Politiikka ja rock
Kun Kirsi Pihan johdolla aikoinaan eduskuntaan perustettiin rock-kerho, se aiheutti monissa piireissä tyrskähdyksiä: voiko olla olemassa paikkaa, joka olisi vähemmän rock kuin eduskunta – okei, ehkä se Matti Vanhasen omin käsin ilman lautoja Nurmijärvelle väsäämä mauttomuuden ylistys.
Rockia ovat tyypillisesti vieneet eteenpäin nuoret miehet. Minä pidän nuorista miehistä. Pidän heidän energiastaan ja itseluottamuksestaan, joka parhaimmillaan kanavoituu luomisvimmaan. Rokkikukot kuolevat tai kuihtuvat varhain. Harvasta bändistä tai artistista sanotaan, että kymmenes levy oli heidän parhaansa.
Politiikassa nuoret miehet tai nuoret ylipäänsä eivät vallankahvaan pääse. Ketään ei kiinnosta heidän energiansa. Politiikkaan ei näemmä kaivata luovuutta tai tuoreita visioita. Ehkä se on ihan hyväkin asia, sillä suuruudenhulluista luovista visioista ei ole politiikan puolella yleensä pelkkää hyvää seurannut.
Silti ajoittain vaikuttaa siltä, että jopa politiikkaan kaivattaisiin uudistumiskykyä, uusia kasvoja ja ideoita. Koska todellista valmiutta tähän ei ole, aie jää retorisiksi kiepautuksiksi.
Politiikassa nuoreksi naiseksi sanotaan keski-ikäistä perheenäitiä ja kaunottareksi tavallista naapurintätiä, mikäli tämä ei ole suorastaan obeesi. Nuoreksi mieheksi kelpaavat kaikki, jotka eivät hoipu kuudenkympin ja kuoleman välissä. Politiikassa menestyvätkin varmimmin ne, jotka syntyvät kuusikymppisinä.
En minä maan asioita heti rokkareidenkaan käsiin antaisi, vaikka on vaikea kuvitella, miten kansainvälinen politiikka voisi ainakaan nykyistä huonommissa käsissä olla – nyt en siis puhu vain kotimaisista poliitikoista, vaan ihan koko pallon tulevaisuudesta.
Visioita maapallosta minä kuitenkin kaipaisin. Kaipaan uskallusta haaveilla ja kykyä kertoa se puhuttelevalla tavalla. Ymmärrän toki pienten askeleiden merkityksen ja lainsäädännöllisten prosessien hitauden, mutta haluan tietää, kuinka kaunis on se virvatuli, jota näillä askeleilla tavoitellaan.
- Ilmainen kasvisruokaluento 1.3. Helsingissä (9.2.2012)
- Naisilla on jo oikeus (joka ei toteudu) (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Huono vertaus. (6.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Vaalivalvojaiset-Valvaka (4.2.2012)
- Taloudellinen päätös (2.2.2012)
- Papit ja kirkonhenkilöt Haaviston takana??!! (2.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)








Naisistuminen on ongelmallista
Jostain ihme syystä alalla kuin alalla "naisistuminen" johtaa erikoiseen ongelmaan. Nimittäin vallan, etuisuuksien, arvostuksen ja palkan laskuun.
Aikanaan korkeakoulut olivat pitkälti miesvaltaisia. Valmistuneet sijoittuivat hyvin työelämään vaikutusvaltaisiin asemiin, saivat hyvää palkkaa jne.
Sitten korkeakoulutus hiljalleen tasa-arvoistui ja lopulta naiset ovat nousseet enemistöön. Työelämään sijoittuminen on jatkuvasti heikentynyt, vaikutusvalta kaventunut ja palkkataso laskenut. Mitä naisvaltaisempi ala sitä huonompi asema on.
Politiikalle on käymässä samoin, jos miesten osuus laskee liian pieneksi poliitikkojen asema tulee heikkenemään. Päätöksenteko siirtyy politiikan ulkopuolelle (tämä prosessi on koko ajan käynnissä) ja demokratia heikkenee.
En ole sovinisti; minusta tasa-arvo on oikeudenmukainen ja fiksu tapa hoitaa asiat. Vuosien varrella vaan on havainnut tällaisen (hitaasti etenevän) kehityksen, jolle ei oikein ole järkevää syytäkään.
Rockhemmot ja vastuu.
Edellä "ard" kuvaili osuvasti miten politiikassa on käymässä. Päätöksenteko ja etenkin sitä edeltävät valmistelut ja mielipiteen ohjailutoimet ovat jo tyystin taloudellisten finanassigurujen tai poliittisten eduntavoittelijoiden käsissä.
Pahimpana ja oudoimpana on nyt esillä Islannin tilanne. Finassimaailman nuoret juppirokkarigurut veivät kansakuntien rahoitusinstituutioita kalmankävelylle. Nyt nämä samat heput ovat uudelleen jatkamassa näkyjen täyttämää visiouniversumeitaan ja Islannin kansa tehtäväksi on langetettu äänestää keskenään, että maksetaanko juppien jättämät miljardivastuut kansan maksamasta veropussista.
Nuoruus on kivaa, mutta siihen ei kuulu enää nykymaailmassa vastuuta kantaa omien aikaansaamistensa vastuita. Tähän meidät on hartaasti opetettu.
Tämä sama pätee tosin politiikan kaikilla ikäkausilla ja tasoilla. Sukupuolesta riippumatta.
Visioita maailmaasta on maailma täynnään, tosin niiden merkityksen ja julkisuuden määrittelee taloudelliset kvarttaaliprognoosirokkihemmot ja -hemmottaret.
Kuinka paljon arvostusta ansaitaan?
Jostain ihme syystä alalla kuin alalla "naisistuminen" johtaa erikoiseen ongelmaan. Nimittäin vallan, etuisuuksien, arvostuksen ja palkan laskuun.
Miksi se on mielestäsi ongelma?
Ovatko jotkin alat olleet aiemmin yliarvostettuja vai ovatko ne naisistumisen jälkeen aliarvostettuja? Miesvaltaisella perinteisesti kovin arvostetulla alalla työskentelevänä rohkenen olla ensimmäisen vaihtoehdon puolella. Mutta ehkä se johtuu siitä että naisena en arvota työtäni niin korkealle kuin jotkut mieskollegani, joilla suorastaan meinaa nousta **** hattuun työn vuoksi.
Kirjoita uusi kommentti