattamaan...?

Varmasti olet myös huomioinut kaiken mikä tähän "kotimaiseen" ruokaan liittyy eli esimerkiksi ne kymmenet miljoonat soijakilot, joita syötetään sioille, broilereille ja naudoillekin tai ne tuhottomat öljyvarat, jotka tarvitaan traktoreiden käyttämiseen ja jotka tulevat mm. venäjältä. Entä se kaikki vilja, johon kuluu 50 % koko Suomen "köyhästä" maatalousmaasta ja syötetään kotieläimille, onko sekin ihmisravinnoksi kelpaamatonta, eikä sisällä lainkaan proteiineja? Ja oletko koskaan kuullut härkäpavusta, herneestä tai hampusta?

Samalla olet varmasti huomioinut sen kaiken juusto- ja voimäärän mitä täältä kärrätään ympäri maailman. Sehän sotii täysin periaatteitasi vastaan, kun tuontiruokaa ei ihmisten ilmeisesti pitäisi syödä missään. Entä sitten se kaikki energia millä kotisi lämpiää, sehän on varmasti "kotimaista" kivihiiltä ja se tietokone, jolla tätä viestiä kirjoitan tai puhelin, jolla yleensä soittelen, on varmasti yhtä lailla "kotimaista" alkuperää.

Jos todella ainoa perusteesi syödä liharuokia ja maitotuotteita on mielestäsi Suomen luonnonolosuhteisiin soveltuva ruokailun malli, niin pidäthän huolen myös siitä, että sen kaikki luonnonvarat, tuotantopanokset ja siihen vaadittava elintaso on myös kotimaista alkuperää. Ja pidät huolen myös siitä, että kaikki muukin elämäntapasi perustuu siihen mitä Suomen köyhä maaperä luonnostaan tuottaa.

Varmasti olet myös huomioinut kaiken mikä tähän "kotimaiseen" ruokaan liittyy eli esimerkiksi ne kymmenet miljoonat soijakilot, joita syötetään sioille, broilereille ja naudoillekin

Hih, syötetäänkö niille nykyään soijaa? Onko Itämerestä rehusilakka loppu? Missä Suomessa kasvatetaan soijaa?

(ducking for cover)

Suomessa soijarehun osuus rehuproteiinista on noin 15-20%. Voidaan kysyä, että miksi.

tai ne tuhottomat öljyvarat, jotka tarvitaan traktoreiden käyttämiseen ja jotka tulevat mm. venäjältä.

Eikö olisi tällöin paljon mielekkäämpää valmistaa biodieseliä transesterifikaatiolla jäterasvoista tai mistä tahansa biomassasta Fischer-Tropschilla?

Ai juu niin, mutta biopolttoaineethan ovat pahapahapaha. Aivan riippumatta siitä, että Suomen turvesoihin on sitoutuneena enemmän orgaanista hiiltä kuin Saudi-Arabian öljyvaroihin.

Ja sirpilläkö sinä aiot sen soijan tai viljan korjata sieltä pelloilta?

Entä se kaikki vilja, johon kuluu 50 % koko Suomen "köyhästä" maatalousmaasta ja syötetään kotieläimille, onko sekin ihmisravinnoksi kelpaamatonta

Siihen suuntaan. Jos meillä on varaa polttaa viljaa höyryvoimaloiden kattiloissa, niin meillä on varaa syöttää sitä kotieläimillekin. Yleisesti ottaen rehuvilja on leipä- ja puuroviljaa laadullisesti heikompaa. Hallan polttama vilja oli jopa Agraari-Suomessakin tapana käyttää rehuksi, ja homeinen vilja puolestaan keittää viinaksi. Kyllä esivanhempammekin olivat aika tarkkoja sen osalta, mitä suuhunsa panivat. Hyvä vilja syötiin itse, huono syötettiin rehuna ja pilaantuneesta tehtiin viinaa.

eikä sisällä lainkaan proteiineja?

Viljan sisältämä proteiini on eläinproteiinia paljon laadullisesti heikompaa.

Ja oletko koskaan kuullut härkäpavusta, herneestä tai hampusta?

Tottakai. Jos palkokasvit kasvaisivat Suomessa samalla tavoin kuin mitä ne kasvavat kolmekymmentä leveysastetta etelämpänä, niin mikäs pulma se tässä olisi lainkaan?

