Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Ydinvoima ja sukupolvien edut

26.10.2009

Jarkko Tontti

Käyttäjän Jarkko Tontti kuva

Kirjoittaja on kirjailija ja lakimies, joka on valmis maksamaan sähköstä enemmän. Lisää Tontin blogikirjoituksia löydät täältä.

Kiipeän lentokoneeseen harvoin. Lentäminen on ilmastovihulaista puuhaa ja tylsä tapa liikkua. Ehkä juuri siksi viime kerralla matkustamon ikkunasta tiiratessani havahduin muutokseen maisemassa.

Suomessa ikkunanäkymä nousujen ja laskujen aikana  on pysynyt ennallaan. Manner-Euroopassa sen sijaan maaseutumaisemaan on ilmestynyt kiihtyvällä tahdilla valkoisia torneja. Pitkin Eurooppaa teräslavat jauhavat puhdasta energiaa peltojen reunustoilla ja kukkuloilla. Suomessa tuulivoimalaa saa etsiä ja kauan.

Onko vastakkainasettelujen aika ohi? Vasemmisto junttaa ay-äijien johdolla lisäydinvoimaa yhdessä ydinvoimayhtiöiden poliittisen osaston kanssa, joka tunnetaan paremmin nimellä Kansallinen Kokoomus. Jos näitä ihmisiä on uskominen, ydinvoima on ratkaisu suurin piirtein kaikkeen mahdolliseen, ilmastonmuutoksesta alkaen.

Kun asia-argumentit ovat vähissä, vedotaan tunteisiin. Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuus ry:n Energia ja hyvinvointi –sivustolla lisäydinvoimaa ajetaan muun muassa perustelulla: ”Myös lääkintähuolto tarvitsee paljon energiaa, leikkauksia ei enää tehdä petrolilampun valossa eetterinukutuksessa.”

En tiedä, onko näillä ydinvoimakiivailijoilla lapsia. Jos on, toivon, että he ajattelisivat edes yhden kerran elämässään jälkeläistensä elinmahdollisuuksia tällä pallolla.

Vain rajallinen osa ihmiskunnan resursseista voidaan tiettynä hetkenä suunnata energiainvestointeihin ja tutkimukseen. Panostaminen ydinvoimaan on käytännössä poissa aidosti uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseltä. Ne ovat pitkällä tähtäimellä ihmiskunnan ainoa kestävä energiaratkaisu.

Arviot uraanivarojen riittävyydestä vaihtelevat, mutta joskus uraani joka tapauksessa loppuu. Mitä enemmän ydinvoimalobbarit saavat märimpiä päiväuniaan toteutetuksi, sitä lähempänä on päivä josta eijariittakorholat ja muut ydinvoimateollisuuden vasallit ei mielellään puhu.

Monesta muustakaan asiasta he eivät puhu, kuten ydinjätteestä jonka jätämme jälkeemme sadaksituhanneksi vuodeksi. Varsinkaan energian säästämisestä he eivät puhu.

Hei Päivi Lipponen, Jutta Urpilainen ja muu atomiväki! Kertokaa, mitä sitten tehdään, kun uraani käy vähiin.

Teitä se ei tule koskettamaan, mutta lapsenlapsianne hyvin mahdollisesti. He ehkä kysyvät, mikseivät isovanhemmat ajatelleet tulevia sukupolvia silloin kun vielä oli aikaa, vaan keskittyivät maksimoimaan omaa hyvinvointiaan. Vastakkainasettelujen aika ei ole ohi.





Viite