Sähköauto on täällä!

Artikkelissa mainitaan etteivät linnut auton äänen puuttumisen takia ehdi väistää sitä. Kuitenkin polttomoottoriauton kovin ääni tulee pakoputkesta ja kohdistuu taaksepäin. Maantienopeuksissa tuuli ja rengasäänet ovat voimakkaimmat niin polttomoottori kuin sähköautoissa. Nykyiset polttomoottoriautot ovat sen verran hyvin äänieristettyjä moottoritilastakin koteloinnin kautta että sähkömoottorin vinkuna eteenpäin ajosuuntaan nähden voi olla jopa kovempi kuin polttomoottoriauton. Varsinkin niissä sähköautoissa joissa on neljä moottoria, yksi jokaisella akselilla. Auton sisään se ei tietenkään kuulu mutta ulos kylläkin.

Kaupungissa taas kuljettajalla on velvollisuus kuljettaa autoa niin etteivät mummot jää alle. Auton hiljaisuus ei sitä sääntöä miksikään muuta.
Eikä jalankulkijankaan ole terveellistä sivuille katsomatta kävellä suojatielle. Siinähän voi törmätä vaikka viereiseen jalankulkijaan päät yhteen vaikkei autoja tulisikaan.

Tarkennuksena on tietysti hyvä mainita, että pääsin ajamaan tuota autoa Inkoossa ja linnut pomppivat edessä lähinnä keskustassa, kun vauhtia oli todella vähän.

Jos Suomi siirtyisi akkuautoihin, mistä otettaisiin se tarvittava energia? Vai riittääkö vain toteamus, että sähköä saadaan stöpselistä?

Olen nähnyt laskelman, jossa sähköautojen energiatarve olisi useiden ydinvoimalaitoksien verran? Tälläkin palstalla asiasta on ollut kirjoituksia.

Löytyykö tähän vihreitä tyydyttävä vastaus vai syötetäänkö ydinvoima näin vihreille kuin kakruille kalamaksaöljy? Joko nielet tai sitten itket ja nielet :-))

On hauskaa seurata tätä vihreiden energiakompurointia.

***Jos Suomi siirtyisi akkuautoihin, mistä otettaisiin se tarvittava energia? Vai riittääkö vain toteamus, että sähköä saadaan stöpselistä ?***

Energiakommenteissa ilmenee se virheelinen olettamus , että öljytalouden pyörittäminen tapahtuu ilman ulkoista energiaa.

Eipä tietenkään. Häviöt:
- öljyn pumppaukseen tarvittava energia
- öljyn siirtoon tarvittava energia
(laivat , putkistot)
- jalostukseen tarvittava energia
- lopputuotteen kuljetus jalostamolta
kuluttajalle

On selvää , että sähkökäytöt nielevät sähköä ja että sitä on tuotettava jossain , mutta uskoisin että em. häviöt huomioonottaen sähkökäyttöjen ei ollenkaan tarvitse hävetä.

Öljystä saadaan energiaa, ydinvoimasta saadaan energiaa, tyylimyllyistä saadaan energiaa. Bensiinistä tehdään myös energiaa.
Jokaisessa autossa on ikäänkuin oma generaattori mukana. Voimalassa tuottamminen mahdollistaa paremman suodatuksen erilaisille päästöille. Sähköauto on yli puolet energiatehokkaampi, eli ajaa yli puolet pidempään samalla energiamäärällä.
Jos heti vaihdettaisiin kaikki autot sähköisiin, niin minun laskujeni mukaan meillä olisi 60% autojen käyttämästä energiasta käyttettäväksi johonkin muuhun tai ei mihinkään.

Joko olisi aika ydinvoimalle?

Samalla jokainen vihreä voi miettiä, että miksi ruukinmatruunan veneessä on aurinkopaneeli mutta ei ydinreaktoria.

karkeasti laskien sähköautoille riittäisi juuri tuo rakenteilla oleva Olkiluodon voimala, 1600MW sähköteholtaan (tai sitten niitä vanhempia malleja 2kpl)
Luvut: 3000000kpl autoja, 18000km/a, 0,25kWh/km

Fortumin laskujen mukaan kaikkien Suomen henkilöautojen muuttaminen sähköautoiksi vaikuttaisi seuraavalla tavalla:

-co2-päästöt putoaisivat 6 Mt
-primäärienergian kulutus vähenisi 18 TWh
-sähkönkulutus kasvaisi 9 TWh

Se tarvitaanko tuohon 9 terawattituntiin ydinvoimaa riippuu tietysti siitä, miten sähkönkulutus ylipäätään kehittyy tulevaisuudessa.

