Järvettä Suomessa
Tuhansien järvien maasta löytyy järvetönkin kunta, tai kaksi
Nimimerkki ”Uimataidoton” kysyy: Onko Suomessa sellaista kuntaa, jossa ei ole yhtään järveä?
Kepu ratkaisee. Vuotos-keskustelu ja kitinä järvettömyydestä loppuu, kun Suomi aidataan ja täytetään vedellä. Tähtisaaret kohentavat maan kuvaa EU:ssa.
Kuva: Juha PeuralaEno vastaa: Maassamme on tiettävästi 187 888 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään viisi aaria. Kuntia taas on viimeisimpien liitosten jälkeen jäljellä 348 kappaletta.
Jos järvet olisi jaettu tasan – mikä olisi jo tietenkin toteutettu oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, jota eivät hallitse Matti Vanhasen kaltaiset johtajat – kuntaa kohti tulisi 539,9 järveä tai lampea.
Maailma ei kuitenkaan ole näin täydellinen. Jos rajaamme pois kunnat, joilla on merenrantaa, eli järven korviketta, maahan jää toistakymmentä kuntaa, joissa makean veden pinta-ala on alle neliökilometrin.
Täysin ilman makean veden peittämää pintaa on ainoastaan Maarianhamina, mutta se on tunnetusti satamakaupunki.
Vähävetisistä kunnista monissa on kuitenkin pieniä järviä tai lampia – alle neliökilometriinkin niitä voi mahduttaa useita. Kaksi kuntaa nousee kuitenkin joukosta: Aura ja Ypäjä, joista järvet puuttuvat kokonaan. Näissä kunnissa on makeaa vettä vain joissa.
Suuri osa vähävetisistä kunnista osuu Varsinais-Suomeen, joten se on uimataidottomalle turvallista seutua.
Pohjanmaalaisia ei muuten ole syytä pitää huumorintajuttomina. Pohjois-Pohjanmaalta löytyy Merijärven kunta, jossa lupaavasta nimestään huolimatta on makean veden pinta-alaa alle kaksi neliökilometriä.
Kunnassa on useita lampia ja pikkujärviä, mutta yhdenkään niistä nimi ei ole Merijärvi. Kyllä keskustapuolueen pitäisi junailla sinnekin meri tai ainakin kunnon järvi, mikäli korruptiokiireiltään ehtivät.
Lisää aiheesta:
- Kysy Enolta (20.9.2006)
- Ihmeellistä unelmahöttöä (10.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Maahanmuuttajat eivät paranna huoltosuhdetta (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Usko on sydämen asia (3.2.2012)
- Taloudellinen päätös (2.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Greenpeacehan voisi ojentaa (1.2.2012)
- Logan fosforipäästöt (31.1.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- Ei hyvältä näytä (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)









Entä Honkajoki?
Ainakin viimeksi kun kävin muutama vuosi sitten pohjoisatakuntalaisessa Honkajoen kunnassa, siellä kerrottiin, ettei kunnan alueella ole järviä. Tiedon antoi kunnan melko johtava virkamies, joten luotin häneen.
Vai lieneekö Honkajoki fuusioitunut?
Kirjoita uusi kommentti