Vihreät & pakkoruotsi

Vihreät - mitä mieltä pakkoruotsista, onko tämä totta???

Mitä siellä sanotaan? Kun ei se pakko aikanaan ollut tarpeeksi pakottava...

Siellä (netti-HBL:n etusivulla) Sinnemäellä on kova kiire vakuutella ettei Vihreät muuta kantaansa pakkoruotsista eli että arvoliberaali puolue tulee tukemaan PAKKOruotsin opetusta Kainuun ja Lappeenrannan perukoita myöten suomalaisessa peruskoulussa vastaisuudessakin. Tämä kaikessa hiljaisuudessa ruotsinkielisessä mediassa jota vain harva suomenkielinen lukee. Relander aloitteineen tuodaan esiin vähemmistönä. Aikamoista 2-naamaisuutta! Pakkoruotsi ja kieliperusteiset privilegiot pois - vain onko tämä *arvoliberaalius* yhtä selektiivistä muillakin osa-aluilla?

Sinnemäki on osa pakkoruotsioligarkiaa, siis tullut vanhaksi ja osaksi establishmenttiä.
Onneksi vihreät nuoret ovat omassa tavoiteohjelmassaan ajan tasalla.
Ja onhan meillä vielä vaihtoehtona uusi,
oikea vihreä puolue.
Liittoa kiinnostaa vain valta ja ruotsinkielisten säätiöiden renkinä oleminen.
Mutta ei pakkoruotsin ylläpidolla ole enää legitimiteettiä: Me vaikenemme sen kuoliaaksi.
Passiivinen vastarinta jatkuu!

5.2 Kielet

Kotimaista kieli- ja kulttuuriperintöä on vaalittava. Ruotsin sijaan yhtenä vaihtoehtona toisen kotimaisen kielen opiskeluun tulee olla voimakkaasti venäjänkielisillä alueilla venäjä ja saamenkielisillä alueilla saame. Maahanmuuttajille, jotka eivät ennestään osaa suomea eivätkä ruotsia, tulee riittää jommankumman opiskelu.

Omakielisiä palveluja on saatava kaikilla kotimaisilla kielillä. Häviämässä olevien inarinsaamen ja kolttasaamen säilyminen on turvattava. Romanikielen opetustarjontaa on lisättävä ja kannustettava romanilapsia oman äidinkielensä opiskeluun ja käyttämiseen.

Metsäjuntti ? Oletko itse vihreä ?
Onko sinulla jotain metsää vastaan ?

Keskustelu pakkoruotsista tuppaa rönsyilemään ja ihmiset ärsyyntyvät. Otetaan rauhallisesti. Oma näkemykseni on tämä:

Osalle oppilaista kaksi kieltä on liikaa. Toista vierasta kieltä opittaisiin huonosti, oli se mikä tahansa. Vapaus lienee tässä kova sana. Samoin maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksiin ja kieltenopetukseen tarvitaan joustavuutta, eihän meillä enää Helsingin tarjoilijoilta vaadita edes suomentaitoa.

Toisaalta ruotsin kielen oppimisen helpottamiseksi ei käytetä riittävästi moderneja keinoja. Lapsethan eivät useimmilla alueilla kuule eivätkä pääse missään käyttämään ruotsia (elleivät halua leikkiä ruotsinkielistä R-kioskilla). Heille pitäisi tarjota drillaavia hauskoja pelejä netissä, jotta heille muodostuisi kokemus oppimisesta ja se olisi vielä hauskaakin. Samat ongelman ovat niillä ruotsinkielisillä lapsilla, jotka elävät täysin ruotsinkielisillä alueilla. Ei liene hauskaa heilläkään.

Suomen kahta kansalliskieltä ja Itämeren ikiaikaista monikielisyyttä voisi juhlistaa vaikka karnevaaleilla Turun keskiaikaisten markkinoiden tapaan. Esitellään historiaa ja nykyaikaa iloisesti. Näin syntyisi aitoja positiivisia kokemuksia. Mieluiten lämpimään aikaan. Jos homma olisi elokuun lopulla, koulutkin pääsisivät mukaan. Olisi hyvä motivointialoitus.

Ennen kaikkea lisätään rinnan siis vapautta ja kansalliskielten vetovoimaa. Tehdään oppiminen mahdollisimman helpoksi eikä nunnuteta vain, että "asenteissa on vikaa" tai "mitä sillä tekee". Kompromissin sijaan kaipaan winwin-tilannetta (ei nyt löytynyt kotimaisista tätä ilmaisua, sori).

Olin ensimmäisiä Vihreiden äänestäjiä 80-luvulla, ja antanut ääneni puolueelle useammin kuin millekään toiselle.

Viime vaaleissa tajusin, että Vihreät kannattaa ruotsin pakko-opetusta myös minun lapsilleni, eikä puoluejohto asiasta mielellään keskustele.

En enää äänestä Vihreitä, joista on tullut eliittipuolue.

Eli ovatko Vihreät siis arvo- vai pakkoliberaali puolue? Molempia kun on faktisesti mahdotonta olla yht' aikaisesti.

"Eli ovatko Vihreät siis arvo- vai pakkoliberaali puolue"

Vihreät ovat pakkoarvo-puolue koska onhan sitä rahaa saatava city-maastureiden bensaan kun hyvää sanomaa käydään julistamassa. RKP:n säätiöillä rahaa riittää joten vaihtoehdot ovat vähissä jos sama elintaso halutaan säilyttää Vihreidenkin edustajille.

Pakkoruotsi keskustelussa - oli foorumi mikä tahansa - eräs yleinen piirre on se, että pakkoruotsin puolustajat joko suoraan tai rivien välissä antavat ymmärtää, että pakkoruotsia vaystustava on automaattisesti sellainen, joka ei ruotsia osaa ja on muutoinkin vain suomen kielen taitoinen. Tähän on syynä täysein virheellinen kuva ruotsin kielen roolista nyky Suomessa porttina muihin kuin suomenkielisiin kulttureihin.

Kevennys-pilapala: Ahvenanmaalla aiheutin useaan otteeseen muinoin kovasti hämmennystä, kun suomenkielisenä toivoin palvelua ensin suomeksi ja sitten hetken päästä toistin saman toiveen jonkinmoisella riikinruotsilla, josta esim. Skånen alkuasukkaat ovat todenneet sen olevan lähinnä Värmlandin murretta (metsäläinen puhuu ruotsiakin metsäläisittäin), ja lisännyt, ettei suomeksi lausumani toive suinkaan johdu siitä, etten osaisi ruotsia, vaan siitä, että valtakunnanraja Suomen ja Ruotsin välillä kulkee Ahvenanmerellä eikä Saaristomerellä.

Toivoisin kovasti Vihreiden noudattavan kovasti peräänkuuluttamaansa avoimmuutta, ja kertovan puolueena kantansa pakkoruotsiin. Muutoin joudun toteamaan, että vihreät kannattavat pakkoruotsia, mutta salaa, kun rohkeus ei riitä edes avoimesti kantansa julkaisemiseen.

Metsässä asuvana en todellakaan halua, että seutumme nuoret toivot joutuisivat vasten tahtoaan uhraamaan tuntiakaan pakkoruotsin opiskeluun; jos vapaaehtoisesti sitä haluavat, loistavaa!

Itse puhun & ymmärrän umpisuomalaiseksi hyvin ruotsia, mutta asuinpaikasta (hki) ja kansainvälisestä työstä huolimatta puhuisin ja ymmärtäisin huomattavasti mieluummin sujuvaa ranskaa tai espanjaa. Ruotsilla en tee mitään, pohjoismaalaisten kanssa komuunikaatio tapahtuu englanniksi, eikä kukaan ole koskaan olettanut muuta. Ei siis enää seuraavalle sukupolvelle tätä "2-kielisyys on rikkaus"-naurettavuutta ja ruotsin pakkosyöttöä. Annetaan ihmisten itse valita rikkautensa, todellinen rikkaus tulee kyllä valituksi.

RKP pitää kaksikielisyyttä rikkautena, miten he ovat voineet unohtaa Ahvenanmaan, joka on vain yksikielinen - ruotsinkielinen.

Voisiko tuosta päätellä, että RKPn pitäisi nopeasti muuttaa Ahvenanmaa kaksikieliseksi, jotta hekin pääsisivät nauttimaan kaksikielisyyden rikkaudesta.

Minun on kyllä vaikea ymmärtää miksi 94,5% kansasta joutuu opettelemaan vähemmistön kielen. Aika harva suomenkielinen tuttu osaa aikuisiällä enää kouluruotsia, joten hukkaan meni ne oppitunnit.Tvångsfinska taas on jokaisen ruotsinkielisen suomalaislapsen parhaaksi, turvaahan kielilaki ainoastaan oikeuden asioida väestörekisterissä ja tuomioistuimissa ruotsiksi. Terveydenhuoltopalveluja saatikka yksityisen sektorin (kaupat, pankit, ravintolat) palveluja ruotsiksi laki ei vaadi... Vaikka tästä ruotsinkielisessä väestönosassa on kummallisia väärinkäsityksiä.

Jos ketään ahdistaa omien lasten joutuminen ruotsintunnille, niin mars maistraattiin! Ilmoittakaa ihmeessä lapsenne äidinkieleksi vaikka englanti, kiina, venäjä tai ranska. Kukaan ei tule tarkistamaan mitä kieltä teillä puhutaan, mutta lapsi saa laadukasta, usein natiivin ohjaamaa kotikielenopetusta ala-asteeltä lähtien ja tulee aidosti kaksikieliseksi. Tietysti olisi parempi aloittaa kieliopinnot jo aiemmin, ihmiselle kun on luontevampaa oppia kieliä taaperona, mutta kielikylpypäiväkoteja (muita kuin ruotsinkielisiä) ei ole vielä kaikilla paikkakunnilla. Sujuva kiina tai arabia auttaa varmasti elämässä eteenpäin enemmän kuin meidän rannikkoruåttalaisten sekasvenska. Englantia nykytenavat oppivat yleensä itsestään, mutta jos siinä on vaikeuksia, niin tasokas tukiopetus ja kielikylpy onnistuu juuri noissa kotikielen opetusryhmissä. Kun riittävän moni 7.-luokkalainen on vapautettu ruotsista (ja monipuolistuvan kansallisen kielipääoman hyödyt aletaan huomata) voi lakimuutoksiakin pikkuhiljaa tulla. Viimeistään siinä vaiheessa, kun venäjä on suomen toiseksi puhutuin kieli.

Totesi 16-vuotias poikani täällä Imatralla. Kysyin hältä että miksi hän ajattelee niin ja hän vastasi: "Mie luen puusepäksi ja jos mie haluun perustaa yrityksen ja jäähä tälle alueelle tekeen töitä, ni mie en tee hevon paskaa ruotsin kielellä, kun kaikki tärkeimmät asiakkaat on venäläisiä!"

hmm... näinhä tää tääl Kaakos menee...

Hanna-Kaisa

Ei ole mitään verrattuna siihen ahdistukseen, mikä venäjän tunneista syntyy sitten kun venäjä on maan toiseksi puhutuin kieli. Ai miksi? Koska turvallisuuspolitiikka ei lainkaan kuulu vihreään maailmaankuvaan - mitä suuresti valitan, itse vihreänä - en aio kommentoida asiaa niin perusteellisesti kuin se ansaitsisi, koska asiallinen keskustelu näissä oloissa on kuitenkin mahdottomuus. Mutta annan ohjeen: käy kysymässä virolaisilta, latvialaisilta tai liettualaisilta. Myös puolalaisilla pn paljon asian tuntemusta. Tai vaikkapa romanialaisilla/ moldavialaisilla.

PS. Pidän venäläisestä kulttuurista, mutta en Venäjän ulkopolitiikasta. Vastustan kaikkia imperialistisia diktatuureja, jollainen Venäjäkin on.

Ihmettelen, ettei aiheesta keskustella Vihreissä. Tähän keskusteluun on tullut harvakseltaan pakollista ruotsia kritisoivia kirjoituksia muttei aitoa keskustelua.

Itsekin kritisoin pakollista ruotsia, koska näen, miten monelle oppilaalle toinen vieras kieli on liikaa ja miten maahanmuuttajalasten kielipaletti on liian laaja vaiheessa, jossa suomen kielikin on vielä hutera. Ruotsin kieltä vastaan minulla ei ole mitään, päinvastoin, onhan sitä omassa taustassanikin.

Jos ruotsin pakollisuus on Vihreille jatkossa ilman muuta selvä asia, tulisi jonkun kyetä perustelemaan asia selkeästi. Samalla tulisi ottaa kantaa maahanmuuttajalasten ja kielellisesti hitaasti kehittyvien lasten kieltenopetukseen.

Esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Ruotsissa osa oppilaista opiskelee vain ruotsia ja englantia. Miksei Suomessa olisi myös mahdollisuus opiskella vain suomea ja englantia ilman erityisopetuspäätöstä, jonka hankkiminen on työlästä ja joka vain leimaa lasta turhaan?

Tällainen täydellinen hiljaisuus puolueen virallisesta kannasta ja sen perusteluista ei anna hyvää kuvaa ryhmän keskustelukulttuurista.

Keskustelu ruotsin kielestä on mennyt niin asiattomaksi että fiksummat ymmärtävät vaieta.

Huonoin keskustelukulttuuri on persuilla ja natseilla (ja venäläisillä) jotka asiaa eniten ajavat.

"Keskustelu ruotsin kielestä on mennyt niin asiattomaksi että fiksummat ymmärtävät vaieta.
Huonoin keskustelukulttuuri on persuilla ja natseilla (ja venäläisillä) jotka asiaa eniten ajavat."

Saattaa olla, että ruotsin vapaaehtoisuutta äänekkäimmin ajavat, tekevät sen aika omalaatuisistakin lähtökohdista ja vailla tyylipisteitä, mutta asia on mielestäni tärkeä. Miksi aihe on vaiettu niin, ettei siitä näytä olevan mahdollista asiallisesti puhua leimautumatta?

Mielestäni niin maahanmuuttajalasten kuin kielellisesti hitaasti kehittyvien lasten oikeudet ovat asia, josta ei pitäisi vaieta vain siksi, ettei leimautuisi vähemmän fiksuksi.

Jos perusteet pakolliselle ruotsille ovat itsestään selvät ja järkevät, eikö ne olisi helppo mainita, vaikka muut keskustelijat olisivatkin vähemmän fiksuja?

Entä jos ajat todella muuttuvat ja kielten asema ja merkitys niiden mukana?

Keskustelu ruotsin kielestä on mennyt niin asiattomaksi että fiksummat ymmärtävät vaieta.

Huonoin keskustelukulttuuri on persuilla ja natseilla (ja venäläisillä) jotka asiaa eniten ajavat.

Tämä onkin perinteinen RKP-argumentti jolla kritiikkiä pyritään vaientamaan: leimataan arvostelijat arvostelukyvyttömiksi sivistymättömiksi kielitaidottomiksi moukiksi. Kerrotko muillekin missä kohtaa ollaan menty asiattomuuksiin?

Persut ja natsit (tämän Hitlerkortin käyttäjä on perinteisesti katsottu hävinneen väittelyn, mutta menköön nyt tällä kertaa) ovat siis valloittaneet sellaiset mediat kuin:

YLE: http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-2005656
SK: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/opetushallituksen-paajohtaja-ruo...
TS: http://www.ts.fi/keskustelut/index.html?forumid=15&topicid=12722&parenti...
HS: http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=164956&messageID=289232...

Lisää löytyy jos vain vaivautuu etsimään. Pakkoruotsin ja kaksikielisyyden kannattajat loistavat argumenttiensa köyhyydestä, jonka kuka tahansa voi itse vähän matkaa lukemalla todeta. Ylen, HS:n ja TS:n palstoilla on jokseenkin ennenkuulumatonta että tämän kaltaista kielipolitiikan kritiikkiä pääsee sensuurista läpi.

Haluat nyt siis ymmärtääkseni leimata näiden keskustelijoiden osanottajat natseiksi tai persuiksi? Häpeä.

Vihreän liiton ministerit ja muut silmäätekevät voisivat myös ottaa julkisesti kantaa tähän kielipolitiikkaan. Siis täällä äänestäjiensä kuullen; ruotsinkielisessä mediassahan - HBL:ssä ainakin - olette jo sitoutunut pakkoruotsin pysymiseen.

Synkäksi vetää kun katselee näitä foorumeita. Tämä näkyy olevan suhteellisen siisti paikka, mutta muuten lyödään ruotsinkielisiä kuin vierasta sikaa. Samaan tyyliin kuin maahanmuuttajia. Asia-argumenteista viis, tarkoitus onkin yhdessä kiihtyä siitä minkäläisiä mamut yms "ruotsalaiset" ovat. Selvä poliittinen kampanja. Ja sävy on kireä, joskus melkein hurmoshenkinen.