Onko kenelläkään tietoa missä hintaluokassa autoa myydään?

Muistaakseni jossain ulkomaisissa medioissa on heitelty jotain 20-30 tuhannen euron summia.

Sähköautossa on monia etuja bensa- tai dieselmenopeliin verrattuna - ei siinä mitään.

Mutta: Sähkömenopelin käyttösädettä pitää ehdottomasti saada kasvetettua vähintään 300 - 400 kilometriin, muutoin täällä korvessa vehje on vain kallista ongelmajätettä, ellei sitten jokaisen soratienkin varteen vedetä latauspisteitä 5-10 kilometrin välein ja hyväsytä sitä, että matkanteko kuitenkin ajallisesti monikertaistuisi nykyisestä.

Kelloseppä on ihan oikeassa, ettei sähköautosta ole ainakaan vielä Suomessa teiden valtiaaksi. Omasta mielestäni plug-in-hybridi on tällä hetkellä varteenotettavin vaihtoehto Suomalaiselle autoilijalle. iMievillä ei oikeastaan aja kuin kaupungissa ja silloin polkupyörä tai julkiset on parempi vaihtoehto.

Käsittääkseni normaaleista öljylähteistä ei öljyä pumpata, vaan se nousee paineen avulla pintaan. Tietysti paineen tasauduttua ei sitä öljyä saa enää pumppaamatta pois kivestä, mutta tähän saakka ne öljyvarat on jätetty käyttämättä.

Kaupungissa olisi autolle käyttöä toisinaan myös kauppakassina. Ärsyttää kun jos haluaa ostaa huonekaluja, rakennustarvikkita tai vaikkapa viedä ongelmajätteitä keräykseen niin auto tarvitaan pelkästää päästäkseen paikalle, saati noiden tavaroiden kuljettamiseen.

Sähköauto kuulostaa periaatteessa hyvältä, kunhan vähän kehittyy ensin.

Minua on mietityttänyt, mistä saadaan se sähköautojen lämmitys? Tuleeko jälleen "kuplavolkkariajat" jolloin autossa joutui pakkasella istumaan palttoon ja karvalakin kanssa, käsineet kädessä. Ja koko ajan hinkkaamaan huurretta ikkunoista.

Sähköautot eivät ole ratkaisu suuriin kaupunkeihin. Ruuhkiin ei vaikuta se, kulkevatko autot öljyllä vai sähköllä. Joukkoliikenne ja erityisesti raideliikenne on kaupunkien ratkaisu. Sähköautoja voidaan miettiä sitten maaseudulle, vaikka sielläkin olisi näytön paikka kutsujen perusteella toimivan joukkoliikenteen edistämisessä ja kauppa-autotoiminnan elvyttämisessä. Pitäisi myös miettiä, kuinka saataisiin lähikauppoja lisää ja niiden tuotteista kohtuuhintaisia, ja hyviä pyöräteitä paikalle pääsemiseksi.

...sähköllä! Tai ainakin näin Mitsun ihmiset kertoivat IMievin lämpiävän. Autossa on siis sähkölämmitin.

Sähköauton kehittämisen suurin ongelma liittyy akkuteknologiaan, enkä usko, että akkujen teho/hintasuhde kehittyy kilpailukykyiseksi muille vaihtoehdoille ennen ilmastokatastrofia.

Sähköä ei tarvitse raahata autossa mukana, vaan tarpeellinen liikevoima voidaan tuoda myös korin ulkopuolelta. Tähän olisi monia erilaisia vaihtoehtoja ja vain osittain tarvitaan akkuteknologian kehittämistä niille teille, joihin ei kannata rakentaa tekniikkaa.

