Vapaaehtoistyöhön joutuu nyt jonottamaan
Järjestöihin ja seurakuntiin tulvii nyt niin paljon vapaaehtoisia, että heidät ehditään hädin tuskin ottaa vastaan.
Vapaasta tahdosta. Päivät mediatoimisto Dagmarissa työskentelevä Sari Oras kokkaa vapaa-ajalla nuorten turvatalolla Helsingissä.
Kuva: Mikael AhlforsEspoossa kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen yhteisen vapaaehtoisverkoston syksyn kaikki kolme kurssia olivat täynnä. Kevään perehdytyksiinkin on jo ilmoittautuneita, vaikkei edes kurssien ajankohtia ole vielä päätetty.
Vapaaehtoistyön jättiläisen, Suomen punaisen ristin, Helsingissä pitämälle nuorten turvatalolle pyrkii niin paljon vapaaehtoisia, että vuoroa joudutaan odottamaan jonotuslistalla.
”Ihmiset haluavat auttaa konkreettisesti. Turvatalolla näkee nopeasti työnsä tulokset ja saa palautetta”, johtaja Pentti Savolainen sanoo.
Tutkimusten mukaan useampi kuin joka kolmas suomalainen tekee jonkinlaista vapaaehtoistyötä. Lopuista joka toinen haluaisi tällaiseen toimintaan. Taloudelliseti vaikeiden aikojen on havaittu lisäävän auttamishalua.
”Talouslamat aina lisäävät ihmisten lähimmäisyyttä”, sanoo vapaaehtoistyötä tutkinut Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta.
Sama on huomattu Helsinki Missiossa.
”Monilla on aikaa, koska he ovat lomautettuina tai työpaikka on menossa alta”, koordinaattori Tuija Saarinen sanoo.
Järjestön viidensadan vapaaehtoisen joukossa on myös paljon niitä, jotka kaipaavat kiireisen työelämän rinnalle irtiottoa pitkistä työpäivistä.
Perinteisesti vapaaehtoistyön kulmakivi ovat olleet keski-iän ylittäneet pikkukaupunkien naiset. Nyt toiminta vetää yhä enemmän myös nuorempia.
Nuorten vaikuttamishalu näyttääkin siirtyneen perinteisestä yhdistystoiminnasta ja politiikasta kouriintuntuvaan auttamiseen. Tämä on saanut järjestöt miettimään, miten sopeuttaa toiminta nykyiseen elämäntapaan.
”Vapaaehtoistyön pitää olla helppoa. Harva uskaltaa luvata käyvänsä seuraavaa seitsemää vuotta kerran viikossa tapaamassa Martta-tätiä. Nykyelämä ei ole niin pysyvää kuin mitä ystävyystoiminnalta on perinteisesti odotettu”, Raisa Baer Espoon vapaaehtoisverkostosta sanoo.
Punaisen ristin koordinaattori Örn Witting ei usko, että yhteisöllisyys vähenee, sen muodot vain muuttuvat.
”Mitä varakkaampi Suomi on, sitä enemmän ihmiset haluavat auttaa.”
- Ilmainen kasvisruokaluento 1.3. Helsingissä (9.2.2012)
- Naisilla on jo oikeus (joka ei toteudu) (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Huono vertaus. (6.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Vaalivalvojaiset-Valvaka (4.2.2012)
- Taloudellinen päätös (2.2.2012)
- Papit ja kirkonhenkilöt Haaviston takana??!! (2.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)









Vapaaehtoistyöpaikkoja tarjolla
Monet järjestöt ja yhteisöt eivät ole vielä kohdanneet omia vapaaehtoisiaan. Mikäli olet kiinnostunut uudesta mielekkäästä harrastuksesta, tule katsastamaan Pääkaupunkiseudun vapaita vapaaehtoispaikkoja Vapaaehtoistoiminnan messuille tiistaina 1.joulukuuta klo 14 - 19 Vanhalle ylioppilastalolle. Lisää tietoa messuista ja vapaaehtoistyöpaikoista voi katsoa etukäteen www.kansalaisareena.fi/menumessut.
Ehdotus
Minusta olisi hyvä jos kehitysyhteistyö-rahoja käytettäisiin suomalaisten palkkaamiseen keikkahommiin kehitysmaihin, esimerkiksi Afrikkaan. Rahalla voitaisiiin viedä myös tarvikkeita, kuten aurinkouuneja ja vedenpuhdistuslaitteita.
Toiminnalla parannettaisiin erityisesti nuorten työllisyyttä, lisättäisiin tietoa maista, vietäisiin kehitystyötä eikä rahaa kohdemaahan. Uskoisin 6-12 kk komennukselle lähtiöitä riittävän.
Samassa yhteydessä Thors voisi mennä kohdemaahan avustamaan ja ohjaamaan toimintaa ja saamaan kosketuspinnan todellisiin ongelmiin.
Kohdemaassa käytetty raha on tehokkaampaa kuin Suomessa käytetty kustannusrelativismin takia.
Kirjoita uusi kommentti