Pakkoruotsi

Ymmärrettäviä syitä poliitikkojen haluttomuuteen nähdä pakollinen ruotsi ongelmana on mielestäni monia, esimerkiksi:

- Ruotsissa on vahvoja sisarpuolueita, joilla on paljonkin annettavaa myös täkäläisille puolueille, ja niin ruotsalaisen median ja keskustelun seuraaminen on osa poliitikkojen arkea;

- poliitikolle ruotsin kieli saattaa olla jopa tärkeämpi kuin englanti, koska heitä arvioidaan usein sen perusteella, pystyvätkö he esiintymään myös ruotsiksi;

- poliitikot ovat verkostoituneet tavalla, jossa lähipiirissä on aina myös ruotsinkielisiä (ruotsinkieliset ovat valveutuneita poliittisesti ja heidän omakin verkostonsa on aina läsnä), poliitikot eivät halua loukata ruotsinkielisiä lähellään ottamalla edes esiin pakkoruotsikysymystä sillä jo pelkkä sana koetaan ruotsinkielisten piirissä loukkaavana;

- pohjoismaisuus on poliitikoille korostetun ruotsinkielistä, kun taas meille muille pohjoismaiset yhteydet ovat ammattisanaston ja monikulttuurisuuden vuoksi englanninkielisiä.

Lisäksi poliitikot eivät näe, mitä vaikeuksia ja haittoja pakollinen ruotsi tuottaa tavallisille suomenkielisille arjessa, esimerkiksi:

- kielellisesti hitaasti kehittyvät oppilaat joutuvat panostamaan liian moneen vieraaseen kieleen, vaikka heille nimenomaan vain yksi hyvin opittu vieras kieli olisi tärkeä tavoite;

- maahanmuuttajalapset joutuvat heikolla suomenkielentaidollaan rämpimään läpi suomenkielisen koulun ja vetämään ohessa kotikielen, englannin ja ruotsinopinnot;

- suomenkielisten kielitaito rajoittuu englantiin ja heikkoon ruotsiin, vaikka osalla olisi halua opiskella saksaa, venäjää, ranskaa tai jotain sellaista harvinaista kieltä, johon perheellä on jo siteet (nettipohjaiset opetusympäristöt mahdollistavat jo eri kouluista koottujen ryhmien opetuksen harvinaisissa kielissä);

- kolme hyvin opittua vierasta kieltä olisi kova saavutus niiltäkin, joiden opiskelemat kielet ovat samaa kieliryhmää oman äidinkielen kanssa (näin useimpien EU-kansalaisten kohdalla), ja suomenkielisille kaikki nyt tarjolla olevat kielet ovat vierasta kieliryhmää.

Useimmille poliitikoille siis pakkoruotsia ei ole olemassa, heille on olemassa hyötyruotsi. Siksi poliitikoille ei ruotsin opetuksella ole haittoja. Kaiken lisäksi jokaisella poliitikolla on pari läheistä työtoveria, jotka ovat ruotsinkielisiä ja avaavat pakkoruotsikeskustelua vain suomenruotsalaisten näkökulmasta ja painottavat kriitikkojen ruotsalaisvastaisiksi luonnehtimiaan kannanottoja, joita valitettavasti myös on.

On syntynyt kaksi todellisuutta, poliitikkojen "ruotsi on rikkautta" -todellisuus ja meidän kansalaisten "on aika valita vapaasti ketään loukkaamatta" -todellisuus. Tätä problematiikkaa pitäisi nyt ryhtyä reilusti avaamaan.

Erittäin asiallisia ja fiksuja mielipiteitä. Toivon, että tutustutte myös Vapaa kielivalinta r.y:n laajaan ja hyvin perusteltuun kannaonttoon tuntijakotyöryhmälle. Se löytyy yhdistyksen etusivulta.

eikös ole fiksua laittaa lapsi ruotsinkieliseen kouluun plus lukioon kun asutaan ruotsinkielisellä alueella jossa jo katujen nimet ovat kiinni kahteen kertaan. Luulisin että kielen osaaminen kehittää ajattelua yleensä, puhutaan vaikka kontinkieltä. Se vaan on noloa jos sitte anoppi on kylässä ja hänen aikanaan käytetään vallan vierasta tapaa kommunikoida.

Eikö ole fiksua että Suomessa voi opiskella esikoulusta tohtoriksi asti täysin ruotsinkielellä osaamatta sanaakaan suomea?

Eikö ole fiksua että kuntien ja valtion virkaan pääsee osaamatta yhtään suomea?

Eikö ole fiksua että maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa tutkinnon suorittanut voi, siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään, päästä valtion ylläpitämään tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa tutkinnon siinä, vaikkei hänellä ole sisäänpääsyä ja tutkinnon suorittamista varten vaadittavaa suomen kielen taitoa?

Eikö ole fiksua että Suomessa ei ole kuin kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia?

Eikö ole fiksua että suomalaiset ovat onnistuneet luomaan järjestelmän, jossa aivan legitiimisti syrjitään suomenkielisiä?

Eikö ole fiksua että suomenkielinen ei voi saada mistään opintoasteeltaan päättötodistusta osaamatta ruotsia? Kaiken huippu on yliopistoissa vaadittava ns. virkamiesruotsitutkinto. Käytännössä vain pieni osa yliopistosta valmistuvista sijoittuu virkamieheksi.