Välineet tähän olisi olemassa jo ilman suurempaa tuotekehittelyä. Esimerkiksi johdinautoja on kehitelty jo vuosisata ja uudempia innovaatioita voisi löytyä lineaarimoottorien kehittelystä tai induktiosähkönsiirrosta.
(http://green.autoblog.com/2009/09/02/korean-electric-car-gets-a-charge-a... - esimerkki induktiosähköstä.)

Kuten aiemmin kirjoitin, sähköautosta ei ole vielä mihinkään täällä korvessa.

Meillä on lähimpään kauppaan matkaa noin 30 km yhteen suuntaan, kirkonkylälle esim. lääkäriin, kunnan virastoon, apteekkiin, rautakauppaan, ravintolaan suunnilleen saman verran matkaa. Lähin verotoimisto on noin 100 km päässä, kuten kohta poliisikin ...

Krisu ja kaupunkilais ns. "vihreät": kertokaa minulle, miten pyörätiet tai sähköauto olisi näissä olosuhteissa toimiva ratkaisu Suomen tasavallan kansalaiselle välttämättömiin asiointimatkoihin. Pyydän: kertokaa konkreettinen ratkaisu, ei vain yleisluontoista maailmanparannuslöpinää ...

Suosittelen kaikille vihertäviä ajatuksia helliville kaupunkilaisille asettumista asumaan edes vuodeksi tänne metsään, niin moni ajatus jalostuisi puhtaasta idealistisesta teoriasta hieman käytännönläheisempään suuntaan. Toistaiseksi Suomessa voi valita asuinpaikkansa vapaasti, mutta ei tarvitse kaupunkislummien ongelmaratkaisumalleja tänne metsään tuputtaa ... Ja muuten - täällä syödään riittävästi ja hyvin, jos kaupunkien lähimarketista loppuu ruoka - mikäs sen vihreämpää kuin itse tuotettu tai itse metsästä haettu luomuruoka.

Olen itse asunut 15 vuotta Helsingissä, milloin ydinkeskustassa, milloin lähiössä; mutta, kun mitta tuli täyteen, se tuli. Nykyään vain ihmettelen kuinka kukaan pienituloinen suostuu kaupunkien kurjuudessa asumaan, etenkin, jos ajatusmaailma on edes vähäsen vihertävä.

Olen jo aiemmin huomattanut, että olen todellä ihmeissäni, ettei keskustelupuheenvuoroistani ole tällä foorumilla aiemminkaan yleensä kehkeytynyt asiallista ja argumentoivaa keskustelua. Tämä mielestäni viittaa siihen, että tällä foorumilla on kyse uskonlahkosta, jossa ryhmän valtavirrasta poikkeavat näkemykset vaietaan pois päiväjärjestyksestä.

Kellosepälle. Akkuteknologia kehittyy huomattavaa vauhtia nyt kun siihen panostetan aivan eri lailla kun aikaisemmin. Akkujen tehot ovat nouseet viime vuosina ja nousevat yhä noin 7%/vuosi. Nyt jo päästään 150-200 kilometrin ajomääriin ja koska akkujen kokoja paino putoaa koko ajan niin kaksinkertaistamalla akkukasetin koko tulee lisää ajomatkaa jo huomattavasti 300-400 km joka on jo suurikulutuksellisen bensa auton ajokilometreissä.

Sähkövirran riittävyysestä voi mainita että mitä luultavimmin akut ladattaisiin yön aikana jolloin normaalisähkönkulutus on huomattavasti alhaisempi eli sähköntuotannot lisäkapasiteettia ei edes tarvita.

Sähkömoottorikin kuumenee ja joissakin sähköautoissa onkin käytössä aivan samanlainen vesijäähdytys kuin polttomottoriautoissakin jolla voi aivan samalla tavalla lämmittää sisätilat kuten polttomoottoriautoissa. Mitään sähkö tai lisälämmittimiä siis ei tarvita.