"Pakkoruotsi" ei ole mitenkään loistava ratkaisu, mutta sen ovat edustajamme meille valinneet. Tyytymätön voi äänestää asiasta ensi vaaleissa. Pikkusieluiset ja suvaitsemattomat jotka todella uskovat siihen ettei heillä ole tärkeämpiä ongelmia voivat sen tehdä. Sanoisin heille: Get a life.

Havaintoja keskustelusta: Kouluopetusta käytetään usein lyömäaseena muusta puhuttaessa. Se on ainoa kielikeskustelun argumentti, jolla on tiettyä kantavuutta mutta vain suhteessa demokratiakeskusteluun. Tämän varjolla jotenkin kummallisesti sitten eksytään ruotsinkielisten kuviteltuihin etuoikeuksiin jne. Persut ovat tässä asiassa lähes sata vuotta todellisuudesta jäljessä. Tämän voi suhteuttaa siihen että törkeintä mitä politiikassa voi tehdä on käyttää etnisiteettiä aseena. Se on todella ja nimenomaan koeteltua äärioikeiston politiikkaa.

Olen suomenkielisenä pari kertaa osallistunut keskusteluun eri foorumeilla. Selvästi on niin, että suomenkieliset keskustelevat keskenään. Harvoin näkee suomenruotsalaisten osallistuvan. Ainoa viihdyttävä juttu onkin jatkuva jumputus "rkp:n politrukeista". Minua on kerran haukuttu sellaiseksi. Yhdellä foorumilla näin myös tyypillisen persukommentin "Pidä rkp:n politrukki turpa kiinni". Sitä ei ollut suunnattu minulle, vaan eräälle toiselle kirjoittajalle, josta varmasti tiesin, ettei hän ole rkp:n leivissä...

Vihreänä vastustan kansalliskiihkoilua. Yritän nähdä ne tekijät jotka yhdistävät kansanryhmiä maassa. Kiihkoilijat koettavat tehdä tikusta asiaa ja kaivaa esille kaiken mikä mahdollisesti erottaa meitä, vieläpä vääristellen ja liioitellen. Oletan joskaan en tiedä, että vihreissä on koko joukko ruotsinkielisiä tai sitten sellaisia joiden suku aikaisemmin oli ruotsinkielinen - tämä on yleistä Helsingissä, missä vihreät ovat vahvoilla. Tässä on mahdollisesti yksi syy siihen miksi kieliskysymys ei ole tapetilla. Kainuussa on ehkä eri tilanne, mutta suoraan sanoen on vaikea ymmärtää tätä rutinaa ja miksi sitä ylipäänsä tarvitaan. Sitä hämmennystä olen jonkun kerran purkanut foorumeilla -

Vapaalle kielivalinnalle on olemassa vain vahvoja perusteita:

- meillä vanhemmat ovat pitkälle koulutettuja ja nyt jos koska kypsiä arvioimaan esimerkiksi lasten kykyä ja tarvetta opiskella kieliä

- nykyisin tarvittaisiin enemmän ns. harvinaisten kielten osaajia, mutta englannin ja ruotsin jälkeen monien voimat eivät riitä enää kolmanteen kieleen ja esimerkiksi kouluissa oppilaita ohjataan ehdottomasti olemaan valitsematta kolmatta vierasta kieltä, jos kahdessa ensimmäisessäkin on työtä

- monien kohdalla olisi järkevintä pitäytyä hankkimaan erinomainen englannin taito, sillä nykyihmisellä olisi oikeus yhteen sujuvaan maailmankieleen eikä kielten oppiminen ole kaikille yhtä helppoa, esimerkiksi Ruotsissa toisen vieraan kielen sijasta on mahdollista opiskella lisää englantia ja Ahvenanmaalla lähes kolmannes nuorista opiskelee ysillä vain äidinkieltään ruotsia ja englantia - kieliä ei pidä ylipainottaa aidon osaamisen kustannuksella

- maahanmuuttajalasten kielipaletti on todella raskas (vaikka lapsi osaa vielä heikosti suomea, hän joutuu opiskelemaan englantia, kotikieltään ja ruotsia)

- monissa perheissä ollaan jo kaksikielisiä jollain muulla yhdistelmällä kuin suomi-ruotsi ja näiden perheiden todellisuus ja tarpeet sivuutetaan täysin nykykuvioissa

- käytännössä ruotsin kielen taito on monet vanhemmat tietävät, ettei ruotsilla ole ollut mitään käytännön merkitystä, sillä 1) työmatkoilla Ruotsissa puhutaan aina englantia, koska ammattikieli on yhteinen englanniksi ja yleensä mukana myös muita Eurooppalaisia, 2) suomenruotsalaiset ovat niin kaksikielisiä, että heistäkin on epämukavaa auttaa suomenkielistä harjoittelemaan ruotsia, kun yhteisellä suomella voidaan haastella syvällisiä

- ei ole olemassa vain yhtä Suomea, vaikka sellaista kuvaa on vaalittu - Suomi on yhtä aikaa yksikielinen, kaksikielinen ja monikielinen maa, suomalaisia identiteettejä on niin monenlaisia, että on suorastaan loukkaavaa lähteä siitä, että on olemassa vain se yksi, kaksikielinen, pohjoismaisuutta kielen kautta tavoitteleva, historiallisia perinteitä vaaliva Suomi (ihan kaunis vaihtoehto sekin)

Tunnustan, että minä todella pidän ruotsista ja ruotsinkielisestä kulttuurista. On sääli, että ruotsinopiskeluun liittyy pakon ja irrationaalisten perusteiden surureuna. Sen sijaan, että lapseni saisi opiskella ruotsia siksi, että perheessä ollaan kiinnostuneita skandinaavisuudesta ja suomenruotsalaisuudesta, lapseni pitää opiskella ruotsia siksi, että näin muka ylläpidetään suomenruotsalaista kulttuuria. Mahdollisuus opiskella oman itsensä vuoksi kääntyy hyväntekeväisyydeksi. Voiko kieltenopiskelu olla hyväntekeväisyyttä? EI!

Suomenruotsalaisuus säilyy kyllä ilman pakollista ruotsia!

Mielestäni tarvitsisimme jonkin positiivisen, humoristisenkin tavan välittää ajatusta, että on kielivapauden aika. Tämä ei ole kielisotaa vaan aitoa erilaisuuden hyväksymistä.

Kielivapautta ovat nyt heränneet puolustamaan tavalliset, koulutetut ja maailmaa nähneet pienten lasten vanhemmat. Ei pidä leimata järkeviä ajatuksia vihapuheeksi, kun samalla perustelut pakollisuudelle ovat todella ajasta jäljessä ja ristiriidassa niiden pohjoismaisten arvojen kanssa, joihin olemme sitoutuneet.

Pakkoruotsille ei löydy yhtään järkevää ja hyvin perusteltua syytä. Se on historiallista jätettä, keinotekoista rahan mahdollistamaa lumetta, jossa pitkällä juoksulla kaikki häviävät. Suomenruotsalaiset menettävät maineensa ja saavat päälleen vihan ja kaunan. Etenkin sitten (ei jos) kun kielilaki kumotaan. Suomenkieliset menettävät arvokasta aikaansa ja resursseja opiskellessaan turhaa ja mitätöntä kieltä tärkeiden kielien sijaan. Poliitikot menettävät uskottavuutensa ja maineensa alistuessaan RKP:n suhmuroihin ja kähmintään. Nämä kaikki hyväveli -sopimukset kyllä aikanaan pengotaan esiin ja silloin hymy hyytyy niin oikealla kuin vasemmalla.

http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/27/d40369.php

Jag tror vi kan påstå att Sampo Terho har sagt allt det relevanta i debatten. Nu återstår bara en serie eventuella politiska beslut.

Beslut vilka dessvärre lär vara omöjliga pga existerande politiskt klimat.. dvs ett sfp som inte kräver annat än.

"Synkäksi vetää kun katselee näitä foorumeita... Asia-argumenteista viis, tarkoitus onkin yhdessä kiihtyä siitä minkäläisiä mamut yms "ruotsalaiset" ovat."

Ihmettelen itsekin suomenruotsalaisten parjaamista, ja implisiittistä yhdistämistä maahanmuuttoasiaan. Ilmeisesti osa porukasta elää fennomaanien fantasiassa, jossa ruotsi on jokin valloittajien kieli.

Tietenkin pakkoruotsista pitäisi puhua etenkin maahanmuuttajien ja Itä-Suomen kohdalla, en vain muuten jaksa näitä herravihaisten maatiaisten salaliittoteorioita. Ilman ruotsinkieltä Suomi olisi pienempi ja henkisesti köyhempi, sosiaalidemokraattinen nousukasversio Baltian maasta.

Knappast skulle Finland vara socialdemokratiskt utan oss finlandssvenskar. Mig veterligt skulle röda ha vunnit sisådär 165-0 och annekterat finland tillbaka till sovjet.
Likaså skulle de baltiska länderna aldrig ha haft en självständighetstid mellan krigen.

Å andra sidan kanske Finland vore ett storfinland, med hela den karelska republiken och kola som naturliga delar som kanske lyckades frigöra sig efter sovjets fall.
Fullt möjligt dock att Finland aldrig blev fritt, utan förblev ryskt..
Men en population på ca 3 miljoner varav 1,5 miljoner ryssar.. En mindre population i Sibirien av överlevande regimkritiker.
Ryssarna givetvis med företräde såväl till arbetsplatser som nya varor och bostäder. (att dessa rasistiska specialrättigheter togs bort i Estland ansågs vara förtryck..)

"Ilman ruotsinkieltä Suomi olisi pienempi ja henkisesti köyhempi, sosiaalidemokraattinen nousukasversio Baltian maasta.

Hassua, että käytät termiä "nousukas". Nousukashan on nimenomaan nimi, jota perinteinen yläluokka (asemansa perinyt) käytti omalla työllään rikastuneesta (asemansa ansainnut).

Sitä, millä tavalla aidosti monikielinen suomi olisi köyhempi kuin kaksikielinen, on vaikea keksiä. Mutta yleensäkkin kaikki argumentit pakkoruotsin puolesta perustuvat erilaisille metafyysisille, epämääräisille ja ei mitattaville "arvoille".

Miksi näin? Koska ne todelliset syyt eivät ole kovin yleviä. Vähät mistään "henkisestä köyhyydestä". Todellinen syy kaksikielisyydelle on, että ilman sitä eräs kielivähemmistö olisi materiaalisesti köyhempi. Kaksikielisyydessä ei ole kyse ruotsin kielestä, vaan siitä etuoikeutetusta asemasta, jonka ruotsin kielen erioikeutettu asema kielivähemmistölle tuo.

Mitkä ovat nykyisen peruskoulun vahvuudet? Entä mitkä ovat suurimmat heikkoudet eli ne kohdat, joita pitäisi parantaa tai kokonaan muuttaa? (kommentointiaika 4.1.2010-25.1.2010)

Huomaathan, että emme julkaise nimimerkilllä varustettuja kommentteja

Opetusministeriön sivuilla ollaan sensuroitu asiallisia mielipidekirjoituksia sillä perusteella, että ne on kirjoitettu nimettömänä. Vaatimus nimellä kirjoittamisesta tehtiin kuitenkin vasta viikko palautekyselyn alkamisen jälkeen. Ensin viestit hyväksyttiin ja julkaistiin, mutta yhtäkkiä viestit on sensuroitu. Myös nimimerkillä kirjoitettuja "vääriä" viestejä on poistettu. Tämä on kiistaton todiste kielikeskustelun mädänneisyydestä ja sen tulehtuneesta tilasta. Moni ei voi työpaikan menettämisen pelossa kommentoida omalla nimellään kantaansa pakkoruotsiin. Onko järkevämpää valehdella nimensä vai kirjoittaa nimimerkillä?

Miten Vihreät suhtautuvat sensuuriin Suomessa ministeriön taholta?

66 % kansasta haluaa poistaa pakkoruotsin.
Vihreät haluavat säilyttää pakkoruotsin.
Hieman kummallista vihreää logiikkaa edustaa se, että maahanmuuttajien ei vihreiden mielestä tarvitse osata mitään kieltä, vaan heidät pitää ottaa töihin kielitaidottomina.
KAIKILTA suomenkielisiltä vihreät taas edellyttävät RUOTSIN osaamista tässä maailman ainoassa suomenkielisessä maassa..
Miksi maahanmuuttajat pitää päästää helpolla, mutta ruotsia osaamattomia suomenkielisiä pitää simputtaa virkakiellolla valtion virkoihin, joista useimmissa ei todellisuudessa lainkaan tarvita ruotsin kieltä..
Vastatkaapa, vihreät, tähän kysymykseen.

"Sitä, millä tavalla aidosti monikielinen suomi olisi köyhempi kuin kaksikielinen, on vaikea keksiä. "

No eihän se olisikaan, päinvastoin. En vain ymmärrä miten ruotsinkieliset häiritsisivät "monikielisyyttä"? Kuten jo sanoin, mielestäni pakkoruotsista voisi hyvin puhua. Sehän on verrattain uusi keksinto, perua 60-luvulta.

Viittasin nousukas-sanalla siihen, että Suomi on vauraampi kuin Baltian maat. Kuitenkin tärkeä erottava tekijä on myös historia, joka on Ruotsin kanssa yhteinen. Ilman sitä olisimme ehkä "vain" vauras ja vasemmistolainen Baltian maa. Ja kyllä geopolitiikka vaikutti kielipolitiikkaan vielä kylmän sodan aikana, eli kyse ei ollut "materiaalisista eduista".

Ihmettelen myös onko ruotsinkielisten hyvinvointi todellakin vain pakkoruotsin ansiota? Historiallisista syistä hurrit vain sattuvat asumaan kauneimmassa Suomessa, ja ovat perineet muutaman merkittävän kulttuurirahaston. Osa opiskelukiintiöistä (esim. lääkärit ja opettajat) ovat mielestäni aivan perusteltuja, osasta voisi kenties keskustella.

Kuitenkin tuntuu että kritiikin taustalta paistaa usein epämääräinen herraviha. Paradoksaalisesti samat tyypit kritisoivat myös maahanmuuttajia, joita tuskin voi pitää minään eliittinä.

Minusta on täsmälleen yhtä käsittämätöntä lukea suomenruotsalaisia "valloittajina" herjaavia kommentteja kuin sitten niitä vastakkaisia näkemyksiä, joissa "kaikki täällä on ruotsinkielisten luomaa".

On ihan hyödyllistä harrastaa historiaa ja miettiä, mitä olisi voinut tapahtua. Näkökulmat riippuvat siitä, mihin kohtaan historiaa sanan "jos" laitta. Tärkeintä on kuitenkin se, että ollaan tässä ja tässä on aika hyvä.

Suomenruotsalaisilla on oma kulttuurinsa ja lakisääteiset oikeutensa ja vieläpä ne säätiöt päälle. Suomenruotsalaisuus elää kyllä jatkossakin, koko maata ei tule valjastaa sen säilytystalkoisiin.

Nyt pitäisi puhua vain siitä, mikä on tälle ajalle ja tämän ajan ihmisille mielekkäin ja toimivin ratkaisu kieltenopetuksessa.

Esimerkiksi Ruotsi ja Ahvenanmaa ovat valinneet varsin hyvät mallit. Kumpikin kelpaisi myös meille, kunhan pääkieleksi vaihdetaan ruotsin sijasta suomi. Molemmissa perustana on yhden sujuvan maailmankielen takaaminen kaikille ja sen ohessa muita kieliä vapaaehtoisesti oppilaan kykyjen ja toiveiden mukaan.

Pakkoenglannille on paljon paremmat perustelut kuin pakkoruotsille. Koska sitä ei kuitenkaan vaadita ja osa kansasta ei vieläkään opiskele englantia peruskoulussa, pakkoruotsissa on kyse ainoastaan kansanosan perusteettomasta suosimisesta ja konservatismista.

Pakon tulee olla minimaalista. Siksi edes pakkoenglannin perusteluja en näe riittävinä, saati pakkoruotsin. Tästä luopumisen seurauksena useampi itäsuomalainen oppisi Venäjän paremmin. Rannikko-Suomessa yhä suurin osa opiskelisi ruotsia, ja ruotsintuntien ilmapiirikin paranisi pahimpien ruotsinvihaajien kadotessa ja muiden kokiessa olevansa omasta valinnasta paikalla.

Nytkin olen nähnyt, miten osa aikuisista ei B-ruotsista huolimatta tajua alkeitakaan. Jos nuo jäisivät pois, loput oppisivat paremmin.

Ehdotan, että pakkoruotsin kritisoimisen sijasta puhumme ”vapaaehtoisen ruotsin kannattamisesta”, näin ei herätetä sanoilla kuvaa vastenmielisyydestä ruotsiin.

Periaatteessa meitä on suuri joukko, jotka vastustamme pakollista toista vierasta kieltä, koska arjessa näemme, miten paljon ongelmia se tuottaa monelle peruskoululaiselle.