Samalla olet varmasti huomioinut sen kaiken juusto- ja voimäärän mitä täältä kärrätään ympäri maailman.

Niin, syykö meillä on ruoskia itseämme kun olemme saaneet asiat toimimaan omalta kannaltamme hyvin ja meillä on ylituotanto-ongelmia. Syö juustoa, se kasvattaa luustoa, sanotaan. Söisimme mekin itse enemmän juustoa ja voita, niin ei olisi ylituotanto-ongelmia kun kaikki menisi kotimaan kulutukseen.

Syyttömiä me kai olemme siihen, jos jossain muualla soditaan - tai viljellään maata tehottomasti, tai eletään feodalismissa tai sotaherrayhteiskunnassa. Maailmassa ei ole nälkää; on vain logistisia ongelmia, ja niistä tärkein on sota. Kaikki maailman nälänhädät ovat tietoisesti aiheutettuja - nälkä on maailman vanhin sota-ase.

Entä sitten se kaikki energia millä kotisi lämpiää, sehän on varmasti "kotimaista" kivihiiltä

Siksi ruukinmatruuna kannattaakin ydinvoimaa. [Mutta todettakoon, että hänellä on veneellään aurinkopaneeli, ei suinkaan ydinreaktoria.] Suomessa kun on Euroopan toiseksi rikkaimmat uraanivarat.

ja se tietokone, jolla tätä viestiä kirjoitan tai puhelin, jolla yleensä soittelen, on varmasti yhtä lailla "kotimaista" alkuperää.

Nokia tiettävästi on suomalainen firma ja Nokian tutkimuskeskus tiettävästi sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa. Arvaapa huviksesi, kuinka paljon nokialaiset kiroavat ulkoistuksia?

Jos todella ainoa perusteesi syödä liharuokia ja maitotuotteita on mielestäsi Suomen luonnonolosuhteisiin soveltuva ruokailun malli, niin pidäthän huolen myös siitä, että sen kaikki luonnonvarat, tuotantopanokset ja siihen vaadittava elintaso on myös kotimaista alkuperää.

Toki. Siksi ruukinmatruuna harrastaakin kalastusta ja siksi hän tykkää kalaruoasta. Samalla saa meri-ilmaa ja liikuntaa.

Mihin ihmeessä tuossa lautasmallissa tarvitaan nopeita hiilihydraatteja - perunaa, pastaa, riisiä? Tähän mennessä jokaisen pitäisi tietää, että hiilihydraatit ovat avain lihoamiseen ja mitä korkeampi glykeeminen indeksi, sitä varmemmin ne lihottavat.

Ruukinmatruuna itse korvaisi tuon hiilaripommin mieluummin nauriilla, pähkinöillä, pavuilla tai muilla palkokasveilla. Alhainen glykeeminen indeksi, vähän hiilareita ja paljon protskua.

Ja koko komeuden tietysti kruunaa hyvä öljykastike.

"Suomessa on lähes mahdotonta kasvattaa mitään järkevää ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvia niin, että siitä saataisiin koko päivittäinen proteiini- ja lipiditarve."

Ruukinmatruuna, unohdit sienet, joita mätänee vuosittain Suomen metsiin miljoonia kiloja. Sisältävät paljon arvokasta proteiinia, kivennäisiä ja D-vitamiiniakin.

Viljojen proteiinien laatua ja määrää ei pidä vähätellä. Ja mm. härkäpapu ja herne kasvavat hyvin ainakin Etelä-Suomessa, eikä ruokaöljyä tuottavien kasvien kasvatuksessa ole ongelmaa.

Noinhan tuo on - sieniä ei sovi unohtaa. Ongelma vain sienten osalta on, että noin neljäsosa suomalaisista ei voi sietää sienten makua - sienet usein maistuvat sekä voimakkaalle että tympeälle. Mutta sienissä on paljon arvokkaita ravinteita.

Toinen on turvallisuusaspekti - sienet pitää tuntea. Mutta jos kerää vain tatteja, ei voi erehtyä.

Kyllä tattienkin kanssa voi erehtyä, sekoittamalla sappitatin herkkutattiin. Mutta ei sappitatin syömiseen onneksi kuole.

En ihan usko tuota, että peräti neljäsosa suomalaisista inhoaisi sieniä. Purkkiherkkusienet luikahtavat helposti alas useimpien kurkusta. Metsäsienissä on herkkusienten tapaan hyvinkin miedonmakuisia sieniä, jotka pieninä määrinä muihin ruoka-aineksiin sekoitettuna tekevät helposti kauppansa.