Varmasti tekniikka kehittyy ... Vielä ei olla kuitenkaan siinä pisteessä, että sähköauto kykenee sellaisiin suorituksiin, että sillä olisi jotain tekoa täällä korvessa. Sitten, kun tämmöinen tekniikka on olemassa, varmaan kuluu jonkun verran aikaa, että moinen härveli olisi ostohinnaltaan ja käyttökuluiltaan kilpailukykyinen bensasyöpön kanssa, vaikka tämä asiahan olisi puhtaasti poliittinen - kiitos yliverotetun autoilumme. Sitten, kun tekniikka on olemassa ja kulut ovat kilpailukykyiset, sen sähköauton tulisi toimia luotettavasti myös 30-40 asteen pakkasessa. Sitten, kun kaikki nämä mainitsemani seikat ovat realiteetteja, eivät insinöörien tai vihertävien päiväunia, voimme keskustella asiasta uudestaan käytännönläheisellä pohjalla.

Kiitos Timo, kuitenkin yrityksestä. Insinööriuskonto on kuitenkin uskonto viheruskonnon ohella.

Olet aivan oikeassa siinä, että maaseudulla ja haja-asutusalueilla monet ympäristöystävälliset ajatukset on vaikeampi muuttaa konkretiaksi, kuin kaupungissa.

Suurin osa suomalaisista kuitenkin asuu vilkkaammissa keskuksissa, eikä se, että yhä pienenevä osa väestöä asuttaa maaseutua voi olla syynä käsien nostamiseen pystyyn.

Älä siis puhu viheruskonnosta tai insinööriuskonnosta vain siksi, että jokin asia ei ole suoraan sinun elämästäsi.

Tottakai myös haja-asutusalueiden ongelmiin pitää puuttua, mutta todelliset liikennehaitat syntyvät kaupungeissa ja vastaavissa ympäristöissä, ja sinne ne ratkaisutkin on ensin sijoitettava. Ei se ole mitään maailmanparannuslöpinää. Yhtä lailla voisin alkaa haukkua sinun valintojasi maalaistollon itkemiseksi, mutten tee sitä koska en sinua tunne.

Ehkä kommenttisi eivät ole ansainneet niin laajaa huomiota kuin haluaisit?

Jottei menisi ihan jänkäämiseksi:

Kyse oli sähköautosta. Jos tänään teemme polittisia päätöksiä esim. autoilua koskien sillä perusteella, että sähköauto voi kenties olla tietynlainen esim. vuonna 2020, päätöksenteon perusteet eivät ole reaalisia asia-argumentteja. Kun perusteet eivät ole reaalisia asia-argumentteja, ne ovat uskomuksia, oletuksia tai tosi-asiat kieltävän uskomuksen luomia oppirakennelmia. Tällaisen päätöksenteon väistämättä turmiollisen lopputuloksen kannalta on aivan yhdentekevää, onko esim. sähköautoja koskevan poliittisen päätöksen perusteena esim. auto- ja sähköinsinöörien tämän hetken oletukset tekniikan mahdollisesta kehittymisestä 10 vuoden sisällä (insinööriuskonto) vai esim. ympäristöasiantuntijoiden laskelmat siitä miten voisimme Suomessa vähentää liikenteen päästöjä n prosenttia kehittämällä sellaista lähijoukkoliikennettä, jonka piiriin voidaan ehkä ulottaa noin 50 % Suomen väestöstä, huomioimatta lainkaan sitä, miten sen lopun 50 % väestön osuuden liikkuminen turvataan (viheruskonto).

Kutsun uskonnoksi kaikkea sellaista ajattelua, joka unohtaa maailman monimuotoisuuden ja siitä kumpuavan tosiseikan, että kaikki järkevät ratkaisut eivät ole kaikkialla järkeviä.

Jos insinööri sanoo minulle, että esim. 80 vuotta vanha taloni on hirmuinen energiasyöppö (mitä se varmaan laskennallisten arvojen osalta osin ehkä onkin) ja vaatii, että minun tulisi remontoida taloni nykymäärysten mukaiseksi, kutsun tällaista vaadetta insinööriuskonnoksi, koska en saavuta esim. tällaisesta remontista mitään käytännön hyötyä itselleni (voin esittää perustelut pyydettäessä), vaan saatan itseni vain henkilökohtaiseen konkurssiin sellaisen rahallisen laskun johdosta, jota en pysty maksamaan. Jos taas polittinen päätöksenteko katsoo aiheelliseksi saattaa kaltaiseni henkilökohtaiseen konkurssiin esim. omakotitalojen energiatehokkuuden nimissä, tällöin insinööriuskonto on levinnyt omakotitalojen energiatehokkuusasian tiimoilta jo polittisiin päättäjiin.