Ruotsissa käyttöön otettu tapa korvata toinen vieras kieli englannin lisäopinnoilla, on ok. Joidenkin kohdalla tosin suomen lisäopinnot olisivat tärkeämmät. Paras vaihtoehto olisi kuitenkin Ahvenanmaan malli, jossa vain yksi vieras kieli olisi pakollinen ja muita vieraita kieliä saisi ottaa vapaaehtoisina mutta myös jättää kesken, mikäli ne eivät sujukaan.

Pohjimmiltaan kyse on siis vapaaehtoisten kielten toivottamisesta tervetulleiksi.

Koko keskustelu heijastelee outoa dilemmaa, suomettumisen ajan jäännettä: yksityisesti vain harva ihminen kannattaa nykyisenlaisen pakkoruotsin mallia, mutta virallisesti sitä kannattavat lähes kaikki (päättävässä asemassa olevat) tahot!

Nimetön: ""Pakkoruotsi" ei ole mitenkään loistava ratkaisu, mutta sen ovat edustajamme meille valinneet. Tyytymätön voi äänestää asiasta ensi vaaleissa."

Ei voi, vaaleissa ei äänestetä pakkoruotsista.

Demokratiaa eli kansanvaltaa, ei myöskään ole se, että vedotaan siihen, että päättäjät ovat päättäneet. Kansanvalta ei ole sama asia kuin poliitikkojen mielivalta.

http://pakkoruotsi.net/

"Saattaa olla, että ruotsin vapaaehtoisuutta äänekkäimmin ajavat, tekevät sen aika omalaatuisistakin lähtökohdista ja vailla tyylipisteitä, mutta asia on mielestäni tärkeä..."

Mitä omalaatuista on demokratian pelisääntöjen kunnioittamisen vaatimuksessa ja omien lasten oikeuksien puolustamisessa?

Esimerkiksi Vapaa Kielivalinta ry:n hallitus koostuu ihan tavallisista hyvin koulutetuista, aktiivisista suomalaisista, jotka puoluekannaltaankin edustavat laajasti koko kansaa.

Saksassa pakkoruotsin tapainen poliittinen pakkotuputus olisi jo saanut kansan kaduille.

"Normaalia kansalaisaktiivisuutta" kyseli, mitä omalaatuista on demokratian pelisääntöjen kunnioittamisessa - no ei mitään. Toisinaan vain pakkoruotsia vastustetaan vähintäänkin epämiellyttävällä tavalla.

Lähes jokaiseen keskusteluun löytyy sellainen intomieli, jolla on omalaatuinen antiruotsi-missio. Totta kai jokainen järkevä ihminen ymmärtää ottaa etäisyyttä moisesta, mutta kyllä sellaiset kommentit heikentävät kielivapaudesta valistuksen hengessä puhuvien uskottavuutta.

Olen tavattoman hyvilläni siitä, että monelta taholta tulee nyt asiallisia kirjoituksia, joissa kuvataan nykyisen pakollisen ruotsin opiskelun tulleen tiensä päähän. Maan ja yksilöiden tarpeet ovat nyt toiset kuin joskus aikaisemmin.

Toivon, etteivät suomenruotsalaiset missään nimessä ota itseensä tätä kielikeskustelua. Se käytäisiin vaikka meillä olisi jokin muu pakollinen kieli. Ja kun tiedän, ettei ruotsinkielinen palvelu ole toiminut pakollisen ruotsinkaan aikana, on vain parempi, että lähdetään etsimään muita malleja. Ruotsinkieliset palvelut voidaan (ja ne pitää) toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla muulta pohjalta.

Minulla on monta hyvää syytä painottaa omalle lapselleni hyvän ruotsin kielen hankkimisen tärkeyttä. Mutta tiedän, että nuo syyni eivät ole sellaisia, että ne vaatisivat kaikkia opiskelemaan ruotsia.

Olen lähettänyt monelle vihreiden kansanedustajalle, joiden tiedän puoltavan pakkoruotsia kyselyn, miksi he niin tekevät. Mielestäni jos koko Suomen väestölle 5 000 000 ihmiselle tulee pakko-opettaa vieras kieli (joka ruotsi suomalaisille siis on)sille pitäisi löytyä hyvin yksiselitteiset ja vahvat perustelut. En ole saanut yhdeltäkään - edes äänestämältäni -kansanedustajalta minkäänlaista vastausta. Tämä tarkoittaa, etteivät he pysty perustelemaan pakkoruotsin kannattamistaan järkisyillä. Uskoakseni ainoa syy ylläpitää tätä tolkutonta järjettömyyttä on kielipoliittinen uskonto ja raha. Pakkoruotsista on tullut Suomen "kuuma peruna", johon kukaan päättäjä ei halua koskea. Pelkästään vuositasolla kaksikielisyyden kustannukset ovat vähintään noin 300 miljoonaa euroa.Kansan mielipide on jo kymmenien vuosien aikana ollut ehdottoman kielteinen pakkoruotsille useissa tutkimuksissa: jopa Magman tekemissä. Silti päättäjät ohittavat täysin nämä mielipidetutkimukset. Suomen väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia enää 5,5 % ja heistä vain hyvin pieni osa ei osaa Suomea. Silti Vihreät kannattavat ajatusta, että Suomi on ja tulee olemaan kaksikielinen ja pakkoruotsitusta jatketaan maksoi mitä maksoi ja seurauksista viis. Viittaan seurauksilla mm. kieltenopiskelun demotivaatioon, kielten osaamisen kirjon kaventumiseen, Suomen kilpailukyvyn menetykseen, opiskelijoiden turhautumiseen ja syrjäytymiseen, ruotsinkielisten opiskelukiintiöihin jne. jne. jne. Kaikesta mediassa pyörineessä kohusta, lehdissä kirjoitetuista tutkimuksista ja kolumneista huolimatta Vihreät eivät edes pysty KESKUSTELEMAAN asiasta? Eivät pysty mitenkään pesrustelemaan kantaansa, että miksi pakkoruotsia tulisi jatkaa Suomessa? Miksi aihe on niin pyhä, niin tulehtunut, niin tabu, ettei sen ympärillä voida käydä normaalia kiihkotonta ajatusten vaihtoa.

"Ruotsinkieliset palvelut voidaan (ja ne pitää) toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla muulta pohjalta."

En voisi kuvitellakaan että ruotsinkieliset olisivat alemmalla tasolla kuin suomalaiset, joten heidän palvelunsa täytyy tietenkin järjestää parhaalla mahdollisella tavalla, eli ruotsinkieliset palvelevat itse omaa kieliryhmäänsä. Näin saadaan paras mahdollinen hyötysuhde tuon valtakielestä poikkeavan kielen suuremmille kustannuksille. Luonnollisesti on myös tarkastettava kielikiintiöiden merkitystä palveluiden kannalta ja kohdistettava nämä kiintiöt lähinnä vanhuspalveluihin ja terveydenhoidon suorittavaan portaaseen, eli sinne missä on tiedostetusti vajetta omakielisistä palveluista.

Tulossa uusi pohjoismainen kielikampanja

Norden - Virallinen pohjoismainen yhteistyö http://www.norden.org/fi kampanjoi näyttävästi uutta pohjoismaista kielikampanjaa.

Nyt aloittettavalla yhteispohjoismaisella kielikampanjalla aiotaan vahvistaa lasten ja nuorten kykyä ymmärtää ja viestiä keskenään jollakin kolmesta skandinaavisesta kielestä, eli ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi. Kielikampanja on määrä julkistaa helmikuussa 2010, ja se kestää koko vuoden. Suomen tai islannin kieli eivät kuulu kampanjaan.

Suomi rahoittaa Norden -toiminnasta 17%, mutta hetkinen...missä on Suomen kielen kampanja tai edes maininta suomen kielestä? Nordenin sivuilla Suomi on sentään kelpuutettu pohjoismaihin, mutta miten suomen kieltä on virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä huomioitu tai kampanjoitu? Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat toimintaa, joka syrjii suomenkieltä (Pohjolan toiseksi puhutuinta kieltä) pohjoismaisessa yhteistyössä.

Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Jan Vapaavuori sanoi puheessaan Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämässä Merkkivuoden 1809 päätöskonferenssissa maanantaina 18. tammikuuta mm. seuraavaa:

\"Suomen kaksikielisyyden turvaamiseksi ja pohjoismaisen yhteistyön parantamiseksi meidän täytyy varmistaa, että lapset ja nuoret oppivat ruotsia ja ennen kaikkea ymmärtävät ruotsintaitojen merkityksen. Tavoite on, että kaikki pohjoismaalaiset voivat kommunikoida keskenään jollain skandinaavisella kielellä\", Vapaavuori toteaa.

Mitä Jan Vapaavuori on tehnyt suomen kielen edistämiseksi kyseisessä yhteistyöelimessä? Miten Norden kampanjoi suomalaisuuden tai suomen kielen puolesta?

Humanisti:
"Kuitenkin tuntuu että kritiikin taustalta paistaa usein epämääräinen herraviha. Paradoksaalisesti samat tyypit kritisoivat myös maahanmuuttajia, joita tuskin voi pitää minään eliittinä."

Minustakin ajattelusi on paradoksaalisen kuuloista. Tulee mieleen, että ehkäpä ajattelussasi on jotakin vikaa - se ei ehkä ole loogisesti tai premissien puolesta pätevää.

Myös pakkoruotsin olemassaolon perusteet, joita olen elämäni aikana kuullut, ovat kuulostaneet minusta monella tavalla paradoksaalisilta.

Pakkoruotsi on todellinen paradoksi.
Rasismikorttia on turha yrittää tässä yhteydessä.
"Toivon, etteivät suomenruotsalaiset missään nimessä ota itseensä tätä kielikeskustelua. Se käytäisiin vaikka meillä olisi jokin muu pakollinen kieli." <25.01.
Höpö höpö, tätä keskustelua ei käytäisi, jos pakollinen kieli olisi englanti.
Mutta paradoksaalista kyllä, englanti ei lainsäädännössä ole pakollinen kieli, mutta ruotsi on. Englanti on valinnainen kieli, mutta ruotsi absoluuttisesti pakollinen--
aikamoinen paradoksi taas.

Haluavatko vihreät todellakin kieltää suomalaisilta valinnanvapauden näin keskeisesti yksilön omaan kieli-identiteettiin kuuluvassa asiassa. Pitäisikö tuota pakkoa laajentaa muillekin elämänalueille. Voitaisiinko pakottava lainsäädäntö ulottaa koskemaan esimerkiksi sukupuoli-identiteettiä.

Vanhan kunnon radion haasteohjelman mukaisesti haastan jokaisen pakkoruotsista piittaamattoman peruskoululaisen pakkoruotsin oppimislakkoon jokaisen kuun ensimmäisenä maanantaina ja keskiviikkona. Voit toteuttaa sen kahdella eri tavalla:
1. Minun luvallani saat olla pois oppitunnilta tai

2. Istumalakkona pakkoruotsintunnilla ottamatta osaa opetukseen sekä pitämällä oppikirjan kiinni

Suomalaisten itsemääräämisoikeutta tulisi laajentaa kattamaan myös kieliopinnot.

Ts. pakkoruotsi pois ja tilalle valinnan vapaus.
Arvoliberaalille puolueelle ei pitäisi tuottaa ongelmia tuon tavoitteen toteuttamisessa.

2010-luvulla ei suomalaisia tarvitse enää holhota omissa kieliopinnoissaan. Avioliitolle,asevelvollisuudelle ja uskonnon opetukselle on vaihtoehtoja.Sama valinnan vapaus tulisi sallia kieliopinnoissa.

http://yle.fi/alueet/teksti/helsinki/uusimaa/2010/02/lohjalle_moitteita_...

Kahta en vaihda

Toinen on pakkoruotsi ja toinen on mielipiteeni.

Opetusministeriön tuntijakotyöryhmä selvittää parhaillaan perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja sen myötä keskusteluun on noussut myös ruotsin kielen erityisasema. Ruotsin kielen valinnaisuutta puoltavat näkemykset nostattivat melkoisen myrskyn RKPn ohella myös vihreissä.

Miten käy ruotsinkielisten palveluiden, entä puoluestrategian tavoitteiden, kuulee monen vihreän argumentoivan asiaa.

Pakkoruotsia perustellaan lisäksi sillä, että vihreät ovat sivistys- ja kulttuuripuolue, vihreät pyrkivät lisäämään kannatustaan ruotsinkielisillä alueilla ja että ilman pakkoruotsia valtion korkeat virat karkaavat kuin hiusraja ruotsia puhumattomilta ihmisiltä. Luonnollisesti myös hallitusyhteistyö RKP kanssa nostaa ilmaan kysymysmerkkejä.

Vihreissä korostetaan parhaan argumentin merkitystä ja rohkeutta toteuttaa koko yhteiskunnan kannalta parhaita ratkaisuja. Kestävätkö vihreiden kannat pakkoruotsin osalta tätä politiikan vaatimustasoa?

Parhaiten ruotsinkieliset palvelut turvataan tulevaisuudessa, kun ruotsin kieltä kohtaan ei ole synnytetty pakon kautta itsetarkoituksellista vastustusta. Kulttuuri- ja sivistyspuolueena vihreiden tulee miettiä, miten monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen sopivat yhteen pakkoruotsin kanssa tulevaisuuden Suomessa.

Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tulevat varmasti vaikuttamaan myös valtion korkeiden virkojen kielivaatimuksiin. Rakenteet on tehty vastaamaan aikaansa.

Pakollinen ruotsi estää valitsemasta muita tarpeellisia kieliä, koska oppijan resurssit ovat rajalliset. Motivaation puute, oppimisvaikeudet ja kelkasta putoamisen tunne synnyttävät tarpeetonta ruotsalaisuuden ja ruotsin kielen vastustusta.

Valinnaisuus sen sijaan nostaa kielten opiskelijoiden motivaatiota, vastaisi paremmin kansainvälistymisen haasteeseen sekä edistäisi opetuksen resurssien järkevää kohdentumista.

Pakkoruotsi on johtanut jo nykyisellään tilanteeseen, jossa kukaan ei ole tyytyväinen – eivät opiskelijat, eivät koulutuksen järjestäjät eivätkä tutkijat tai kouluttajat.

Mielipiteitä muodostetaan eri ajassa, paikassa ja sen hetkisen informaation varassa. Kun aika, paikka ja informaatio muuttuvat, olisi syytä päivittää myös mielipiteitä. Pakkoruotsin osalta tuo aika on nyt ja ruotsin kieli tulee tehdä valinnaiseksi muiden vieraiden kielten kanssa.

Toivottavasti otsikko ei jää toistamaan itseään.

Touko Aalto,
Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja vihreiden puoluehallituksen jäsen

Pakollinen ruotsi estää valitsemasta muita tarpeellisia kieliä, koska oppijan resurssit ovat rajalliset.>>
Ennen kaikkea AIKA- ja taloudelliset resurssit on rajallisia.
Jos pakkoruotsi vielä siirretään alkavaksi viidenneltä, kuten kokoomus ruotsinopettajien lobbaukselle antautuneena ehdottaa, muiden kielten opetus tulee kärsimään entistä enemmän.
Tässä muuten vielä yksi fiksu vihreä:

http://www.griinari.net/?p=52

"Kaikkien lähtökohtana on, että kun ruotsi on aina ollut pakollinen, niin asiaa ei saa muuttaa. Tyhmintä oli, että minut leimattiin populistiksi suomenruotsalaisen kulttuurin tuhoajaksi. Minähän päinvastoin yritän koko ajan selittää, että pakkoruotsista luopuminen voisi parantaa suhtaumista sekä vähemmistökieleen että -ihmisiin. Jag älskar svensk språk och finlandsvensk kulltur. Jag har bot i Borgå flera år och min son har född där."

Puhuimme asiasta tänään opettajainhuoneessa: tuskin kukaan oli kiinnittänyt huomiota koko tuntijakotyöryhmään.

Luokanopettajat ja erityisopettajat olivat epäuskoisia kuulleessaan, että opetusministerimme on tosiaankin ehdottanut, että toinen ja pakollinen vieras kieli (lapsille, virallisesti tietenkin toinen kotimainen) alkaisi jo viitosella. Viitosella tulee historiaa, fysiikkaa, kemiaa ja paljon muuta vaativaa. Suomenkielisilläkin lapsilla on ongelmia pysyä perässä, maahanmuuttajista puhumattakaan.

EK ystävällisesti painotti, että ruotsin kielen ei tarvitsisi olla enää pakollinen, mutta sieltäkin kannatettiin toista vierasta kieltä ala-asteelle.

Ongelma on se, että ala-asteella on niin monenlaista porukkaa, etteivät ehdotuksen tekijät ole kenties olleet käytännön opetuksen kanssa missään tekemisissä enää vuosiin. Yläasteellakaan ei toinen vieras kieli suju kaikilta.

Missä on kentän tuntijat tuntijakotyöryhmässä? Tavallisten monikulttuuristen koulujen opettajien ääni kuuluu siellä vain etujärjestöjen lausuntojen kautta, joissa tehdään enemmän palkkapolitiikkaa kuin ajatellaan lasten etua.