Herkkutatit ovat parhaimmillaan makeita ja pähkinäisiä ja erittäin kysyttyä herkkua Etelä-Euroopassa. Vaan eivät niinkään Suomessa, jostain käsittämättömästä syystä. Belgiassa rupusista orakkaista ja tateista kiskotaan niin tuoretavarana kuin säilöttynä tai kuivattuina hirveitä hintoja - mutta suomalaiset jättävät paljon laadukkaammat sienet kylmästi metsään mätänemään!

Sienistä on myös kehitetty lihantapainen valmiste, quorn, joka muistuttaa erehdyttävästi kanan- tai vasikanlihaa sekä maultaan että rakenteeltaan. Quorn on tehty viljellystä myseelistä (sienirihmastosta) ja pienestä määrästä munanvalkuaista. Oudolta tuntuu, ettei Suomessa ole kyetty kehittämään - tai haluttu kehittää - mitään innovaatioita, joilla metsiemme arvokkaat proteiinipommit saataisiin paremmin kerättyä, jalostettua ja hyödynnettyä esim. eineksinä - jolleivät sellaisenaan kelpaa.

Tässä täytyy muistuttaa, että esim. VTT:n elintarvikelaboratoriossa Espoon Otaniemessä siitaken viljelykokeet suomalaisella puuraaka-aineella aloitettiin TkT Yrjö Mälkin
johdolla jo 30 vuotta sitten. Ja nykyisin TKK:n bioprosessitekniikan prof. Matti Leisola johtaa suomalaista tryffelitutkimusta.

Ja muistettakoon, että mainosmiehenä aloittanut puutarhatieteilijä, prof. h.c. Toivo Rautavaara teki väitöskirjansa "Suomen sienisato" jo 1947.

E. Juhani Tenhunen
dipl.ins., mikrobiologi-elintarviketutkija
Ruohonjuuri Oy:n omistajayrittäjä ja hallituksen jäsen

Perinteistä ravitsemuskasvatuksessa käytettyä lautasmallia tulisi ehdottomasti päivittää nykypäivän haasteita vastaavaksi. Lautasmalli on surkean huono, kun on kyse kasvissyönnistä - tai edes satunnaisista lihattomista tai kalattomista aterioista. Lautasmalli on nimenomaan fakkiutunut tuohon "perunaa ja kastiketta" -ajatteluun, eikä tunne linssimuhennoksia, kasvispaistoksia, tofua, seitania tai ylipäätään mitään ruokalajeja, joissa peruna/pasta/riisi ei ole selkeästi erotettavissa lisäkkeenä.

Kun haluaa syödä terveellisen kasvisruoan, ei se tapahdu lautasmallia apuna käyttäen ja vain "korvaamalla" lihan jollakin kasvismössöllä. Siksi pitäisi nyt jättää tuollainen lautas-yksinkertaistus pois, ja miettiä vain niitä ravintoaineita.

Lautasmalli on käsittääkseni kehitetty juuri ravintoaineiden saantisuositusten pohjalta, yksinkertaistukseksi niistä. Tavoitteena on ollut, että tyhmätkin tajuaisivat että pitää syödä enemmän kasviksia eli täyttää puolet lautasesta niillä...

Jospa siis ottaisimme lähtökohdaksi sen, että koko lautanen täytetään kasviksilla. Silloin pitääkin alkaa miettiä, mitä kasviksia ja miten valmistettuna kannattaa syödä, jotta kaikki ravitsemussuositukset tulevat täytettyä. Seuraava haaste MTT:n tutkijoille :)

Sirpa Kurppa toteaa tiedotteessa, että "lihaa voi syödä kohtuudella". Miksi sitä siis tarvitsisi syödä joka aterialla? Tasapainoinen maataloustuotanto ei todellakaan vaadi, että jokainen ateria sisältäisi lihaa. Päinvastoin, tuotettuja ja syötyjä lihamääriä voitaisiin ennemminkin vähentää tasapainoisuuden nimissä.

Toki sienitutkimusta on ollut, mutta markkinointipuoli ei toimi. Tarvittiin italialainen yrittäjä laittamaan pystyyn tehokas herkkutattien keräys ja myynti, ja japanilaiset aloittelemaan vastaavaa männyntuoksuvalmuskan suhteen.

