Tappio opiskelijavaaleissa voi enteillä vihreille alamäkeä
Vihreät kärsivät viime viikolla ratkenneissa ylioppilaskuntien vaaleissa pahimman tappion sitten 1990-luvun alun.
Voitto ja tappio. Vihreät nuoret ja opiskelijat hävisivät ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa. Pääsihteeri Jehki Härkönen pääsi Helsingissä läpi 36 äänellä.
Kuva: Mikael AhlforsJSuurimmassa ylioppilaskunnassa Helsingin yliopistossa vihreät menettivät kolme paikkaa, eikä vihreiden ryhmä ole ollut yli kymmeneen vuoteen näin pieni.
Myös muut puolueet jäivät jalkoihin, kun sitoutumattomat veivät valtakunnallisesti kaksi kolmasosaa paikoista.
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden Vinon pääsihteeri Jehki Härkönen epäilee tappion johtuvan vaalirahakohusta ja yliopistolaista. Hän uskoo, että samat ongelmat voivat näkyä myös seuraavissa eduskuntavaaleissa.
”Puolueet tuntuvat juuri nyt luotaantyöntäviltä, ja suurin ongelma tämä on varmaan vihreille. Hallitusyhteistyö sekä päätökset yliopistolaista ja Lex Nokiasta ovat vaikeita vihreiden kannattajille. En usko, että nämä asiat haittaavat niin paljon kokoomuksen äänestäjiä”, Härkönen sanoo.
Parhaiten vaaleissa pärjäsi sitoutumaton vasemmisto.
”Vasemmisto on ollut todella huonossa suhdanteessa, ja nyt he palauttivat asemansa. Tämä on selkeä merkki siitä, että vasemmiston ja etenkin vasemmistoliiton laskukurssi on nyt pysäytetty ja käännetty.”
Toisaalta ylioppilaskuntavaaleissa yksittäisillä henkilöillä on paljon merkitystä. Esimerkiksi vihreiden menestys Jyväskylässä oli suureksi osaksi äänikuningas Touko Aallon ansiota. Aalto sai vaaleissa 60 ääntä.
Helsingin yliopiston valtio-opin professori Juri Mykkänen ei näe sitoutumattoman vasemmiston nousua merkkinä vasemmiston voimistumisesta valtakunnallisesti.
”Yliopistoissa on vahvempi vasemmistolainen perinne kuin yhteiskunnassa yleensä. Tulokseen on voinut vaikuttaa yliopistolaki. Vasemmistoaktiivit olivat liikkeellä, kun sitä vastustettiin”, Mykkänen sanoo.
Mykkäsen mukaan ylioppilaskuntien vaaleista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä valtakunnallisiin vaaleihin, koska opiskelijat ovat niin valikoitunutta joukkoa.
Jotain merkitystä sitoutumattomien suosiolla kuitenkin saattaa olla.
”1980-luvulla ylioppilaskuntiin rynnisti erilaisia sitoutumattomia ryhmittymiä ja ainejärjestöjä. Se on myöhemmin nähty alkuna puoluepolitiikan alamäelle”, Mykkänen sanoo.
Valtakunnan politiikassa vastaavaa sitoutumattomien rynnistystä ei ole ollut, mutta trendi näkyy ehkä äänestysaktiivisuuden laskuna.
”Suomessa äänestysprosentti alkoi laskea 1983, ja samaan aikaan sitoutumattomat nousivat ylioppilaskuntiin. Se porukka, joka on yliopistoissa oppinut äänestämään sitoutumattomia, ehkä herkästi pidättäytyy äänestämästä valtakunnallisissa vaaleissa.”
Lisää aiheesta:
- Ilmainen kasvisruokaluento 1.3. Helsingissä (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Entäs naiset? (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Maahanmuuttajat eivät paranna huoltosuhdetta (7.2.2012)
- Huono vertaus. (6.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Haavisto sopii pastoreillekin (2.2.2012)
- Kertakäyttö vai peruskorjaus? (2.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- Ei hyvältä näytä (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)
Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.