Olen syvästi pettynyt, jos meillä on parin kuukauden päästä nuijittuna pöytään, että jokainen tähtisilmä suomenkielisissä kouluissa pääsee nyt opiskelemaan ruotsia jo viidennellä. Siitä on leikki kaukana.

Ilmeisesti ainoa keino saada puupäiset edustajamme ruotuun on avoin kansalaistottelemattomuus Koijärvityyliin. Penskat pois ruotsintunnilta. Ei ne sinne mene jos omilta ja kavereille kavereitten vanhemmilta tulee avoin valtakirja lintsata. Ruotsin oppikirjojen hävittäminen tai kieltäytyminen vastaanottamasta sellaista voisi myös tulla kyseeseen. Saattaa tosin olla kova paikka teinille vastustaa opettajaa sillä tavalla.

Toisen kielen voisi sitten aloittaa C kielenä - 8 luokallako se edelleen alkaa?

Haluaisin vain lyhyesti kommentoida tässä keskustelussa moneen kertaan mainittua argumenttia siitä, että pakkoruotsi on monelle maahanmuuttajalle liikaa. Kun minä kävin koulua jokunen vuosi sitten, oli meidän koulussa pakolaisena Suomeen saapuneita maahanmuuttajia. Eräs heistä oli (ja on edelleen) yksi parhaista kavereistani. Tämä kaverini opetteli tosiaan aluksi suomen (siis sille tasolle, että kykeni jo osallistumaan normaaliin kouluopetukseen), ja sitten tuli kuvioon mukaan kolme kieltä lisää: ruotsi, englanti ja ranska.

Vaikka ystäväni on älykäs ja ahkera, oli neljä uutta kieltä suht. lyhyessä ajassa lopulta liikaa. Hän olisi kyllä halunnut itse opiskella kaikkia, mutta opettajien suosituksesta hän sitten jätti yhden kielen pois. Ja opettajien kanssa yhdessä päätettiin, että tämä poisjätetty kieli oli ruotsi. Ruotsi tuntui kaveristani vaikeimmalta, ja englanti ja ranska ovat kuitenkin maailmankieliä, joten niiden opiskelun katsottiin hyödyttävän eniten.

Ainakaan tässä tapauksessa siis pakkoruotsi ei ollut mikään ongelma maahanmuuttajanuorelle: sen opiskelu ei ollut kaveristani ongelmallista sinänsä, mutta kun kieliä oli lopulta niin paljon, niin ei ruotsin poisjättäminen ollut myöskään ongelma koulun puolesta. Muiden kouluni maahanmuuttajien tilannetta en tuntenut yhtä tarkkaan kuin oman ystäväni, mutta voi olla, että siellä oli samanlaisia järjestelyjä. Eiköhän opetussuunnitelma salli tällaisen joustamisen, jos tosiaan kyseessä on maahanmuuttaja ja usean kielen opiskelu on syystä tai toisesta hankalaa?

" tuli kuvioon mukaan kolme kieltä lisää: ruotsi, englanti ja ranska. Vaikka ystäväni on älykäs ja ahkera, oli neljä uutta kieltä suht. lyhyessä ajassa lopulta liikaa. Hän olisi kyllä halunnut itse opiskella kaikkia, mutta opettajien suosituksesta hän sitten jätti yhden kielen pois. Ja opettajien kanssa yhdessä päätettiin, että tämä poisjätetty kieli oli ruotsi."

Erikoista.

Yleensä maahanmuuttajalapsella on kielinä suomi, kotikieli, englanti ja ruotsi. Nämä ovat se minimi. Ruotsista voi saada vapautuksen, jos lapsi joko ei puhu paljonkaan suomea tai, jos hän epäonnistuu täysin kielen opiskelussa. Omassa koulussani (olen ope) ruotsista on saanut vapautuksen pari oppilasta vaikka maahanmuuttajia on paljon. Vapautustakaan ei päätetä opettajan kanssa vaan sitä anotaan.

Maahanmuuttajalasten tulisi saada vahva suomen kielen taito ja heidän tulisi voida keskittyä käsitteiden omaksumiseen. Oma kotikieli ja englanti ovat kenties monelle perusteltuja tämän ohella. Muuten maahanmuuttajalasten arki on varsin kaukana tuosta alun kuvauksesta.

"Eiköhän opetussuunnitelma salli tällaisen joustamisen, jos tosiaan kyseessä on maahanmuuttaja ja usean kielen opiskelu on syystä tai toisesta hankalaa?"

Ei tarvitse opiskella edes useaa kieltä. Jos äidinkieli on jokin muu kuin suomi, vapautuksen pakkoruosista saa hakemuksesta. Koskee kaikkia asteita.

Yksi asia näyttää keskustelussa jääneen kokonaan huomiotta, nimittäin kirjallisuus. Ruotsinkielisen kirjallisuuden osuus Suomen kirjallisuudesta on nimittäin erittäin suuri. En tiedä miten suuri, mutta suuri se on. Sen merkitys on muuttunut aikojen mukana, mutta se on vaikuttanut muun muassa ratkaisevasti kansalliseen heräämiseen, valmistanut maatamme itsenäisyyteen ja liittänyt meidät länsimaisen sivistyksen piiriin.

Jos suomen kieli onkin menneisyydessä ollut sorretussa asemassa, se ei suinkaan ole ollut Runebergin, Topeliuksen, Wecksellin ynnä muiden syytä, päin vastoin he loivat pohjaa suomenkielisen kirjallisuuden kehittymiselle. Suomen kielen vakiinnutettua valta-asemansa enemmistön turvin, pieni ruotsinkielinen väestömme on lukumääräänsä nähden tuottanut mahtavan määrän merkittäviä kirjailijoita, joita luetaan ahkerasti kielirajan yli joko alkuperäisinä tai suomennoksina. Näin suomenruotsalaisen kulttuurin hedelmöittävä vaikutus jatkuu maassamme. Pelkästään siksi on tärkeää, että ruotsin kielen taito säilyy laajana suomenkielisen väestön keskuudessa. Jos tämä täytyy saada aikaan pakolla, olkoon niin. Koulupakkohan meillä on - sitä kai ei kukaan aseta kyseenalaiseksi - ja siihen kuuluu pakkomatematiikka, pakkohistoria jne. Ruotsin kieli on niin tärkeä osa kansallista kokonaisidentiteettiämme, ettei sitä saa syrjäyttää kaupallisten ym. lyhytnäköisten syiden perusteella.

"Vihreiden mielestä myös molempien kotimaisten kielten osaaminen on tärkeää: tämä ei johdu pelkästään työmarkkinoiden tarpeesta, vaan myös Suomen pohjoismaisen perinnön ja kaksikielisyyden turvaamisesta. Olisi iso menetys Suomelle, jos väestön enemmistö menettäisi kosketuksen ruotsin kieleen ja sitä kautta avautuvaan osaan omaa kansallista perintöämme ja kansainvälistä viitekehystämme".

Tämä vahvistaa pakkoruotsin olevan nimenomaan poliittis-ideologinen oppiaine, jota ei tulisi lainkaan käsitellä kieliopintojen osana. Perinteet ("perintö") ovat osa historian opetusta, kaksikielisyysoppi taas kuuluu yhteiskuntaopin opintokokonaisuuteen, pohjoismaisuus voidaan käsitellä vaikkapa maantiedon tunneilla.

Pakkoruotsikeskustelu ei lopu ennen kuin toinen kotimainen muutetaan kokonaan valinnaiseksi. Poliittiset opinnot eivät saa varastaa muutenkin niukkoja kieltenopetuksen resursseja. 5.luokalta alkava VALINNAINEN A-ruotsi riittää turvaamaan elinkeinoelämän ja toisaalta ruotsinkielisen vähemmistön palvelutarpeet.

Onneksi Jyväskylän vihreät tajuaa asian ytimen (aivan kuten EK:kin)

Uutisotsikot

http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=11011

-------------

Meillä ei ole varaa antaa Ruotsille etulyöntiasemaa jo muutenkin kovassa kansainväliessä kilpailussa:

"Moderna språk – som tyska, franska, spanska – och matematik, ger meritpoäng om eleven får godkänt. Det maximala antalet poäng är 2,5.

Ska barnen kunna uppnå det måste de börja läsa ett främmande språk redan i sexan och fortsätta med det på gymnasiet.

– Språken kommer att väga tungt i urvalet när man söker till högskolan.

Flerspråkiga barn bidrar till att skapa ”europeisk och global sammanhållning” och gör det lättare för Sverige att hävda sig i en globaliserad värld, anser regeringen.

(siis RUOTSISSA, Suomessa hallitus turvaa vain pakkoruotsin aseman!!!)

http://sydsvenskan.se/sverige/article409472/Sprakval-avgor-barnens-framt...

-"Synkäksi vetää kun katselee näitä foorumeita... Asia-argumenteista viis, tarkoitus onkin yhdessä kiihtyä siitä minkäläisiä mamut yms "ruotsalaiset" ovat."

-"Ihmettelen itsekin suomenruotsalaisten parjaamista, ja implisiittistä yhdistämistä maahanmuuttoasiaan. Ilmeisesti osa porukasta elää fennomaanien fantasiassa, jossa ruotsi on jokin valloittajien kieli.
Tietenkin pakkoruotsista pitäisi puhua etenkin maahanmuuttajien ja Itä-Suomen kohdalla, en vain muuten jaksa näitä herravihaisten maatiaisten salaliittoteorioita. Ilman ruotsinkieltä Suomi olisi pienempi ja henkisesti köyhempi, sosiaalidemokraattinen nousukasversio Baltian maasta."

Tässä muutama esimerkki siitä, että kun itsellä ei ole perusteluita, lyödään keskustelu läskiksi ja sanotaan, että vapaaehtoisuuden kannattajien perustelut ontuvat, he ovat rasisteja, persuja tai maatiaisia, huolimatta siitä kuinka aidosti hyviä perusteluita vapaaehtoisuuden kannattajat esittävät ja kuinka asiallista keskustelu on. Harva "parjaa" pakkoruotsikeskustelussa ruotsinkielisiä, ellei parjaamiseksi katsota oman valinnanvapauden puolustamista. Eivätkö ruotsin puolesta puhujat voisi pelata samoilla säännöillä ja lopettaa asian vääristelyn ja vapaaehtoisuuden kannattajien leimaamisen ties miksi?
Edelleen odottelen edes yhtä hyvää perustelua PAKON puolesta. Sellaisia eivät ole esimerkiksi äärimmäisen rasistiset huomautukset siitä kuinka sivistymätön ja "henkisesti köyhä" Suomi olisi ilman ruotsinkieltä.

"Ruotsin kieli on niin tärkeä osa kansallista kokonaisidentiteettiämme, ettei sitä saa syrjäyttää kaupallisten ym. lyhytnäköisten syiden perusteella."

Nyt tullaan aika arkaan asiaan. Väitän, ettei ole olemassa vain yhtä kansallista identiteettiä vaan monia erilaisia suomalaisia identiteettejä. Ruotsin kielellä on niissä hyvin erilainen rooli ja tämä on vain luonnollista.

Hallitsen ruotsin kohtuullisen hyvin ja luen silloin tällöin ruotsinkielisiä kirjoja, mutta en suinkaan vietä aikaani Topeliuksen tai Runebergin kanssa, en suomeksi enkä ruotsiksi.

On totta, että keskustelussa vapaaehtoisesta ruotsista ovat painottuneet hyötynäkökohdat, mutta pohjimmiltaan on kyse isoista arvoista. Pohjoismaissa on perinteisesti kunnioitettu vapautta ja yksilön kykyä valita viisaasti. Noudatetaan nyt pohjoismaisen perinnön henkeä.

Pidän varsin todennäköisenä että ruotsia opiskellaan Suomessa vastakin runsaasti. Yksilöillä on monia hyviä syitä valita ruotsi, mutta ne eivät ole sellaisia, jotka pätisivät kaikkien kohdalla. Voi olla vielä parempia syitä valita toisin.

Järkyttävää tuo suomenruotsalaisten tuputus identiteetistä, että ruotsin kieli muka kuuluu suomenkielisten identiteettiin. Ei kyllä kuulu minun eikä kuulemani mukaan monen muunkaan. Olen suomenkielinen, en tunne ketään suomenruotsalaista, en ole koskaan tarvinnut ruotsin kieltä. Se on minulle täysin vieras kieli. Samoin Ruotsin maa ja kulttuuri on vieras. Olen täysin tyytyväinen omaan suomenkieliseen identiteettiini.
Lisäksi mielestäni kielilaki on kumottava. Järkyttävät kielikiintiöt yliopistoihin on poistettava, ne ovat häpeäpilkku oikeusvaltiossa. Pakkopalveluvirkamiesruotsi poistettava. Pakkoruotsi valinnaiseksi kaikille koulu- ja opiskelutasoille. Poistetaan polittiinen hokeama "toinen kotimainen". Sellaista kieltä ei kielitiede tunne. Suomen otettava mallia Ruotsin uudesta kielilaista sovellettuna Suomeen. Astukaamme vihdoin muiden maiden kanssa samalle viivalle, jossa ei ole pakkoruotsia! Avatkaamme ikkunat maailmaan niin että koululaisemme ei tarvitse tuhlata kieliopiskeluaan palveluruotsiin näitä 4 % käenpoikia varten.

Ruotsin pakollisuutta puolletaan myös sillä, että se kuuluu Suomessa yleissivistykseen.

Käsittääksen koulujen oppiaineet ovat aika samanlaisia eri puolilla maailmaa. Matematiikka on pakollista ja luonnontieteet, tosin niiden sisällöt voivat vaihdella paljon. Suurimmat erot ovat taito- ja taideaineissa, joista meilläkin käydään kiihkeää keskustelua. Keskustelu oppiaineista ja niiden sisällöstä kansallisella tasolla on osa demokratiaa.

Vapaaehtoinen ruotsi, suomenkieliselle vieras kieli, on varsin hyvin perusteltu toive kansalta. Kansan enemmistö on jo kauan, oikeastaan alusta asti, ollut kriittinen ja halunnut sen vapaaehtoistamista (ei siis kieltämistä).

Edelleen meillä on olemassa eliitti, joka määrittelee yleissivistyksen rahvaalle siten, että ruotsi siihen kuuluu. Yleensä tällainen tilanne syntyy, kun rahvas on tosi tietämätöntä ja eliitti joutuu ajattelemaan rahvaan parasta olemalla kuuntelematta, mitä rahvas tietämättömyydessään toivoo. - Onko "suomalainen rahvas" yleissivistykseltään niin alhainen, että meillä on edelleen toimittava näin?

Kun keskustelussa kansan enemmistölle käsittämätöntä pakkoa puolletaan yleissivistyksellä, palveluvelvoitteella, yhteisellä kaksikielisellä identiteetillä ja ruotsin kielen hyödyllisyydellä, kyse on niin huikeasta ohipuhumisesta, että tavallinen koulutettu pienten lasten vanhempi ei löydä asiallisia argumentteja vaan saattapi vastata aika reippaalla otteella. Tämä käännetään taas heitä vastaan.

Puolueiden olisi nyt aika ryhtyä valmistelemaan omaa versiotaan kielipolitiikasta vapaaehtoisen ruotsin maassa.

Suomalainen yhteiskunta ja sen kulttuuri on olennaisesti samanlainen kuin vastaavat Ruotsissa. Ja olennaisesti erilainen kuin vastaavat Venäjällä. Ruotsi on meitä lähinnä tässä suhteessa - jopa lähempänä kuin Viro.

Sanoessasi , että ruotsalainen kulttuuri on sinulle vieras, et tiedä mistä puhut. Se on omasi, tosin (uudelleen)syntyneellä suomenkielellä maustettuna.

Meillä on Ruotsin kanssa yhteinen historia ja perimämme on 80%sesti lännestä. ( Kts vaikkapa juuri Hesarissa julkaistua isoa juttua asiasta.) Lakimme, ylipäänsä lähes kaikki yhteiskunnan instituutiot ovat ruotsalaisella pohjalla. Vuosituhansia olemme eläneet germaanien sittemmin ruotsalaisten naapurissa, joten kielemme semantiikka eli sen ajatussisältö - kulttuurin ja ajattelun ydin - on muuttunut varsin samanlaiseksi ruotsin kanssa.

Aktiivisesta sanastosta on lähes puolet lainoja ruotsinkielestä tai muuten samoja, eli kansainvälisiä. Asiat ajatellaan yksinkertaisesti samalla tavoin, samoja kielikuvia käyttäen. Jossain suhteissa suomi on lähempänä ruotsia kuin tanska; esim lukusanat, jolloin tanskaksi sanotaan 4 - 20, kun tarkoitetaan 80. Erot, kuten kielioppi, ovat vähäpätöisempiä kuin se, miten asiat ajatellaan. Mutta jopa suomen kielen muotoihin on ruotsi vaikuttanut: sanotaan esim " tien yli", taikka "ilman autoa". Suomen kieli syntyi ja eriytyi sukulaiskielistään juuri siksi, että naapurissa asui germaaneja. Vatja lähti eri suuntaan. Suomen kansa ja kieli oli alusta asti symbioosissa ruotsalaisten kanssa ja viimeiset 1 000 vuotta olemme kuuluneet samaan poliittiseen systeemiin. Suomalaiset ja ruotsalaiset syntyivät etnisinä ryhminä vierekkäin ja valtiona yhdessä.

