Epävirallinen neuvottelupaperi kiristää tunnelmaa Kööpenhaminassa
Tanskan hallinnon luonnostelema epävirallinen sopimusteksti on kiristänyt Kööpenhaminan neuvottelujen tunnelmia.
Luonnos vuosi eilen julkisuuteen ja suututti muun muassa kehitysmaat ja kansalaisjärjestöt, jotka tulkitsivat paperin panevan kehitysmaat ilmastonmuutoksen maksajiksi.
Sanomalehti Guardianin mukaan kehitysmaat ovat tulkinneet epävirallisen paperin ehdotusten muun muassa pakottavan kehitysmaat hyväksymään tarkkoja päästövähennyslukuja, jakavan kehitysmaiden ryhmän haavoittuviin ja vähemmän haavoittuviin, heikentävän YK:n roolia rahoituksen hallinnoinnissa ja antavan kehitysmaille pienemmät päästökiintiöt henkeä kohden kuin teollisuusmaille.
Kehitysmaat panivat heti luonnoksen vuotamisen jälkeen kiertämään omat ehdotuksensa sopimuksesta.
Ympäristöjärjestö Maan ystävien mukaan luonnos rikkoo YK:n demokraattisia toimintaperiaatteita.
"Tanskan täytyy lopettaa juonittelu muiden rikkaiden maiden kanssa. Sen sijaan sopimuksen lähtökohdaksi tulee ottaa kehitysmaiden olosuhteet, koska ne ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, mutta kärsivät sen seurauksista eniten", toteaa Maan ystävien tiedotteessa Meena Raman Malesian Maan ystävistä
Oras Tynkkynen toteaa Kööpenhaminasta kirjoittamassaan blogissa, että Tanskan sopimusluonnos ei tässä muodossa tule hyväksytyksi.
"Se kuitenkin toivottavasti vie keskustelua eteenpäin ja mahdollistaa sovun syntymisen kokouksen lopulla", Tynkkynen toteaa.
YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Yvo de Boer koetti tyynnytellä kohua heti paperin vuotamisen jälkeen.
"Tämä epävirallinen paperi jaettiin kokouksen alla useille ihmisille ainoastaan konsultaatiota varten" Yvo de Boer totesi tiedotteessaan.
Boer toteaa myös tiedotteessaan, että vain neuvottelujen puheenjohtajat voivat esittää sopimuksen osapuolten, eli neuvottelijamaiden, puolesta virallisia luonnostektstejä.
- Ilmainen kasvisruokaluento 1.3. Helsingissä (9.2.2012)
- Naisilla on jo oikeus (joka ei toteudu) (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Huono vertaus. (6.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Vaalivalvojaiset-Valvaka (4.2.2012)
- Taloudellinen päätös (2.2.2012)
- Papit ja kirkonhenkilöt Haaviston takana??!! (2.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)
Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.
Kehitysmaat tuhoavat hiilinielut väestöräjähdyksen kautta
*** "Tanskan täytyy lopettaa juonittelu muiden rikkaiden maiden kanssa. Sen sijaan sopimuksen lähtökohdaksi tulee ottaa kehitysmaiden olosuhteet, koska ne ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksesta, mutta kärsivät sen seurauksista eniten", ***
Kehitysmailla on merkittävä rooli hiilinielujen tuohajana. Osittain väestöräjähdyksen seurauksena metsät on tuhottu polttopuuksi.
Kehitysmaille tulee osoittaa tämä tilanne ja edellyttää niiltä tiukkaa väestöohjelmaa. Tilanne ei ole hallittavissa, jos joka kuukausi globaali populaatio - etupäässä kehitysmaissa - kasvaa 6,5 miljoonalla (nettolisäys, siis syntyneet miinus kuolleet).
Tulisiko Suomen edustajien ottaa tämä asia esille ja nostaa varsinainen ilmastonmuutoksen syy - väestöräjähdys - esille.
Väestömäärän lasku unohdettu tavoitteista
Yhtenä tavoitteena on siis leikata tiettyjä päästöjä jonkin vuoden, vaikkapa vuoden 1990, tasolta jokin määrä prosentteja. Tämä samaan aikaan kun väkeä on tullut pallollemme vähintään yhtä monta prosenttia enemmän. Ja lisää tulee, kiihtyvällä tahdilla.
Nähdäkseni on toivotonta asettaa päästövähennystavoitteita pyrkimättä aktiivisesti paitsi pysäyttämään väestön kasvu, myös vähentämään väkilukua samassa suhteessa. Yhden lapsen politiikalla päästäisiin parissa vuosikymmenessä pitkälle. Ilman että tarvitsisi Linkolan oppien mukaisesti suoranaisesti tappaa ketään sotimalla tai muuten.
Ilmastovelka on maksettava
teollisuusmaat ovat kehtiysmaille huimasti velkaa, koska ne ovat vieneet vuosikymmenien ajan yheistä ilmakehää ja täyttäneet sen hiilipäästöillään. Siksi teollisuusmaiden pitää maksaa se nyt tiukilla päästövähennyksillä ja rahalla, jotta kehitysmaille jää tilaa kehittyä.
Tehokkuus ratkaiskoon
Ei ole mitään ilmastovelkoja tms. vaan on tämä päivä, jossa elämme.
Päästöt pitää vähentää kustannustehokkuusperiaatteella - helpot ratkaisut ensin, vaikeammat sitten. Riippumatta missä maassa ollaan, koska hiilidioksidi ei tunne maanrajoja.
Älykkäin tapa olisi todennäköisesti länsimaisen teknologian käyttöönotto kehittyvissä- ja kehitysmaissa. Venäjällä, Kiinassa, Intiassa jne. on valtava energiansäästöpotentiaali, joka voidaan realisoida helposti jo nykytekniikalla (paremmat eristykset, energiansäästölamput jne.)
Lisäksi sopimuksessa tulee turvata maksajien (länsimaat) edut ja valvontaoikeudet, jotteivat kehitysmaat sosialisoi läntistä hyvinvointia. Ilmastosopimus on tarkoitettu ilmaston pelastamiseen, ei kehitysavuksi!
Sumu
Hiilidioksiidi päästöt pitää ehdottomasti sitoa maan pinta-alaan, koska metsien ja viljelyalueen pinta-ala vaikuttaa myös hiilidioksidin sitoutumiseen takaisin luontoon. Jos päästöt sidotaan asukaslukuun niin sillon on helppokeino lisätä saastutus oikeutta kasvattamalla väkimäärää. Väkimäärän kasvatus taas pahentaa vain kulutusta. Toisaalta pinta-alaan sidotut päästörajat ovat pysyvämmät, koska maan pinta-alan muutokset ovat olemattomia verrattuna väestön määrän muutoksiin.
Päästö oikeuksiin voisi saada boonuksia, jos valtio on hoitanut hyvin metsityksen.
Kirjoita uusi kommentti