Jos ympäristöasiantuntijat vaativat talooni täysremonttia esim. energiatehokkuuden ja pientulisijojen hiukkaspäästöjen vuoksi (miksi se järjetöntä, voin siitäkin esittä perustelut pyydettäessä) ja saavat poliittisen päätöksenteon toteuttamaan tämän näkemyksen, olemme taas vastaavassa tilanteessa, ainoa ero on se, että tällä kertaa viheruskonto oli syynä karmaisevaan kansalliseen murhenäytelmään, joka alkoi omakotitalojen energiatehokkuus- ja hiukkaspäästörajoituksista.

Ville K: jos täällä palstalla joku väittää ilmeisen tosissaan, että sähköauto olisi vielä jokin ratkaisu maaseudun asukeille liikkumismuotona, mutta sähköauto ei sitä olisi kaupungeissa, et kai aivan tosissaan usko, etten vastaisi tällaisiin väitteisiin hieman provokatiivisesti. Koeta ymmärtää, että nyt jo lainsäätäjämme ovat laatineet niin paljon ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä, että sen valvominen suuria toellisuuslaitoksia ja kaupunkeja lukuunottamatta on sula mahdottomuus. Myös pyydän, selitä minulle miksi kahden ihmisen ihmisuloste on suuri ongelmajäte noin 500 kg:n vuosituotannolla, mutta pienen navetan nautaeläin uloste on lannoiteaine 50000 kg vuosituotannolla. Nykyisen lainsäädännön mukaan näin on ja sen mukaan ihmisuloste tulee käsitellä jätevesiasetuksen mukaan, mutta 100 metrin päässä saman "ongelmajätteen" voi viskoa pellolle lannotteeksi 100 kertaisilla määrillä. Tällainen lainsäädännöllinen tila ei perustu mihinkään rationaaliseen ajatteluun, luonnontieteelliseen faktaan, vaan ainoastaan viheruskontoon.

Jos ympäristöasiantuntijat vaativat talooni täysremonttia esim. energiatehokkuuden ja pientulisijojen hiukkaspäästöjen vuoksi (miksi se järjetöntä, voin siitäkin esittä perustelut pyydettäessä).

Pyydän, esitäpä perustelut. Mielelläni kuulisin lisää aiheesta. Ovatko ympäristöasiantuntijat vaatineet taloosi remonttia?

Selittäisitkö samalla, miten 50% väestöstä liikennepäästöjen vähentäminen on huono asia?

Äläkä nyt käsitä väärin, haluaisin ihan aidosti kuulla näistä asioista lisää.

Viittaukseesi ihmisulosteen olemuksesta en pyynnöstäsi huolimatta ota kantaa. Vaikka osallistun sen tuotantoon käytännössä päivittäin, en ole tutustunut asiaan tarpeeksi esittääkseni mielipidettä suuntaan tai toiseen.

Ympäristöaisantuntijoilla ei ole pääsyä talooni; kotirauhan rikkominen on sentään vielä kriminalisoitu Suomessakin. Ja maalla on hirvikivääreitä vähän joka torpassa.

Totta kai 50 % väestönosan liikennepäästöjen vähentäminen on ainakin päästöjen kannalta hyvä asia. Jos toinen 50 % väestöstä lainsäädännöllisin keinoin velvoitetaan käyttämään jotain sellaista ratkaisua, joka toimii suurissa taajamissa, mutta ei muualla, tilanne muuttuu ...

Näin juuri; kun esitetään konkreettinen esimerkki, esim. ulosteita koskevan lainsäädännön tiimoilta, niin siihen ei oteta kantaa ... Tämä on uskonnoissa sovellettavaa logiikkaa.

Asun polttopuulla lämpiävässä talossa, jossa lämmin käyttövesi lämmityskauden aikana (keskimääräinen ulkolämpötila alle + 10) lämmitetään puulla. Tarvittaessa muuna aikana ja kovimpien pakkasten aikana käytetään rinnalla suoraa sähkölämmitystä. Kokonais- (kaikki , ei ainoastaan lämmitys) energiakulutus on vuodessa noin 8000-10000 KWh sähköä ja noin 10 -20 kuutiota polttopuuta. Lämmitettäviä kuutioita noin 700-800 ja puolilämpimiä (lämpötila talvellakin noin + 5-10 astetta) tiloja noin 200 -300 kuutiota.