Olemme nyt aivan erilaisia kuin se pieni joukko suomensukuisia, joka pitkän ajan kuluessa hajanaisina ryhminä aikoinaan tänne vaelsi. Tai jokiveneillä meloi, sillä jos muinaisilla suomensukuisilla kansoilla oli jotain yhteistä niin sitten jokiveneet, sorsastus, veneenkokkakalmistot (tosin noita kalmistoja ei poikkeuksena silloisista sukulaiskansoista löydy Suomesta).

(Vain läntisimmät suomensukuisista kansoista ovat säilyttäneet itsenäisyytensä ja kielensä. )

Kuulumme pohjoismaihin. Muuten olemme yksin. Meillä on ollut onnea naapurien suhteen lännessä. Kuuluvat maailman demokraattisimpiin ja joka suhteessa parhaisiin maihin elää.

Paljon muutakin voisi sanoa.

Ydin on tässä: älä ylenkatso omaa perintöäsi.

Siihen kuuluu kirjallisuuden yms ohella myös kansankulttuuri, tavat juhlapäivät, uskonto jne minkä kaiken jaamme ruotsalaisten kanssa. On ylipäänsä olemassa vain yksi olennainen ero: kommunikaatiotapa/ puhestrategia, vai miksi tuota nimittäisi. Meillä se on sama kuin ennenkin, Ruotsissa se muuttui 1800-luvulla, mistä seuraa, että nykyään syntyy joskus väärinkäsityksiä ruotsalaista kuunnellessa. Helppo korjata 5 min pikaopetuksella. Juuri tuo ero luo illuusiota kulttuurieroista. Paljon on pienestä kiinni. Suomenruotsalaiset ovat tässä suhteessa suomalaisia.

Joskus luullaan, että kaikki yllämainittu on liioittelua. Pikemmin päinvastoin. Mikä ei tarkoita, että suomenkieli olisi yhtään "huonompi" kuin ruotsi. Suomea ei aiemmin käytetty kirjakielenä, siinä koko juttu. Nykyinen, länsieurooppalainen kulttuurimme tuli tänne ruotsin kielen välityksellä, mikä sekään ei tee ruotsia mitenkään paremmaksi.

Erilaisia kansallisia identiteettejä? Voi olla. Mutta ruotsalaisuuteen pesäeroa tekevät lähtevät itse paljolti "ruotsalaiselta" pohjalta, mikä on surkuhupaisaa. Toki jokainen saa valita identiteettinsä.

Minulle läntinen identiteetti merkitsee jotain.

Meillä on vieressä kolme maailman vauraimpiin ja vakaimpiin yhteiskuntiin kuuluvaa maata. Avain niiden työmarkkinoille - työnhakijan näkökulmasta - on yhä ruotsinkieli. Englantia käyttää ylempien virkamiesten etuoikeutettu vähemmistö. Pitäisi kaikin tavoin ponnistella, jotta suhteet pohjolaan pysyisivät mahdollisimman hyvinä ja laajoina. Tämä on tärkeämpää kuin jokin kouluopetuksen yksityiskohta.

"Minulle läntinen identiteetti merkitsee jotain."

Tämä on ok. Kirjoitat kauniisti pohjoismaisuudesta, sekin on ok. Viestität: älä ylenkatso omaa perintöäsi. Edelleen ok.

Mutta tosiasia on, että ruotsia opitaan huonosti ja ihmiset - ne hyvän pohjoismaisen sivistyksen perinnöksi saaneet - näkisivät mielellään lastensa saavan vapaasti valita lukemansa kielet. Meillä on paljon kaksikielisiä perheitä, joissa ei puhuta ruotsia, joiden perintöön kuuluu muita kieliä. Työnhakijoinakin lapsemme ovat paljon muualla kuin Pohjoismaissa.

Eivätkö sinustakin fiksut ihmiset kykenisi arvioimaan sen, mitkä kielet ja missä vaiheessa ovat oman lapsen kohdalla ne järkevimmät? Näin yksilölliset valinnat kasvattaisivat kansan kielivarantoa. Näin toimitaan muissakin pohjoismaissa.

Lisäksi niille, joille kielet ovat vaikeita, voidaan toisen kielen sijasta tarjota mahdollisuutta opiskella yksi kieli tavallista suuremmalla tuntimäärällä, jotta ainakin se tulisi haltuun. Yksilöiden erilaisuus on iso juttu sekin.

Ei ruotsin taito katoa Suomesta vapaaehtoisen ruotsin myötä. Eivät katoa edes siteet Ruotsiin. Ruotsia voi opiskella myös myöhemmin, mikäli sitä tarvitsee.

Jo nyt tiedeyhteisöt kohtaavat Pohjoismaissa englanniksi, samoin talouselämä ja suhteet ovat mitä lämpimimmät. En jaksa uskoa, että vapaaehtoinen ruotsi romuttaisi suomalaisuuden tai pohjoismaisuutemme. Lisää vapautta se toki toisi, mutta sehän sopii pohjoismaalaisuuteen sekin.

M. Saariselle identiteetistä
Nimetön | 20.03.2010 19:37

"Suomalainen yhteiskunta ja sen kulttuuri on olennaisesti samanlainen kuin vastaavat Ruotsissa. Ja olennaisesti erilainen kuin vastaavat Venäjällä. Ruotsi on meitä lähinnä tässä suhteessa - jopa lähempänä kuin Viro.

Sanoessasi , että ruotsalainen kulttuuri on sinulle vieras, et tiedä mistä puhut. Se on omasi, tosin (uudelleen)syntyneellä suomenkielellä maustettuna.

Meillä on Ruotsin kanssa yhteinen historia ja perimämme on 80%sesti lännestä. ( Kts vaikkapa juuri Hesarissa julkaistua isoa juttua asiasta.) Lakimme, ylipäänsä lähes kaikki yhteiskunnan instituutiot ovat ruotsalaisella pohjalla. Vuosituhansia olemme eläneet germaanien sittemmin ruotsalaisten naapurissa, joten kielemme semantiikka eli sen ajatussisältö - kulttuurin ja ajattelun ydin - on muuttunut varsin samanlaiseksi ruotsin kanssa.

Aktiivisesta sanastosta on lähes puolet lainoja ruotsinkielestä tai muuten samoja, eli kansainvälisiä. Asiat ajatellaan yksinkertaisesti samalla tavoin, samoja kielikuvia käyttäen. Jossain suhteissa suomi on lähempänä ruotsia kuin tanska; esim lukusanat, jolloin tanskaksi sanotaan 4 - 20, kun tarkoitetaan 80. Erot, kuten kielioppi, ovat vähäpätöisempiä kuin se, miten asiat ajatellaan. Mutta jopa suomen kielen muotoihin on ruotsi vaikuttanut: sanotaan esim " tien yli", taikka "ilman autoa". Suomen kieli syntyi ja eriytyi sukulaiskielistään juuri siksi, että naapurissa asui germaaneja. Vatja lähti eri suuntaan. Suomen kansa ja kieli oli alusta asti symbioosissa ruotsalaisten kanssa ja viimeiset 1 000 vuotta olemme kuuluneet samaan poliittiseen systeemiin. Suomalaiset ja ruotsalaiset syntyivät etnisinä ryhminä vierekkäin ja valtiona yhdessä.

Olemme nyt aivan erilaisia kuin se pieni joukko suomensukuisia, joka pitkän ajan kuluessa hajanaisina ryhminä aikoinaan tänne vaelsi. Tai jokiveneillä meloi, sillä jos muinaisilla suomensukuisilla kansoilla oli jotain yhteistä niin sitten jokiveneet, sorsastus, veneenkokkakalmistot (tosin noita kalmistoja ei poikkeuksena silloisista sukulaiskansoista löydy Suomesta).

(Vain läntisimmät suomensukuisista kansoista ovat säilyttäneet itsenäisyytensä ja kielensä. )

Kuulumme pohjoismaihin. Muuten olemme yksin. Meillä on ollut onnea naapurien suhteen lännessä. Kuuluvat maailman demokraattisimpiin ja joka suhteessa parhaisiin maihin elää.

Paljon muutakin voisi sanoa.

Ydin on tässä: älä ylenkatso omaa perintöäsi.

Siihen kuuluu kirjallisuuden yms ohella myös kansankulttuuri, tavat juhlapäivät, uskonto jne minkä kaiken jaamme ruotsalaisten kanssa. On ylipäänsä olemassa vain yksi olennainen ero: kommunikaatiotapa/ puhestrategia, vai miksi tuota nimittäisi. Meillä se on sama kuin ennenkin, Ruotsissa se muuttui 1800-luvulla, mistä seuraa, että nykyään syntyy joskus väärinkäsityksiä ruotsalaista kuunnellessa. Helppo korjata 5 min pikaopetuksella. Juuri tuo ero luo illuusiota kulttuurieroista. Paljon on pienestä kiinni. Suomenruotsalaiset ovat tässä suhteessa suomalaisia.

Joskus luullaan, että kaikki yllämainittu on liioittelua. Pikemmin päinvastoin. Mikä ei tarkoita, että suomenkieli olisi yhtään "huonompi" kuin ruotsi. Suomea ei aiemmin käytetty kirjakielenä, siinä koko juttu. Nykyinen, länsieurooppalainen kulttuurimme tuli tänne ruotsin kielen välityksellä, mikä sekään ei tee ruotsia mitenkään paremmaksi.

Erilaisia kansallisia identiteettejä? Voi olla. Mutta ruotsalaisuuteen pesäeroa tekevät lähtevät itse paljolti "ruotsalaiselta" pohjalta, mikä on surkuhupaisaa. Toki jokainen saa valita identiteettinsä.

Minulle läntinen identiteetti merkitsee jotain.

Meillä on vieressä kolme maailman vauraimpiin ja vakaimpiin yhteiskuntiin kuuluvaa maata. Avain niiden työmarkkinoille - työnhakijan näkökulmasta - on yhä ruotsinkieli. Englantia käyttää ylempien virkamiesten etuoikeutettu vähemmistö. Pitäisi kaikin tavoin ponnistella, jotta suhteet pohjolaan pysyisivät mahdollisimman hyvinä ja laajoina. Tämä on tärkeämpää kuin jokin kouluopetuksen yksityiskohta."

Hyviä pointteja, vaikkakin tässä oli paljon myös tulkintaa, kuten aina historiaa tarkasteltaessa. Tapahtuneet faktat voidaan tulkita monella tavalla. Hyvistä historiallisista perusteluista huolimatta, edellisessäkään tekstissä ei ollut mitään mikä perustelisi ruotsinkielen pakollisuuden, jos näin oli edes tarkoitettu. Niin no, loppulauseessa sanotaan: "Tämä on tärkeämpää kuin jokin kouluopetuksen yksityiskohta." Eli myönnämme molemmat sen verran, että ruotsinkielen pakollisuudesta (pieni yksityiskohta) voidaan luopua. Se ei tarkoita ruotsinkielen vähempää arvostusta saati sen opiskelun kieltämistä.

Vai että virkamiesruotsi täytyy viranhaltijoiden osata?!Kävin tossa terveyskeskuksessa lääkärissä.Lääkäri oli Virolainen ja puhui huonosti Suomen kieltä.Oliskohan pitäny kokeilla sitä Ruotsia.Heh heh.Esim.lääkikseen menijä saa pisteitä Ruotsista.Eipä sitä kuitenkaan olla tasa-arvoisia tämän kielen kanssa kun monet lukiota käyvät ovat jo valmiiksi Ruotsinkielisiä eikä niiden tarvii kouluaikana pahemmin uhrata aikaa tähän keleen vaan voivat senkin energian käyttää muihin aineisiin.Periaatteessa asetelma on niin,että Suomenkielisiltä näin ollen vaaditaan yksi ylimääräinen kieli Ruotsinkielisiin verrattuna.Asetelma on epäreilu Suomen kielisiä kohtaan ja vähentää Suomenkielisten mahdollisuuksia kilpailla tasavertaisesti kaikissa opinnoissa.

Teidän koko keskustelu painottuu lähinnä politiikan saralle, vaikka keskustelua pitäisi laajentaa myös yksittäistä ihmistä koskevaksi kysymykseksi. Minua ainakin kummastuttaa, kun tällä keskustelufoorumilla ihmiset puhuvat tosistaan ties millä nimillä, esim natsit. Eikö keskustelun laatu voisi nousta, niin voisimme yhdessä punnita hyvät ja huonot puolet, jonka avulla avaisimme oikeaa keskustelua pakkoruotsista?

Pakkoruotsia puolustavat mieluummin hyökkäävät ja leimaavat vapaata kielivalintaa vaativia kuin keskustelevat asiallisesti. Pakkoruotsille ei ole yhtään järkevää perustelua joten tämä käytäntö on siinä mielessä ymmärrettävää mutta ei tietenkään hyväksyttävää. Yksilötasolla kyse on tietenkin oppilaan oikeuksista ja yhdenvertaisuudesta jota pyritään sekoittamaan myös velvollisuuksiksi ja näkemään että 5% puhuma kieli olisi yhdenvertaisessa asemassa koko Suomen alueella, myös käytännössä kuin on 95% puhuma maan pääkieli. Näinhän ei tietenkään ole koska realiteetit tulevat vastaan kuten on nähty kun tätä keinotekoista kaksikielisyysutopiaa on pyritty pakottamalla tekohengittämään. Vapaa kielivalinta on ainoa mahdollisuus ruotsinkielen säilymiselle Suomessa.

Suomi kuuluu länteen ja Ruotsin vallan alle. Victoriasta suomen kuningas ja Ruosin IHANA kieli kaikkialla pakolliseksi. Suomen puhuminen rankaistavaksi.

Suuri ongelma on se, että maahanmuuttajien kielitaakko on kohtuuton. Paketissa, jossa on suomi toisena, kotikieli sekä englanti on jo aivan riittävästi pähkäiltävää lapselle ja nuorelle, joka etsii samalla paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Olen ollut hakemassa vapautusta puolikieliselle lapselle ruotsista. Tilanne on hyvin epämiellyttävä. Koulu on velvoitettu tulkin välityksellä tekemään selväksi vanhemmille, ettei heidän lapsensa nyt sitten voi koskaan saada virkaa kunnalta tai valtiolta.

Tulkaapa pakkoruotsimyönteiset mukaan tällaiseen tilaisuuteen ja nähkää vanhempien ja oppilaiden silmät. Moni pyörtää vapautuksen hakemisen vielä tässä vaiheessa, vaikka lapsen opiskelu ei tahdo muutenkaan onnistua.

Vihreitä on mahdotonta äänestää, niin kauan kuin ovat pakkoruotsin kannalla. Tiedän useita, jotka ovat lopettaneet vihreiden äänestämisen juuri tuon kysymyksen takia (tiedän että se ei kuulosta tärkeältä, mutta monille se sitä on.. se että se ei jollekin ole, ei tarkoita sitä että valtaosa suomalaisista olisi samaa mieltä).

Katsokaa nyt herra isä niitä tilastoja siitä, kuinka monet kannattavat pakkoruotsia Suomessa. Tai menkää kysymään kadulta, jos ette muuten usko. Perussuomalaisilla menee jo valmiiksi hyvin ja te annatte heille tällaisia ilmaisia lyömäaseita kutistuen marginaaliin eli alle 10 %. Aivan järjetöntä. Nyt olisi aika vetää osa persujen vaaliaseesta vähemmäksi alkamalla tukea asiaa, jossa valtaosa suomalaisista on yhtä mieltä. Vastakkaisen tekeminen on omalla kannatuksella leikkimistä. Jos ydinvoimassa tingitään ties mistä syystä, niin miksi tässä asiassa ei toimita, kun voitaisiin tehdä edes jotain oikein ja samalla saada lisää kannatusta??? Ja kannatusta tarvitaan että voitaisiin vaikuttaa vihreille todella tärkeisiin asioihin.

Kiristetäänkö vihreiden johtoa jollain, vai mikä on vialla, kun jatkuvasti tehdään vääriä valintoja? Oudoilta/VÄÄRILTÄ kuulostavat linjaukset tässäkin kielikysymyksessä.