Ei nyt näinkään
No jaa, hieman likinäköistä ja erittäin HYY-keskeistä tarkastelua. Demareista vasemmalle sijoittuvat ryhmät voittivat valtakunnallisesti myös vuosien 2005 ja 2007 ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa, eikä tämä suinkaan realisoitunut vasemmistoliiton menestykseksi muissa vaaleissa, päinvastoin.
Kyse on ennemminkin siitä, että HYY:n Sitoutumaton vasemmisto, useiden muiden yo-kuntien Vihreä vasemmisto -nimiset ryhmät ja vastaavat ovat usein onnistuneet profiloitumaan "neutraaleina" punavihreinä aktivistitoimijoina vailla vasemmistoliiton painolasteja. (Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että Turun ylioppilaslehti paljasti ennen viime kevään vaaleja TYY:n ViVan vaalibudjetin edarivaalien suurimmaksi ja rahan olevan peräisin liki kokonaan vasemmistoliitolta -- ryhmä jäi vaaleissa kahden paikan kääpiöksi).
Vihreiden hallitusasemalla ja eritoten yliopistolailla on varmasti ollut jotakin merkitystä tämänvuotisen vaalitappion kannalta. En silti lähtisi paisuttelemaan tätäkään. Valtakunnallinen tappio johtui lähinnä kahden perinteisesti vahvan ylioppilaskunnan ankarista turpasaunoista, joille saattaa löytyä myös paikallisia selityksiä.
Yliopistossa en koskaan
Yliopistossa en koskaan äänestänyt, koska kaikki ehdokkaat olivat (ja ovat varmaan vieläkin?) omahyväisiä pikkuvanhoja broilereita, omasta mielestäni.
Oikeassa elämässä olen aina äänestänyt.
Paikalliset syyt
Ainakin HYYn edustajistovaaleissa syyt vihreiden tappiolle löytyvät jostain aivan muualta kuin valtakunnanpolitiikasta. Kaikkien poliittisten ryhmien vaalimenestykseen siellä vaikuttaa nimittäin ennen kaikkea se, kuinka monella ainejärjestöillä on vaaleissa omia ehdokkaita.
Muutama vuosi sitten, kun alle puolet ainejärjestöistä osallistui vaaleihin, poliittisilla ryhmillä oli hallussaan melkein puolet edustajistopaikoista. Tällä kertaa noin kaksi kolmasosaa ainejärjestöistä oli mukana, ja poliittisille jäi vain 30% paikoista.
Kaksi vuotta sitten HyVi voitti muiden poliittisten romahtaessa, koska sen aktiivit olivat ollet paljon esillä ja sillä oli tasapainoinen ehdokaslista ja hyvä kampanja. Tällä kertaa Sitvas voitti samoista syistä, kun taas HyVi epäonnistui kaikissa kolmessa.
Vaikka yksittäisistä edustajistovaaleista ei kannatakaan tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, näkyy niiden tuloksissa pidemmällä aikavälillä kaikenlaista. Esimerkiksi jos HYYn vaalituloksista otetaan sitoutumattomat pois, näyttää lopputulos varsin mielenkiintoiselta:
http://blogs.helsinki.fi/jltsiren/files/2009/11/poliittiset2009.png
Tällä hetkellä valtakunnanpolitiikassa on kai aika paljon 90-luvulla opiskelleita ja silloin opiskelijapolitiikassa vaikuttaneita.
Maakuntien asioita ei
Maakuntien asioita ei kuunnella vihreissä.
HYY:n tilanne
Ainakaan yleisesti HYY:ssä vihreitä ei näkynyt lainkaan kampanjoimassa muiden ryhmien tavoin eli kyse oli enemmänkin laiskasta kampanjasta kuin mistään kannatuksen laskusta.
Tuomas Tuure jäi mieleen kun kampanjoi vaaliviikolla meidän laitoksemme edessä ja Emma Kari on tuttu hahmo kunnallispolitiikasta, näitä vetureita (110 ja 78 ääntä) lukuunottamatta vihreiden tulos oli huono.
Itseltä valui vaalit ohi, mutta kavereistani kaikki taisivat tänä vuonna äänestää ainejärjestöjä...
Kirjoita uusi kommentti