Ville K.: laske näiden tietojen mukaan, mitä esim. tämän päivän rakennusmääräysten mukaisesti rakennettu samankokoinen ns. normitalo, matalaenergiatalo ja passiivitalo kuluttavat laskennallisten arvojen mukaan energiaa kahden hengen taloudessa (lämmityksen ulkopuolinen energia normikulutus per nuppi) huomioon ottaen kokonaisenergian (ei ainoastaan lämmitys) kulutuksen. Esitä minulle nämä laskelmat, niin tarkistan ne omiini, ja kerron sitten miten vanha ”rotisko” talo ja kahden hengen talous kykenee aika mielenkiintoisiin suorituksiin.

Polttopuu tulee osin omasta metsästä, osin naapurin metsästä. Polttopuuna käytän, metsänharvennuksessa syntyvää puuta, joka jäisi metsään, ellei sitä poltettaisi. Polttopuuna käytän myös paikalleen lahoavia puita tai ns. tuulenkaatoja. Kuljetusmatka on maksimissaan noin 8 km, puun ajo tehdään naapurin perävaunullisella traktorilla silloin, kun naapurilla on jotain asiaa traktorilla muutenkin metsässä olevan puupinon ja/tai taloni ohi. Polttopuun teossa pysyy jätkä samalla kondiksessa, ettei tarvii salille mennä!

Lämmitys vaihtoehtoni (jos nyt jätetään pois kaikkein kaameimmat tavat, kuten vain suora sähkö ja öljy) teoriassa olisivat:

1. Lämpöpumppu (ilma tai vesi), tarvitsee lisälämmönlähteen, miten toteutat lämpimän käyttöveden lämmityksen. Jos lisälämpönä on polttopuu, lämmitysanturien kanssa voipi tulla ongelmia, polttopuu tarvitsee ilmaa, jota tulee lattianraoista, mutta saattaa anturit hieman häiriintyä kun huoneen sisäiset lämpötilaerot ovat melkoiset.

2. Pelletti. Vaatii keskuslämmitystyyppisen järjestelmän, mitä nyt ei ole. Miksi maksaisin puutuotteesta, jota saan toisessa muodossa ilmaiseksi?

3. Voisihan aurinkokeräimiä katolle asennella, jos vain museoviranomaiset antaisivat luvat siihen … ja sekin vaatii keskuslämmitystyyppisen järjestelmän.

4. Jotain muuta, kerro Ville K, mitä?

Jos lasketaan karkeasti, mitä lämmitysremontti maksaisi, niin ehkä ollaan noin 50 000 – 60 000 eurossa. Saan aika pitkään lämmitellä taloani, jotta tuo investointi kannattaisi. Samalla ehtyisi metsän tuotto, kun sieltä ei enää omaan tarpeeseen lautatavaraa saisi; metsä pyrkii muutoin kasvamaan umpeen, eikä semmoisesta metsästä lautatavaraa saa. Metsäyhtiölle en ole koskaan puuta myynyt. Niin kyllä sitä tontilla on 250-300 v. mäntyjä, saavat olla rauhassa – ainakin tämän omistajan aikana, ellei viheruskonnon seurausten takia rahat lopu kesken …

Hiukkaspäästöesteet piipulle ovat järjettömiä sen takia, että ne maksaa, ja sen takia, että tuotan maanparannusainetta polttamalla oksia ja olkia ulkoilmassa. Jos kuivan polttopuun uunissa polttaminen on hiukkaspäästöjen takia ongelma, niin miksi sitten ei ole ongelmallista tämmöinen märästäkin aineesta maanparannusaineen tuottaminen, kesämökkien rantasaunojen lämmittäminen, eräretkeilijöiden eväspaikkojen tulisijoissa puun polttaminen jne …

Suurin tekijä, mitä urbaanissa ympäristössä elävän on ehkä vaikea hoksata, on se, että jollekin polttopuu on ilmaista, joku haluaa nähdä sen vaivan, että sitä metsästä kerää, ja se, että sitä voi kuivata vuosikausia, ennen kuin sitä polttaa …

Miksi siis luopuisin lähes ilmaisesta lämmönlähteestäni?