Minä hylkäsin vastoin kaikkia arvojani vuosia äänestämäni Vihreät juuri pakkoruotsikysymyksen takia. En voi äänestää puoluetta, joka vastoin omaani ja kansan ehdotonta enemmistöä kannattaa ja pyrkii jatkamaan pakkoruotsia Suomessa. Pakkoruotsi on huutava vääryys, oikeusmurha ja demokratian irvikuva. Se katkeroittaa ihmisiä ja synnyttää vihaa kieliryhmien välille. Se ei edesauta mitään eikä ketään ja sen hyödyt ovat täysin mitättömiä verrattuna sen haittoihin. Suomen pahin kilpailukyvyn este on pakkoruotsi, joka tulppaa tärkeämmät kielen opiskelijoilta. Ei monikaan pysty/jaksa omaksumaan kolmea kieltä edes tyydyttävästi.Ruotsia opiskelkoot vapaaehtoisesti kaikki, mutta pakottamalla sitä ei suomalaisten päähän tai identiteettiin saada. On sääli, että Vihreät tässä asiassa eivät salli ihmisten vapaata valintaa, vaan ovat holhouksen kannalla. Miten pieneksi suomenruotsalaisten määrän pitää Suomessa huveta, ennenkuin Vihreätkin myöntävät kaksikielisyyden ovan ja aina olleenkin vain kallis ja tarpeeton, poliittisessa lehmänkaupassa kieroiltu epäinhimillinen kokeilu.

Är jag den första tvåspråkiga som skriver ett inlägg i debatten? Tydligen.
Till att börja med vill jag gratulera alla skribenter för att ha lyckats med en lång diskussion utan att tappa den tankfulla och sakliga tonen.
Jag håller med det tidiga inslaget om att alla minoritetsspråk borde få samma särställning som svenskan hittills monopoliserat: att fokusera mer på tvåspråkighet och mindre på att det andra språket automatiskt borde vara svenska.
Synd att 'tvångssvenskan' som skolämne tycks ha drivit så många till förtvivlans brant och polariserat diskussionen. Beklagar.
Men hur mycket av det här ursinnet mot svenskan har att göra med en sval utvärdering av ett skolämne och dess användbarhet i livet - och hur mycket med att tycka sig ha varit tvungen att lära sig något obehagligt i skolan? Om det plötsligt kändes möjligt att ändra på andra skolämnen, skulle det uppstå en lika passionerad debatt om pakkobilsa, pakkokuvis eller pakkomatikka med grupper som benhårt envisas med att de minsann aldrig använt biologi efter nian och andra som framhävdar att ämnet är en grundläggande basfärdighet? Hur mycket av det här har att göra med ett skolämne och hur mycket med själva svenskan?
- Paradoxalt nog är ju det så i nuläget att fast alla i princip borde kunna svenska, byter en grupp som pratar svenska blixtsnabbt om till finska - kanske p.g.a en vag känsla av skuld över pakkoruotsi - när en mindre svensk-kompetent person sällar sig till sällskapet. Om svenskan blir helt valfri kanske vi finlandssvenskar (och vi tvåspråkiga, som HBL-'elitisterna' inte helt tycks acceptera som riktiga svenskspråkiga) skulle bli mindre sympatiskt inställda till majoritetens språk. Skulle vi sluta byta till finska så automatiskt? 'Om du inte lärde dig i skolan har du dig själv att skylla'. 'Nu pratar vi vårt språk'.
- Skulle vi värdera svenskan högre eftersom vi vet att alla som kan språket har valt det och bestämt sig att satsa på det?
Om det är en av de värsta konsekvenserna av att sluta tvångssvenskan är det är ju inte så illa. I realläget är det nog få finnar som insisterar på att använda svenska överallt och som inte skulle klara sig utan den obligatoriska svenskan i alla skolor.

Kiitos ruotsinkielisestä kommentista. valitettavasti pakkoruotsista puhuminen ruotsinkielellä on kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa bensiinillä. Ongelmanahan on suomenkielisten ja ruotsinkielisten näkemysten valtava ristiriita. Ruotsinkieliset pelkäävät, että lopettamalla pakkoruotsi Suomessa heidän identiteettinsä ja kielensä "tuhoutuu". Suomenkieliset eivät halua osallistua ruotsinkielen ylläpitoon Suomessa, koska se on meille vieras kieli siinä missä esim. serbiankieli. Turha väitää, että Ruotsi tai ruotsalaisuus olisi mitenkään meidän suomalaisten identiteetissä. Se on valetta ja herättää vain suuttumusta. Olkoonkin, että meillä on yhteinen historia ja paljon yhteistä; se ei tee meistä vähääkään ruotsinkielisiä eikä ruotsinmielisiä. Meidän työllistymisemme ja kilpailukykymme ovat turvatut, kunhan saamme vapauden opiskella haluamiamme kieliä ilman pakkoja. Mitä pidempään pakkoruotsia jatketaan Suomessa, sitä hankalammaksi sen asema muuttuu ja asenteet sitä kohtaan kovenevat. Nyt olisi aika lopettaa tämä hullutus, ja miettiä miten ruotsinkieli ja ruotsinsuomalainen kulttuuri voidaan säilyttää Suomessa. Pakkoruotsi on vaatinut jo liian raskaat verot ja loannut pienen vähemmistökielemme edustajat. Toivoisin, että ruotsia voitaisiin opiskella, puhua ja kuunnella tulevaisuudessa vapaaehtoisesti, ilman häpeää ja katkeruutta.

"hur mycket av det här ursinnet mot svenskan har att göra med en sval utvärdering av ett skolämne och dess användbarhet i livet - och hur mycket med att tycka sig ha varit tvungen att lära sig något obehagligt i skolan?"

Svenskan är inte obehagligt men man har en känsla att de obligatoriska skolämnena borde ha en stor konsensus bakom dem och att språkena borde man få vällja själv om möjligt för att språk lär man sig inte i skolan utan i livet och man måste vara motiverad att ivrigt andvända språk efter skolan.

Det ända ämne i skolan som väcker också debatter som obligatorisk svenska är gymnastik - som också måste bli mera ett ämnegrupp som "främmande språk" och eleverna måste kunna välja lite vad man gör under den där rubriken.

Pakollisen ruotsin vaihtaminen vapaaehtoiseen on käytännön välttämättömyys. Se, että tästä väännetään niin kovasti, taas kertoo taustalla olevan kielitaitoa ja yksilöllisyyttä merkittävämpia teemoja.

Taustalla puhumme kansallisista tarinoista - niiden suhteen ei ole oleellistä päättää, kuka on oikeassa, vaan ymmärtää kansallisten tarinoiden merkitys ja oppia viemään erilaisia tarinoita rinnakkain eteenpäin.

"Suomenruotsalaisen unelman" läpi katsottuna Suomi-Finland on maa, jonka todellinen äiti on Norden, maa, jota ei ole olemassa ja joka ei siksi voi edustaa mitään "pahaa nationalismia". Norden ja Norden-Suomi ovat ideaaleja. Sellaisen ideaalin voi helposti omaksua omakseen, sellainen unelma auttaa siivittämään arkista työtä kohti jotain parempaa.

Suomenruotsalainen unelma, unelma kaksikielisestä Suomesta, jossa suomenkielisiä ei ole koskaan sorrettu ja jossa kaikki voittavat opiskelemalla ruotsia, on yksi merkittävistä suomalaisista tarinoista. Ja sehän on kaunis tarina. Sen rinnalla kulkee toinen merkittävä tarina, jossa sisukas kansa taistelee tiensä läpi nälän, venäläisten vainojen ja vähemmistökielisen virkavallan ja nousee kalliisti maksettuun itsenäisyyteen.

Meidän ei tarvitse päättää näiden tarinoiden välillä, ne voivat elää rinnakkain - ehkä niiden rinnakkainelo ja niiden hetkittäinen ristiriitaisuus on oleellisesti osa tämän päivän suurta suomalaista tarinaa, johon maahanmuuttajat tuovat omat sävynsä. Näistä loimista syntyvät huomisen suuret tarinat. Suurten tarinoiden tunnistaminen on tärkeää, niiden kunnioittaminen myös.

Pakkoruotsia perustellaan suomenruotsalaisen identiteetin turvaamisella. Miten suomenruotsalaisten identiteetti turvautuu sillä, että vieraskielisille (finskit) taotaan väkisin kalloon kieltä, jota ihmiset eivät halua oppia, juuri pakko-etuliitteen takia? Jos pakkoruotsi jotenkin edistäisi suomenruotsin asemaa, voisi luulla, että kaksikielisten määrä olisi selvässä kasvussa Suomessa - näinhän ei ole.

Kukaan ei ole riistämässä ruotsinkielisiltä omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan pois, päinvastoin. Suomenruotsalaista kulttuuria on ehdottomasti tuettava ja sen olemassaolo varmistettava. Mutta on vihdoin tunnustettava FAKTA, että tukeminen ei onnistu näennäisin paperisin toimin, eli päälleliimaamalla 90 %:lle kansasta "ruotsinkielinen identiteetti", jota meillä ei luonnostaan ole. Ruotsin vallan ajan merkitystä historiassa ei kukaan ole kiistänyt koskaan, mutta nykyisten opetussuunnitelmien perustelu 1800-lukua vanhemmilla tapahtumilla ei ole tätä päivää, kirjaimellisesti.

www.vapaakielivalinta.fi ja www.pakkoruotsi.net

Käsittämätöntä, että vihreät ovat hallitukseen päästyään jämähtäneet edustamaan vanhaa patruunoiden Suomea. Pakkoruotsi on aikansa elänyt, eteenpäin. -- Euroopassa tarvitaan englantia, ranskaa ja saksaa - idänkauppaa helpompi tehdä venäjällä. Ruotsia osaavia riittää ilman, että koko Suomi opiskelee ruotsia.

Fyi fan grönä ja Sinnemäki, mitä te mietti, ku ei te ymmärrä. Onko joku säätiö, mikä maksa teille tai Sulle raha.

VIHREÄT, ”UUSI SUOMI” - TODELLISUUS, VANHA MENO JA PAKKORUOTSI.

Euroopassa tarvitaan englantia, ranskaa ja saksaa. Opiskellaan niitä ja ollaan tekemässä UUTTA Suomea, toi PAKKOruotsi on VANHAA aatamin aikaista ajattelua.

Tyttäreni aloitti englannin tarhan kieliryhmässä kolme vuotiaana, jatkoi sitä vapaaehtoisessa kerhossa kunnes se peruskoulun 3. luokalla alkoi "virallisesti". Jo vitosella alkoi saksa, seiskalla ruotsi. Lukion ekalla alkoi ranska.

Nyt hän on valitellut, että on liian rankkaa opetella neljää ulkomaista kieltä. Että hän haluaisi luopua ranskasta. Sanoin ei hätää, jätä niistä turhin pois eli ruotsi. Ei kuulemma onnistu, koska PAKKORUOTSI!!!

Haluan tyttärestäni kansainvälisesti pärjäävän globaalin ihmisen, ja en ymmärrä miksi ruotsi olisi hänelle tärkeämpi kuin englanti, saksa tai ranska.

En todellakaan ymmärrä miksi koko Suomen on PAKKO opetella ruotsia, kansainvälisillä markkinoilla on hyödyllisempää osata muita kieliä, olkoon se sitten venäjää, ranskaa, espanjaa... Ja valinnan vapaus pitää olla, en ymmärrä miksi vain jossain Itä-Suomessa asuvilla olisi oikeus opetella ruotsin sijaan venäjää.

Kyse ei ole siitä, että haluttaisiin yksi kieli pois opinnoista, vaan siitä mitä kieliä opiskellaan. Miksei vain voida muuttaa lakeja niin, että koululaisen pitää opetella kaksi vierasta kieltä, riippumatta siitä mitä ne ovat?

Kun puhutaan ruotsinkielisten palveluiden turvaamisesta, miksi JOKAISEN suomalaisen pitää siksi opiskella ruotsia? Eikö riitä se, että on olemassa ruotsinkielisiä virkamiehiä, jotka palvelevat ruotsiksi ruotsinkielisiä?

Sveitsikin on monikielinen maa, mutta ei siellä silti edellytetä että jokainen kansalainen opiskelee jokaista neljää virallista kieltä.

Tämä profiili on saatava suomalaisuuden kannattajien myös
omaksumaan itsestään. On keksittävä asianomaisista henkilöistä tai
heidän elämäntavoistaan sellaisia tosiasioita tai niiden puuttuessa
totuudeksi kuviteltavia piirteitä, joiden varaan voi sepittää leimatun
luonteen. Nämä tiedot on tarjottava sensaatiomaisena paljastuksena,
jollaisiin suomalainen yleisö on tutkimusten mukaan mieltynyt.
Yritykset leimata edellä kuvatulla tavalla ovat viime aikoina
keskittyneet voimakkaasti fasistiyhteyksien esiintuomiseen.
Historiaa on kuitenkin juuri tältä osin äärimmäisen vaarallista
käyttää suomalaisten ja heidän järjestöjensä leimaamiseen. Olemme
jo saaneet tuntea nahoissamme kuinka oma uskottavuutemme on päin
vastoin alkanut murentua. Doktriiniamme on siksi muutettava
radikaalisti.
On luotava informaatiota joka on sisältävinään kriittisen asenteen ja
joka perustuu harhautetun älyllisen aktiviteetin varaan.
Ohjelmatoiminnan kautta on saavutettavissa yleisöjä, jotka saadaan
omaksumaan käsitystemme mukaista informatiivista ainesta, olkoon
ohjelmatarjonta luonteeltaan tiedottavaa, kasvattavaa, taiteellista,
viihteellistä, tai uskonnollista. Voimme kutsua tätä indoktrinaation
sijaan 'taivuttelevaksi viestinnäksi'.
Kuinka suhtautua sananvapauteen ja mahdottomuuteen tukahduttaa sen
vallitessa kriittiset arviot. Kuinka rajoittaa jo olemassa olevien
suomalaisjärjestöjen sananvapautta?
On luotava ilmapiiri, jonka vallitessa kielipolitiikkaan
osallistumisen kynnys kasvaa kansan keskuudessa. On saatava
kansalaiset tuntemaan levottomuutta ja epävarmuutta omista
mielipiteistään, jolloin osallistumisalttius keskusteluun jää
marginaaliseksi.
On hyväksyttävä se tosiasia, että on välttämättä päästettävä
ääneen myös ihmisiä ja ryhmittymiä, jotka pohjimmiltaan haluavat
rajoittaa, kontrolloida ja ohjailla julkista keskustelua. Mielikuva
keskustelun avoimuudesta ja vapaudesta on tärkeä.
On kontrolloitava jaettavaa informaatiota. On oleellista etteivät
informaation vastaanottajat missään vaiheessa tiedosta miten heihin
potentiaalisesti vaikutetaan. Asiat on esitettävä sellaisina, että ne
on helppo omaksua. Tarkoituksenmukaisia keinoja ovat tällöin mm.
yksinkertaistaminen, pelkistys, toisto ja asioiden esittäminen
positiivisia tunteita herättävissä laajemmissa yhteyksissä.
Tärkeätä on myös kytkeä omat tavoitteet ja päämäärät tulevaisuuteen
ja menestykseen. Vastakkaisten käsitysten jälkijättöisyys on sen
sijaan muistettava jatkuvasti tuoda julki ikään kuin kohteliaasti,
mutta samalla kuitenkin lujasti ja määrätietoisesti. Perusteita on
tarpeetonta esittää, perustelemiseen lankeaminen saattaa jopa toimia
vastoin tavoitteita.

..kannata pakkoruotsia. Sinnemäki puhuu vain nykyisen hallituksen suulla. Kuunnelkaa muitakin vihreitä, meitä löytyy niitäkin, jotka haluamme ruotsin valinnaiseksi.

On totta, että kaikki vihreät eivät kannata pakkoruotsia, vaan osa sallisi kunkin yksilön itse valita ne mieluisat kielet joita opiskella. Kuitenkin niin kauan, kuin Vihreät Sinnemäen johdolla, vastoin suomalaisten selvää enemmistöä kieltävät vapaan kielivalinan ja asettuvat keinotekoisen, hyödyttömän ja kilpailukykyämme rasittavan "kaksikielisyuyden" puolelle, en voisi kuvitellakaan äänestäväni heitä. Niin tärkeitä kuin ympäristöarvot minulle ovatkin, on lasteni koulutus ja tuleva työllistyminen sekä yksilön itsemääräämisoikeus kieliopinnoissaan vielä tärkeämpiä. Tässä vaakakupissa painaa nyt enemmistön tahto vastaan helppo, rikas ja erittäin vaikutusvaltainen hallituspuolue.

Tänne vaan Vihreiden ehdokkaat esille ja julkisesti lupaukset toimia tarvittaessa jopa puoluejohtoa vastaan äänestyksissä kielivalinnan puolesta.

http://www.vapaakielivalinta.fi/ehdokkaat.php

Sitten näkyy todella ketkä ovat suvaitsevaisia ja vapautta puolustavia maailman erilaisten kulttuurien yhteiseloon aidosti satsaavia ehdokkaita.

MISSÄ OVAT NE VIHREÄT, JOTKA OVAT VAPAUTTAMASSA IHMISET PAKKORUOTSISTA??

Tietääkseni ei ole kuin Osmo Soininvaara.