Ehkä pystyisimme itsekin tehostamaan metsäsientemme käyttöä, jos oikein haluaisimme ja yrittäisimme? Vai onko niin, että sieniproteiinin lisääntyvän menekin katsotaan olevan turhaa - kun proteiinia saa eläintuotteista, eikä lihankulutusta haluta ainakaan vähentää? Ehkä ketään ei oikeastaan kiinnosta ajatus, että sienistä jalostettaisiin pääruokaa tai jotakin muuta kuin maistuva kastike pihville tai perinteinen sienisalaatti lisukkeeksi?

Kannattaa lukea tiedote tutkimuksesta täältä:

http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=...

Ote tekstistä:

"Tutkimuksen koordinaattorin, MTT:n professori Sirpa Kurpan mukaan ympäristöä eniten ja vähiten kuormittavien aterioiden välillä oli viisinkertainen ero.

Ilmastokuormaltaan korkein ateria oli kotona valmistettu lihamakaronilaatikko veden tai maidon sekä voileivän kera. Matalin oli niin ikään kotiruokaa, joka sisälsi kasvispohjaisen soija- tai härkäpapupihvin perunamuusin ja lisukkeiden kera. Naudan paistijauhelihan vaihtaminen broilerinjauhelihaan kuitenkin pienensi lihamakaronilaatikon ilmastokuorman kolmasosaan.

Rehevöittäjänä makaronilaatikon ylitti kotona valmistettu kirjolohikiusaus ja kolmosena tuli teollinen kirjolohikiusaus. Vähiten rehevöittivät jälleen papupihvit.

Esimerkkilounaiden osuus kuluttajan päivässä aiheuttamasta rehevöittävästä kokonaiskuormituksesta vaihteli 7 – 38 prosentin välillä ja oli keskimäärin 15 prosenttia. Ilmastomuutosta aiheuttavasta kokonaiskuormituksesta lounaista syntyi 2 – 12 prosenttia, keskimäärin 6,5 prosenttia."

Täällä esittely "Lounaslautaset vertailussa":
http://www.mtt.fi/wwwdoc/consenv170909/sirpa_kurppa_consenv.pdf

Jos kaikki söisivät lihaa kohtuudella, niin lihansyönti ei varmasti olisikaan kovin suuri ongelma. Mutta kun monelle pitäisi olla monen sadan gramman pihvi suurinpiiirtein aterialla, niin silloin alkaa jo aiheutua hankaluuksia...

Esim. kastikkeet ja padat joissa on lähinnä kasviksia, mutta hieman lihaa mukana ovat mielestäni oikein hyviä, terveellisiä ja ekologisia ruokia. Tällaisia ruokia sitä varmasti syötiin entisaikaankin, kun elettiin omavaraistaloudessa, ja kaikki ravinnoksi kelpaava osattiin (ja oli pakkokin) hyödyntää. Kuinka moni suomalainen on edes maistanut naudan kieltä tai kanan kivipiiraa? Kuinka moni syö säännöllisesti sisäelimiä tai "huonompia" ruhonosia?

Jos muistettaisiin, että ei niistä eläimistä ole pakko syödä vaan sitä sisäfilettä ja parasta kankkupalaa ja ettei lihaa tarvitse syödä joka aterialla, niin lihan syöminen silloin tällöin on ajatuksena mielestäni ihan ok.

Kyllä suomalaisella ruualla elää, mutta kun PERUNAN syönti ei nykyään ole karppaajien takia muodissa, niin miettikää millainen voimavara tuossa heitetään hukkaan! Juurekset kasvavat hyvin Suomessa, samoin kuin monet viljat ja marjat, mutta kun pitää saada kookosta, riisiä, appelsiinimehua jne niin unohtuu nämä kotimaiset herkut.

Perunan ravintoarvot ovat surkeat sokereita lukuunottamatta. Perunansyönti voineekin olla merkittävä voimavara vain diabeteslääkkeitä valmistaville yrityksille.

Meillä äippä laittoi säännöllisesti kieltä, munuaisia ja maksaa kun olimme lapsia 1970- ja 1980-luvuilla. Onko siitä jo niin kauan?

Perunan ongelma on siinä, että se on lähes puhdasta hiilihydraattia - tärkkelystä. Se on puhdasta energiaa, ja muita ravintoaineita kovin vähän. Paistettu nauris puolestaan on herkkua.