En ainakaan sen takia, että joku tulee sanomaan, että se on epäekologista, mutta esim. pelletti on ekologista!

Helsingin Messukeskuksessa järjestetään 6.-8.11.2009 sähköajoneuvomessut. Nähtävillä uusimpia ajoneuvoja, myös mopoja ja skoottereita. Mopolla ajelet koko kesän ajot kymmenellä eurolla. Myös suomalainen eCorolla porukka esittelee itserakentamansa, tavallisesta bensa-autosta muunnetun sähköauton. Erittäin mielenkiintoinen konsepti - muunna oma autosi sähköautoksi.

http://www.finnexpo.fi/electricmotorshow/

Ja kommenttina iMiev juttuun, ei kannattaisi leikkiä autotoimittajaa ja matkia heitä. Tämä lehti ja sen lukijat lienevät pikkasen järjellisempiä - tärkein pointti sähköautoissa on päästöjen vähentäminen, mahdollisuus ajaa kokonaan kotimaisella energialla ja edistää edes hiukkaspäästön verran luomakunnan säilymistä. Jos autolla pääsee 150 km, on se ja sama ajaako sen maalla vai kaupungissa. iMiev sopii kaikille teille. Ja meille.

Täällä hyvässä sovussa riidellään keskenään sen sijaan, että voitaisiin olla tyytyväisiä siihen, että sähköautot kuitenkin voisivat olla osalle tämän maan asukkaista paras vaihtoehto liikkumiseen.

Mainittakoon, että asun pohjois-eteläsuunnassa puolivälissä Suomea, en siis todellakaan lapissa, vaan Oulunläänin eteläosassa. Voitteko te kaupunkilaistuneet vihreät tajuta, että esimerkiksi kahden naapuri_kaupungin_ välillä kulkee tasan yksi linja-autovuoro aamulla yhdeksän aikoihin ja toinen iltapäivällä kolmen maissa. Vääntäkääpäs tästä yhtälöstä se miten esimerkiksi 8 tuntia töissä käyvä ihminen voisi edes teoriassa käyttää julkista liikennettä?

Lukioaikana oon matkustanut linja-autolla useimmiten _yksin_ paikkakunnalta A kaupunkiin B. Millä tavalla ympäristöystävällistä teidän mielestänne on että suurella dieselmoottorilla varustetut linja-autot kulkevat lähestulkoon tyhjinä täällä maalla? Ihmiset suosivat sen sijaan kimppakyytejä työ- ja koulumatkoilla kustannussyistä. Toisin kuin linja-autot, yksityiset kimppakyydit ovat täällä korvessa usein ainoa järkevä matkustaa omiin työ- tai kouluaikoihinsa sopivina kellonaikana. Tokihan verovähennyksistä tai koulumatkatuista on turha haaveilla jos menee verottajalle tai kelalle kertomaan kimppakyytijuttuja.

Joukkoliikenteessä ei siis ole maaseudun tulevaisuus, koska matkustajamäärät ovat niin pieniä, ettei linja-autoja yksinkertaisesti saada täyteen. Ainoa missä ne toimivat toivotulla tavalla, ovat peruskoululaisten, lähinnä ylä-aste ikäisten koulumatkat oman kunnan sisällä, koska täällä maalla linja-autoaikataulut laaditaan peruskoululaisten lähtökohdista, ei vuorotyötä tekevän duunarin, joita täällä kyllä piisaisi.

Ei ole kovinkaan älyllistä olettaa, että olosuhteet ovat samat kaikille suomalaisille.

On tietysti hyvä, että joukkoliikenne toimii peruskouluikäisille, eikä siinä ole mitään negatiivista. Jos joukkoliikenne kuitenkin haluttaisiin saada useampien ihmisten saataville, se edellyttäisi, että joukkoliikenteeseen tulisi lisää vuoroja palvelemaan työmatkaliikenteen aikatauluvaatimuksia.