Esim. Jyrki Kasvilta olen kysynyt, ei vastaa.
Sinnemäki, Brax ja terävin kärki on jo samoilla linjoilla Sasin ja Lipposen kanssa. Vihreät ovat muuttuneet hallituksessa sinipunaisiksi. --- Surullista, että vain yksi puolue on ottanut tässä asiassa selkeän pakkoruotsin lopettamiseksi, persut. Muissa puolueissa yksittäisiä ajattelijoita ja 2000-luvulla eleviä. Vaikka 85 % kansasta haluaa pakkoruotsista eroon. Vähän nöyryyttä ja enemmistön äänen kuulemista, siis demokratiaa.

Kysyin kerran eräältä vihreältä, miten pakkoruotsin vaatimus kumpuaa vihreästä ideologiasta. Hän puhui kauniisti yhteiskunnan monimuotoisuuden vaalimisesta.
Minun käsityskykyyni ei kylläkään mahdu se, että vaihtoehdottomuus edustaisi monimuotoisuutta.
Sanotaan, että jos ruotsalaisille halutaan myydä jotain, niin se tapahtuu menestyksllisimmin heidän omalla kielellään. Uskon tuon mielelläni.
Sama periaate tietenkin pätee myös venäläisiin, saksalaisiin, ranskalaisiin, japanilaisiin jne.
Eiväthän ruotsalaisetkaan käy kauppaa kiinalaisten kanssa ruotsiksi? Vai käyvätkö?

voi voi kun koulussa joutuu väkisin kaikee opiskelemaan. ihan oikein ruotsia.

"Kysyin kerran eräältä vihreältä, miten pakkoruotsin vaatimus kumpuaa vihreästä ideologiasta. Hän puhui kauniisti yhteiskunnan monimuotoisuuden vaalimisesta. Minun käsityskykyyni ei kylläkään mahdu se, että vaihtoehdottomuus edustaisi monimuotoisuutta."

Täsmälleen näin. Monimuotoisuutta on kielivalinnan salliminen ja kannustaminen. Suomalaisten salliminen puhua muutakin kieltä kuin ruotsia tai englantia. Salliminen muihin kulttuureihin tutustumiseen ja kansainvälisten työharjoittelujen mahdollistaminen eri puolille maailmaa.

Käsittämätöntä miten ihmiset eivät saa valita esimerkiksi saksaa tai espanjaa A-kieleksi ja englantia B-kieleksi. Englantia oppisi muutenkin kuin koulussa, joten A-kieleksi olisi kiva saada joku muu maailman valtakieli. Kiinaa, saksaa tai arabiaa C-kieleksi ja niin edelleen.

Pakkoruotsittaminen on nimenomaan yhteiskuntaa homogenisoivaa nurkkakuntaisuutta. Ei sallita kulttuurien yhteisymmärryksen kasvamista ja kansainvälisten harjoittelumahdollisuuksien hyödyntämistä. Kangistutaan nurkkakuntaiseen "skandinaaviset kielet ennen kuin on lupa tutustua muihin kieliin ja kulttuureihin"-yhteiskuntaan. Ei sallita yksilöiden suuntautumista esimerkiksi sukulaisuus-, kaveri- tai mielenkiintosuhteiden perusteella muihin kulttuureihin.

Kannatan pakollista kielten ja kulttuurien opiskelua kaikille, mutta sen tulisi olla täysin vapaavalintaista, että mitä kieliä ja kulttuureja. Suomi on kansainvälisessä vertailussa äärimmäisen heikossa asemassa kielitaidon monimuotoisuudessa.

Itse en ole Suomen Turussa julkisissa palveluissa, opetustehtävissä tai terveydenhuollossa tarvinnut ainoatakaan kertaa ruotsia - paitsi yhdessä työhaastattelussa. En osannut, en puhunut, mutta sain paikan. Toki M B-ruotsista kirjoitettuna ja virkamiesruotsi suoritettu. En silti puhu sitä. Englantia käytetään jatkuvasti ja kaikki puhuvat sitä hiemankin kansainvälisissä piireissä. Myös ruotsalaiset kaikille muunmaalaisille.

Sen sijaan olen törmännyt tutkimus- ja työtehtävissä tieteellisiin materiaaleihin, joita olisin aidosti halunnut lukea koska konferenssin aihepiirit, slidet tai englanniksi tarjotut tiivistelmät olisivat olleet tärkeitä. Saksaa, Ranskaa ja Espanjaa. En kertaakaan ole tarvinnut ruotsia lähes 10 vuoden työuran aikana. Harrastuspiireissä, joissa merkittävä osa porukasta on ruotsinkielisiä,puhutaan sekaisin pääosin suomea, mutta myös ruotsia ruotsinkielisten kesken tai englantia yleisesti kaikkien kansalaisuuksien kesken. Kukin valitsee kielen keskustelukumppanin mukaan. Vaikka kaikkia kieliä minuutin sisään...

"Suomi on pohjoismaisessa yhteisössä lapsipuolen asemassa, kirjailija Sofi Oksanen sanoo."

"En pidä täysin hyväksyttävänä sitä,että suomi ei ole neuvoston (Pohjoismaiden neuvoston) virallinen kieli kuten ei ole islantikaan." (islantia puhuu 300 000 pohjoismaalaista-suomea yli 5 miljoonaa. kirj. huom.)

"Hän pitää asetelmaa lähtökohtaisesti epätasa-arvoisena,ja puhuu siksi mieluummin muille pohjoismaalaisille englantia"
"En vain pidä tarpeellisena käyttää ruotsia tilanteessa, jossa toisella on automaattisesti oikeus käyttää äidinkieltään ja minulla ei."

"Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon marraskuussa vastaanottanut Oksanen piti palkintojuhlassa kiitospuheensa ensin suomeksi ja vasta sitten ruotsiksi."

"Reaktio yllätti Oksasen. Kun aloitin puheen suomeksi, yleisön mykistymisen aisti. Kun he eivät ymmärtäneetkään. Siinä oli sellaista epämukavuutta. Kun sitten jatkoin ruotsiksi, kuului se helpotuksen huokaus. Aah..."

"Jälkeenpäin moni tuli sanomaan kuinka jännittävä kokemus se oli"

"Minusta on yllättävää , että kun on oltu huolissaan englannin dominanssista niin vastaus on, että pitäisikin painottaa enemmän skandinaaviskaa. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa suomalaisista joutuisi joka tapauksessa kommunikoimaan muulla kuin äidinkielellä. Ja silloin on ihan sama, onko se toinen kieli ruotsi vai englanti."

"Suomalaiset ja islantilaiset (5 milj. vs. 0,3 milj. kirj.huom.) haluavat puhua äidinkieltään ihan samalla tavalla kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Ja heillä pitäisi olla siihen oikeus."

"En usko pakkokieliin"

lainattu sivulta: http://ryyti.blogspot.com/2011/01/sofi-oksanen-skandinaaviskan-ikeesta.html

Pakkoruotsista kirjoittaa Tuomas Enbuske, SvenskaNu-yhdistyksen kakkosmies.
http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60431-pakkoruotsin-vastust...

"Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. He ovat oikeassa yksinkertaisesti siksi, että heistä siltä tuntuu. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa itsessään, on vain hyvää ja pahaa jonkun kokemana.
Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse. "

"No, mikä pakkoruotsin vastustajissa sitten on niin hienoa? Se on liike, joka pyrkii pois suomalaisille tyypillisestä passiivisen aggressiivisesta alamaisen asemasta. Aiemmin suomalainen oli nöyrä ja katkera. Hän odotti, että järjestelmä kertoo miten pitää elää."

Olen osaltani ollut nostamassa vihreiden kannatusta aivan alkuprosenteista asti.Pettymyksiäkin on tullut,mutta eihän kaikkea voi saada kun ei yksin voi päättää.MUTTA!..nyt jää ääni tulematta,missä asiassa vihreät saa vetoapua Rkp:lta niin,että pitää uhrata kansalaisten selvän enemmistön tahto pakkoruotsin poistamiseksi.Tehkää jäsen kysely!Teknisillä aloilla työskentelee suuri joukko ihmisiä heidän työkieli on yksiselitteisesti englanti.Ruotsin kielen opiskeluun käytetty aika on heille menetys jostain muusta.Itse en ole sitä tarvinnut 40v.työurallani,mutta vihreät tarvitsevat riveihinsä ihmisiä joilla on tekninen osaaminen toteuttaa vihreitä ajatuksia.

Aika pitkällä samoilla linjoilla olen insinöörin kanssa. Ruotsia ei missään nimessä voi pitää tekniikan kielenä ja vakiintunut käytäntö onkin teknologiateollisuudessa asioida eri sidosryhmien ja jopa asiakkaiden kanssa englanniksi. Englanninkielisistä termeistä on tullut tekniikan alalla tavallaan luonnontieteiden latinaa, eli tavallaan yleiskieli. Uusille termeille ja lyhenteille ei ole tarkoituksenmukaista hakea ruotsinnoksia tai suomennoksia, vaan niistä puhutaan englanninkielisillä sanoilla ja lyhenteillä, jotta kaikki ymmärtävät mistä puhutaan. Kannustan kaikki tekniikan alalla opiskelevia panostamaan enemmän englantiin, sitä tarvitaan jatkuvasti. Ruotsinkielellä taas ei tee tekniikan alalla mitään edes Ruotsissa ruotsalaisten asiakkaiden kanssa.

On käsittämätöntä, että Vihreät ( de gröna = mikä vitsi) haraa selvää tahtotilaa vastaan vapauttaa pakko ruotsinkielen opiskelusta. Tällä Vihreät antavat vain lyömäaseen Persuille.

Maahanmuutajien kotoutumista Suomeen halutaan parantaa.Kielen merkitys nähdään erityisen tärkeänä,todetaan hallituksen (thorsin)esityksessä.Nyt käynnistynyt osallisena Suomessa hanke toteutetaan 10:n miljoonan budjetilla kuudellatoista paikkakunnalla joista seitsemän on ruotsinkielisiä.Siis lähes puolet koulutetaan ruotsinkielisiksi joilla turvataan ääniä RKP:lle.Näitä kielipuolia varten koko muun väestön on opiskeltava jatkossakin ruotsia niinhän laki vaatii!Hankkeen suuri rahoittaja on muuten Svenska kulturfonden.Herää kysymys,voidaanko lakisääteistä toimintaa panna alulle säätiön rahoilla?Tällä ajatuksella mikä hyvänsä tuotantoyhtiö voisi rahoitta lakisääteisesti hankittavaksi heidän tuotteita tai palveluja,helppo olisi lakeja laatia kun rahoituskin on tiedossa.Vihreät,hyväksymällä tämän hankkeen ohjasitte tulevia äänestäjiä RKP:lle.Pitäkää vaan kiinni pakkoruotsista,20 vuotta annoin ääneni teille,mutta en enää.Muutenkin samoilla linjoilla insinöörien kanssa,laskekaapa vaikka teknillisten alojen ammattiyhdistyten jäsenmäärä,heitä on yhteensä enemmän kuin millään muulla toimialalla.Heille yhteinen työkieli on ehdottomasti Englanti,monet näistä aloista on koulutukseltaan vaativia ettei siinä joutaisi Ruotsia opiskella,varsinkaan kun ei siitä ole edes yhden prosentin edestä hyötyä.Pakkoruotsia vaatimalla vihreät karkottaa mahdollisuuden saada kannattajia suuresta teknillisten joukosta.Omapa on asianne miettikää,pieneksi jäätte jos lokeroidutte nykyiseen suuntaukseen.

Samaa mieltä tällä hetkellä, että 15 vuoden vihreiden äänestäminen katkeaa kunnes kaksi asiaa tapahtuu:
a) puolue irtisanoutuu pakkoruotsista julkisesti ja tukee kielivalintaa
B)löytyy edustaja, joka aidosti myös taistelee kansainvälistymismyönteisyyden ja suvaitsevaisuuden puolesta.
Tällaista nurkkakuntaista pakkosuvaitsemattomuutta ei voi tukea millään järkilogiikalla ja nykymaailmassa. Toivottavasti kaikki muutkin kansainvälistymismyönteiset ja korkeakoulutetut noudattavat samaa linjaa.

Toivottavasti Vihreätkin ovat mukana kertomassa mielipiteensä 31.3. Eduskuntatalon edessä järjestettävässä mielenosoituksessa, joka on samalla eri puolueiden ja nuorisojärjestöjen puhetilaisuus. Lisää tietoa: vapaakielivalinta.fi

Koen Vihreät omaksi puolueekseni, mutta heidän pakkoruotsikantansa kanssa olen ymmälläni. Miten arvoliberaali puolue voi olla noin jämähtänyt yhteen "totuuteen". Nimimerkki "pilkkuviilari" tuossa ylempänä kuvaili tilannetta hyvin hyvin:

"Kysyin kerran eräältä vihreältä, miten pakkoruotsin vaatimus kumpuaa vihreästä ideologiasta. Hän puhui kauniisti yhteiskunnan monimuotoisuuden vaalimisesta.
Minun käsityskykyyni ei kylläkään mahdu se, että vaihtoehdottomuus edustaisi monimuotoisuutta."

Minulla itselläni on samanlaisia kokemuksia ja ajatuksia. Esimerkki kertoo mielestäni, että Vihreät eivät vain ole kovin syvällisesti ajatelleet, mitä pakkoruotsin vastustus todella tarkoittaa. Siis mitä vastustetaan ja mitä ei. Minä kannatan pakkoruotsin poistamista ja kannatan ehdottomasti myös yhteiskunnan monimuotoisuuden vaalimista.

1800-luvulla ruotsin kieli oli tärkeä eliitille, mutta 2000-luvun EU-Suomessa ruotsin kielen merkitys on aivan olematon.

Meille on paljon tärkeämpää osata saksaa, venäjää, ranskaa, italiaa, kiinaa tai espanjaa kuin ruotsia.

Eikö vihreillä ole todellakaan enempää kansainvälistä eri kulttuurien keskinäistä yhteistyötä tukevaa ehdokkaita?
http://www.vapaakielivalinta.fi/ehdokkaat.php

Ruotsinkieli on toki hyvä säilyttää vapaaehtoisena kielenä, mutta ei sitä kannata väkipakolla syöttää suomalaisille tarpeettomaksi riippakiveksi ja ongelmaksi.

Kulttuurien kanssakäyminen ja yhteistyö tulisi perustaa vapaaehtoisuuteen. Ei väkipakolla tehtyyn siirtomapolitiikkaan tai muuhun pakkohallinnointiin. Pätee Viron venäläistämiseen, Baskimaan espanjalaistamiseen tai suomensuomalaisten suomenruotsalaistamiseen. Kieltä voi opettaa kutsumalla suomensuomalaisia kylään ja ystävystymällä tai rakentamalla yhteisiä harrastusyhteisöjä. Ei rakentamalla muureja eri kielisten oppilaiden/oppilaitosten väliin ja pakottamalla suomenruotsalaisten yhteisöistä pois suljetut opettelemaan ruotsia keskenään.

Vapaaehtoisuus kunniaan ja hallintoalistaminen historiaan.

Vihreissä on jo enemmistö pakkoruotsin vastustajia. Ei ole mitään niin perusteltua syytä tai yhteiskunnallista tarvetta, että ruotsin pitäisi olla pakollinen kieli koko ikäluokalle.

Se ihmetyttää, että osa eduskuntatason poliitikoistamme ei näe asian yhteiskunnallista aspektia vaan antaa henkilökohtaisen kokemuksensa RKP:n kansanedustajista (toki heidän kanssaan löytyy paljon yhteisiä tavoitteita) määrätä kantansa asiassa, joka kaventaa kansalaisten valinnanvapautta suunnitella kielitaitoaan ja sen myötä tulevaisuuttaan.

Itsekin luulen, että sekä vihreille poliitikoille että muillekin valtaapitävien puolueiden poliitikoille on syntynyt paljon henkilökohtaisia positiivisesti latautuneita suhteita RKP:n poliitikkoihin.

Sen vuoksi ja sen seurauksena RKP on aina hallituksessa. He osaavat ja haluavat miellyttää toisia taatakseen itselleen hyvän aseman pakkoruotsin puolustamiseen. Kun he ovat kaikkien kavereita heidät otetaan aina uuteen hallitukseen mukaan.

Tämä kaikki, sekä RKP:läisten toiminta että muiden puolueiden edustajien häveliäisyys pakkoruotsikysymyksessä, on ihan ymmärrettävää ja inhimillistä. Ei ole kiva olla eri mieltä kavereiden kanssa. Se ei kuitenkaan saisi olla koko kansaa koskevan politiikan lähtökohta.

Ja minä kun olen aina ollut ylpeä siitä, että Suomella on enemmän kuin yksi virallinen kieli.

On nähtävästi yleinen harhaluulo, että nuo kaksi asiaa, pakkoruotsi ja kansalliskielen asema, olisivat sama asia. Suomella voi vallan mainiosti olla kaksi kansalliskieltä, vaikka pakkoruotsia ei olisikikaan (vrt. esim. Sveitsi, Kanada, Suomi ennen vuotta 1968).

Ruotsiahan saisivat edelleen kaikki opiskella, vaikka sen pakollisuus poistettaisiinkin. Ruotisinkielisille voitaisiin edelleen taata palvelut äidinkielellään, vaikka kaikki suomalaiset eivät opiskelisikaan ruotsia. Ruotsinkieliset ovat niin pieni vähemmistö, että tämän järjestämisestä ei tulisi mitään ongelmaa.

Etu taas olisi valtava, sillä miljoonien suomenkielisten yksilöiden resurssit vapautuisivat kunkin henkilökohtaisesti mielekkäämmiksi kokemien kielten pariin.

Ruotsinkielen asema Suomessa aiheuttaa vapaiden työpaikkojen saatavuuden vääristymään.
Valtion tai kunnan työpaikkoja,sekä ruotsinkieliset alueet, joissa määrätään ruotsin osaaminen pakolliseksi on tuhansia.
Jos minä haen englannin kielentaitoisena työtä vaikka paraisilta,en saa, jos en osaa ruotsia.
Olen kuitenkin ollut työssä Ruotsissa,Norjassa,Saksassa,Intiassa,Nepalissa etc
Kaikissa työpaikoissani on ollut monikansallisia toimijoita.
Ainoastaa Suomessa hakemaani paikkaan en päässyt,koska en osannut ruotsia.Olen kyllä lukenut ruotsia ,mutta se ei riitä muuta kuin ruuan ostamiseen ja metrossa kulkemiseen Ruotsissa.
Minusta tämä asia vääristää Suomen kilpailukyvyn varsinkin kotimaan markkinoilla.
Suomen kansalaisena en hyväksy vähemmistön määräämää Suomalaisten boikotointia kotimaan markkinoilla.Koska Ruotsikaan ei boikotoi vaativissa töissä Englanninkielisen valvojan tointa.
Markku Palonen

Vihreät ovat kielipolitiikan osalta hyvin vanhoillisia, ajastaan jälkeenjääneitä mielipiteiltään. Tai sitten vihreät ovat liian arkoja, pelokkaita ilmaisemaan omia mielipiteitään.

Pakkoruotsin aika kun selvästi on Suomessa ohi. Pakkoruotsi ei kuulu 2000-luvun elämään. Jos sanoo itseään edistykselliseksi, mieleltään avoimeksi ja demokraattiseksi, niin ei voi millään kannattaa enää pakkoruotsia.

Kokonaisen kansan väkisin tapahtuva pakkokielistäminen vieraalle kielelle on sadistista toimintaa, jollaista demokraattisessa valtiossa ei pitäisi sallia.

Pakkoruotsitus on saatava loppumaan.

Hei - jos on englantia puhuvia kavereita, joillle haluaa selittää Suomen kielipoliittista tilannetta, niin kannattaa lähettää toi alla oleva osoite. Sieltä löytyy asiallinen kirjoitus suomeksi ja englanniksi pakkoruotsikeskustelusta.

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Politiikka.html

Lisäksi vielä Sofi Oksasen raikkaita ajatuksia:
http://ryyti.blogspot.com/2011/01/sofi-oksanen-skandinaaviskan-ikeesta.html

"Suomi on pohjoismaisessa yhteisössä lapsipuolen asemassa, kirjailija Sofi Oksanen sanoo."
"En pidä täysin hyväksyttävänä sitä,että suomi ei ole neuvoston (Pohjoismaiden neuvoston) virallinen kieli kuten ei ole islantikaan." (islantia puhuu 300 000 pohjoismaalaista-suomea yli 5 miljoonaa. kirj. huom.)
"Hän pitää asetelmaa lähtökohtaisesti epätasa-arvoisena,ja puhuu siksi mieluummin muille pohjoismaalaisille englantia"
"En vain pidä tarpeellisena käyttää ruotsia tilanteessa, jossa toisella on automaattisesti oikeus käyttää äidinkieltään ja minulla ei."
"Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon marraskuussa vastaanottanut Oksanen piti palkintojuhlassa kiitospuheensa ensin suomeksi ja vasta sitten ruotsiksi."
"Reaktio yllätti Oksasen. Kun aloitin puheen suomeksi, yleisön mykistymisen aisti. Kun he eivät ymmärtäneetkään. Siinä oli sellaista epämukavuutta. Kun sitten jatkoin ruotsiksi, kuului se helpotuksen huokaus. Aah..."
"Jälkeenpäin moni tuli sanomaan kuinka jännittävä kokemus se oli"
"Minusta on yllättävää , että kun on oltu huolissaan englannin dominanssista niin vastaus on, että pitäisikin painottaa enemmän skandinaaviskaa. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna suurin osa suomalaisista joutuisi joka tapauksessa kommunikoimaan muulla kuin äidinkielellä. Ja silloin on ihan sama, onko se toinen kieli ruotsi vai englanti."
"Suomalaiset ja islantilaiset (5 milj. vs. 0,3 milj. kirj.huom.) haluavat puhua äidinkieltään ihan samalla tavalla kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Ja heillä pitäisi olla siihen oikeus."
"En usko pakkokieliin"
lainattu sivulta:

Entä jos koulun kakkoskielen opetus tehtäisiin siten valinnaiseksi, että koulu/oppilas voisi valita ruotsin, venäjän, saamen ja viron väliltä yhden. Tämä olisi sitten pakko-2-kieli.

"Entä jos koulun kakkoskielen opetus tehtäisiin siten valinnaiseksi, että koulu/oppilas voisi valita ruotsin, venäjän, saamen ja viron väliltä yhden. Tämä olisi sitten pakko-2-kieli."

Tuo on hyvin pitkälti sellainen malli mitä vapaan kielivalinnan kannattajat ovat ajaneet jo vuosia. Ruotsinkorostajien keskuudessa vain on ollut paljon tahallista väärinymmärtämistä, joten keskustelu on jumiutunut poteroihin.

Vapauttaisin itse kyllä valintaa vielä tuosta pidemmälle. Monille voisi olla hyötyä myös esim. ranskasta, saksasta, espanjasta ym. Tietysti kunnan ja koulun resurssien mukaan. Erona olisi se, että laki ei enää vaatisi nimenomaan ruotsinopiskelua (tuosta nimitys pakkoruotsi).

Kieltenopiskelun tulisi olla pakollista - sille on paljon hyviä perusteluja. Sille taas ei ole perusteluita, että tuon pakollisen valinnaiskielen tulisi olla juuri ruotsi.

Tämä on asia, jota poliittisen eliitin on ollut hyvin vaikeaa ymmärtää. Ymmärtämisvaikeudet jatkunevat myös tulevalla vaalikaudella. RKP:n tehtävänähän on ollut valvoa hallituksessa näiden väärinkäsitysten toteutumista. Kaikki rakentava keskustelu asiasta torpataan, koska asian todellista laitaa on niin himskatin vaikea ymmärtää.

Kirsi Virtanen keskustelee ruotsinkielisessä ohjelmassa mm. historian tulkinnoista:
http://areena.yle.fi/video/1672231 kohdasta 9.30 eteenpäin

Jos suomenruotsalaisista sanoo vähänkin jotain kielteistä, he kaivautuvat poteroihinsa haukkumaan suomenkielisiä, sanoo Virtanen. Kirsi Virtanen myöntää jopa, että hänestä ruotsinkieliset ovat pettäneet suomalaiset. Ruotsinkielisten esiin tuoma historiatulkinta on tyyppiesimerkki historian tulkitsemisesta oman maun mukaan. Valitaan historiasta vain se, mitä halutaan tuoda julki ja muu kuitataan vääräksi. Historia on kuitenkin aina tulkintakysymys, se ei ole eksaktia.

Ymmärrän ruotsinkielisten näkevän historian omalta kannaltaan, sanoo Virtanen. Suomenkielisten mielestä taas ruotsinkieliset ovat sortaneet suomea (kieli) vuosisatojen ajan, hän toteaa.

Ruotsinkieliset eivät Virtasen mukaan harrasta keskustelua vaan sanelua. Kun suomenkieliset puhuvat pakkoruotsista, ruotsinkieliset kieltävät sen olemassaolon ja vaativat suomenkielisille ruotsinopintojen aloittamista jo tarhoista. Sellainen ei ole keskustelua vaan sanelua.

PS. Tarkemmin asiasta näyttää löytyvän myös Virtasen blogista päivältä 5.2.2011
http://www.kp24.fi/Uutiset/Blog.aspx?blogid=1160

Vihreille tämä olisi täydellinen paikka näyttää että ovat jossakin kansan enemmistön kannalla. Tällä hetkellä vielä ainoastaan perussuomalaiset ottavat ääniä tällä itselleen (maahanmuuton, eu-tukien lisäksi suurin syy kasvaneeseen tukeen).

Ei vie luonnolta mitään, on enemmistön kanta. Saatte suuren osan nuorisosta puolellenne ja todella suuren osan vanhempia. Miksi vastustaa oman kannatuksen kasvua näin turhassa asiassa? Itse vihreitä arvoja omaavana en ymmärrä todellakaan. Tässäkin ammutaan omaan jalkaan ja todella pahasti. Mitään kunnollisia asia-argumentteja ei ole puolesta ja sen huomaa aivan joka foorumilla, tv-keskustelussa, missä tahansa.

Miksi olla koko ajan kasvavaa enemmistöä vastaan kun kerrankin enemmistö on oikeassa ja tällä hetkellä persujen lisäksi kukaan muu ei vielä ole siirtynyt kansalaisten enemmistön puolelle. Kun kerrankin persut ovat jossakin oikeassa, niin jääräpäisyyden ja ylpeydenkö takia vain täytyy pysyä hävityllä kannalla. Koska hävitty se kanta on, joka sitä ei näe on todellakin sokeaa sokeampi. Miksi antaa tässäkin perussuomalaisille lisää kannattajia? Ja vain oman typeryyden takia... järjetöntä. Kasvetaan nyt aikuisiksi.

Aika erikoista tosiaan, että Vihreät ajaa kaksikielistä yhtenäiskulttuuria kaikille, ja pakolla. Eivätkö yksikieliset saisi olla yksikielisiä? Entä ne kaksikieliset, joille nuo kielet eivät ole suomi+ruotsi?

Jos luovututtaisiinkin yllä mainitusta ideologisesta kaksikielisyydestä, niin jäljelle jää se "pitää turvata palvelut..." -argumentti

Ketä pakkokielen opiskelulla todellisuudessa palvellaan? Eikö ole hullunkurista, että yksilöt, joilla on omakin monimutkainen elämä elettävänään, velvoitetaan opiskelemaan kieltä jotakin toista yksilöä tai ryhmää varten.

Tosiasiahan on se että kansalaisista karkeasti 80% vastustaa pakkoruotsia, 15% kannattaa ja 5% ei tiedä mistä on kyse. Vihreiden kannatuksesta putosi pois 1...2% pakkoruotsin ajamisen vuoksi. Kannattaa miettiä mitä ajaa ja minkä vuoksi.

Minusta on törkeää, että ainakin Soneran suomenkieliseen asiakaspalveluun on saanut pisimmillään jonottaa yli tunninkin, mutta ruotsinkielistä palvelua saa samantien.

Tässäkään asiassa kielellinen tasa-arvo ei tunnu toteutuvan. Jos ja kun pääsin sanomaan nimimerkin mukaisen lauseen terästettynä "kan jag tala på finska", sain vastaukseksi naurunpyrskähdyksen ja siirron suomenkieliselle linjalle, eli jonottamaan. Eikö ruotsinkielisen asiakaspalvelijan olisi pitänyt myös pystyä palvelemaan minua suomeksi?

Samaa huonoa kohtelua koin myös Pietarsaaren McDonaldsissa, eli palvelua vain ruotsiksi.

kiitos ja hyvää juhannusta

Aamulehden mukaan Halonen toi uutta hallitusta tervehtiessään suorasti esille kantansa kielitilanteeseen. Hänen mielestään ruotsin aseman turvaaminen Ahtisaaren esityksellä ei ole syrjimistä, vaan tasa-arvoa.
– Kansalaisten tasavertaisuutta korostaa myös hallituksenne linja kansalliskielistämme - suomesta ja ruotsista.

Ahtisaaren esitys on kuitenkin täysin vastoin kansalaisten enemmistön oikeustajua. Siihen kuuluu mm.
- kieliasioista vastaava jokaiselle kaksikieliselle virastolle
- ruotsinopetuksen alettava suomenkielisissä kouluissa viimeistään 6. luokalla (maahanmuuttajat eivät ole tähänkään asti saaneet juuri vapautuksia)
- hoitoalalla erityistarkkailu kieliasioissa
- maahanmuuttajien kotouttamista ruotsiksi kaksikielisillä alueilla
- ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettava kaksi vierasta kieltä äidinkielen lisäksi (jolloin muutenkin pakollinen ruotsi nousee lähes kaikkien kirjoittamaksi)

Hämmentää tämä tilanne, jossa puhutaan "ruotsin aseman turvaamisesta", vaikka hallitusohjelmaan liitetyssä Ahtisaaren esityksessä kuitenkin lukee "pakollisen ruotsin jatkaminen ja varhaistaminen" - edelleen vastoin enemmistön tahtoa. On syntynyt puhetapa, jossa pakollisesta ruotsista käytetään häveliäitä ja jotenkin reilunoloisia kiertoilmauksia.

Koko poliittinen eliittimme näyttää olevan mukana tässä kiertoilmausleikissä. Tämä on sellaista neuvostoajan liturgiaa - ja sellainen aiheuttaa myöhemmin kansallista häpeäntunnetta.

Siis tietysti on ihan ok puhua kauniisti ruotsista ja turvata sen puhujien asemaa - mutta toisaalta ei ole rehellistä pitää pakkoruotsia osana ruotsinkielisten oikeuksia.

Sitä paitsi rasisminvastaisen puheen osana tuki pakolliselle ruotsille on vähintäänkin ristiriitaista. Pakko liittää tähän se, mitä Umayya Abu-Hanna totesi hesarissa viime talvena:

"Suomen yhteiskunnan demograafinen rakenne on muuttumassa vääjäämättömästi, nopeasti ja radikaalisti. Vuonna 2025 arvioidaan, että joka kolmas tai neljäs helsinkiläinen on siirtolainen tai siirtolaistaustainen. Kun ruotsinkielisen vähemmistön prosentti pienenee, olemme tilanteessa joka on demokratian silmissä kestämätön – jos vaaditaan kaikilta sekä suomen että ruotsin osaamista. Lähitulevaisuutta ajatellen taistelu ruotsinkielen eksklusiivisesta asemasta ei ole järkevä eikä eettinen. Se on hävitty taistelu, joka voidaan kääntää joko positiiviseksi suunnitteluksi tai katkeraksi vainoharhaksi. Äidinkieleni on arabia, toinen kieleni on heprea, tyttäreni äidinkieli on zulu, kotikielemme on englanti. Emme ole vaatimassa sitä, että saisimme käyttää äidinkieltämme virastoissa, mutta on todella epäreilua meidän henkilökohtaisella kehityksellä olla kehittämättä ja investoimatta meidän perheen kieliin. Meidän pitää antaa aikaa ja taloudellisia resursseja, jotta kaikki kansalaiset voisivat kehittää äidinkieliään mahdollisemman monipuolisesti ja rikkaasti."

Tämä on oleellisista oleellisin asia. Niin on myös erilaisten oppilaiden menestyminen lukiossa. Meillä olisi paljon matemaattisesti suuntautuneita lukiokelpoisia nuoria, joille lukio on jo nyt liian kielikeskeinen - saatika sen jälkeen, kun Ahtisaaren paperissa esitetty kielten pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa kasvaa. Omalle pojalle pakkoruotsi maksaa jo nyt pitkän matematiikan - lukivaikeuden vuoksi on tingittävä jostain ja ruotsistahan ei ole lupa tinkiä. Kukaan ei saa edes kartoittaa, kuinka monen nuoren mahdollisuuksia pakollinen ruotsi on oleellisesti haitannut.

Suomalaista yhteiskuntaa ajatellen hyödyt olisivat moninkertaiset, jos suomen ja tosi tärkeän englannin lisäksi ihmisillä olisi erilaisia kielitaitoprofiileja ja myös mahdollisuus painottaa esim. luma-aineita jo lukiossa. Nyt luma-painotus tekee lukiosta tosi raskaan, sillä mistään muusta ei saa tinkiä vaikka vaativien kurssien määrä kasvaa.

Milloin päästään puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä? "Kansalaisten tasavertaisuus" on nyt jotain ihan muuta kuin se, mitä pakollisella ruotsilla saavutetaan.

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194686104338/artikkeli/ruotsin+opetusm...

Ruotsissa opetusministeri haluaa vahvistaa Ruotsin kilpailukykyä ja lisätä KIINAN opetusta kouluissa.

Mitä Suomen opetusministeri haluaa tehdä Suomen kilpailykyvyn edistämiseksi - lisätä ruotsin opiskelua, vai??

****************************

Lue Teemun kielitaistelu:

http://teemutilaeus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/77159-minun-kielitaisteluni...