En osaa sanoa onko ruotsin kielen oltava pakollinen oppiaine koulussa. Kysymyksestä tehdään aivan liian iso. Ei tämä mikään kkansakunnankohtalan kysymys ole.

Muutama huomio

- ruotsin kielen lisäksi kuolussa on monta muutakin pakollista oppiainetta.

· en ole koskaan huomannut yhtään Suomen tolkutonta kielilakia ihmettelevää juttua uokomaisessa lehdessä. Engalnniksi, ranskaksi, saksaksi ja espanjaksi osaa lukea lehtiä, niin ja ruotiskis tietysti. No ehkä jolllain muulla kkielellä, jota en tullut opetelleeksi kun aika kului ruotsin kielellä. Enkä minä tietysti kaikkia lehtiä noillakaan kielillä ehdi lukea.

-ruotsin kielen opetus ei tuhoa motivaatioita kielen opiskeluun. No tuhoaa joillakin, mutta saman saattaa tehdä jonkun muunkin kielen huono opetus.

- Että pakkoruotsi tuhoaa kilpailukyvyn. Nyt on kyllä paksua.

- Vaikka ruotsin kielen opiskelu ei olisikaan ppakollista kuoluihin ei saattaisi vappaata kielivalintaa. Pienten paikkakuntien kouluihin palkataan vain muutaman yleisimmän kielen opettajia.

- Miten sitten olisi pakkosuomen kanssa?

- Riippuu tietysti jonkin verran siitä missä asuu ja mitää tekee, mistä kielestä on parhaiten hyötyä. Minkään kielen osaamisesta ei kuitenkaan ole haittaa.

-Jokainen opittu kieli tukee seuraavan kielen oppimista.

"En osaa sanoa onko ruotsin kielen oltava pakollinen oppiaine koulussa."

No tällä hetkellä on.

"ruotsin kielen lisäksi kuolussa on monta muutakin pakollista oppiainetta."

Ei ole. OPH:n antaman selvityksen mukaan vain ruotsi on pakollinen kaikissa opintopolun vaiheissa.

"ruotsin kielen opetus ei tuhoa motivaatioita kielen opiskeluun."

PAKKOruotsin opetus tuhoaa motivaation, vapaaehtoinen varmasti lisäisi sitä ja kielen taito olisi toista luokkaa kuin nyt. 40 vuotta pakotettu ja tulokset ovat aivan karmivia.

"Että pakkoruotsi tuhoaa kilpailukyvyn. Nyt on kyllä paksua."

Niin on. Maailman markkinoilla on meille pahin kilpakumppanina Ruotsi. Ruotsissa on ensimmäisenä pakollisena kielenä englanti ja sen jälkeen voi ottaa vaikka yhden tai kaksi maailmankieltä eli hyötykieltä. Ja jos ei ole kielipäätä saa valita englannin jatkon syventävänä. Hienoa ratkaisu. Siellä ei tankata PAKKOsuomea historiallisiin ja kulttuurisiin syihin vedoten. Mutta Suomessa tankataan PAKKOruotsia eikä muita kieliä useinkaan viitsi ottaa ensin vapaaehtoisena kun tietää sen PAKKOruotsin kuitenkin tulevan. Näin jää Suomen kielitaidottomat ihmettelemään yritysten karkaamista ulkomaille ja tekemättömiä kauppoja, jotka ruotsalainen on charmillaan ja kielitaidollaan hurmannut itselleen.

"Pienten paikkakuntien kouluihin palkataan vain muutaman yleisimmän kielen opettajia."

Pienten(kin) ruotsinopettajat ovat avainasemassa kun saavat ryhtyä itsekin motivoituun opetustyöhön! Osa osaa saksaa, osa englantia jne. Ja ruotsin opetushan ei Suomessa lopu, joten näiden opettajienkin työ tulee mielekkäämmäksi.

"Miten sitten olisi pakkosuomen kanssa?"

Minun puolestani voi, jos joku on niin edesvastuuton että ei opeta lapsilleen maan pääkieltä, jäädä ummikoksi. Mutta täytyy muistaa että Suomi pyörii suomella ja suomeksi. Suomi on yksi maailman yksikielisimmistä valtioista. Yli 92% puhuu suomea, suomenruotsin puhujiksi on ruksannut itsensä alle 4%.

"Riippuu tietysti jonkin verran siitä missä asuu ja mitää tekee, mistä kielestä on parhaiten hyötyä."

Niinhän se kai olisi, mutta kielipolitiikka on aiheuttanut sen, että ylhäältäkäsin kerrotaan ihmisille, mitä kieltä he tarvitsevat. Hullua.

"Jokainen opittu kieli tukee seuraavan kielen oppimista."

Melko paljon samaa mieltä tässä.

Ala-asteella ei ole aineenopettajaa. Kielten monimuotoisuutta tullee lisää opettajiksi haluaville. Se että on hyvä ope innostaa kasvavat ihmiset mm. laaja-alaisuuteen mikä ei tapahdu pakolla. Suomessa voitaisi muuten praktiseerata asiakaspalvelemaan paremmin.

olen sitä meilktä, että ei ruotsinkielen opiekelun ei tarvitse olla pakollista, mutta en nyt näe mitään syytä käydä suureen isänmääaalieen tasitreluun pakollist ruotsin kielen pakolista opiskelue vastaankaan. Ruotisn pakollisuus tai vapaaehtoisuus kun ei ratkaisen yhtään mitään. Se tietysti on hyvä, että suoomenkielisetkin oppivat ruotsia

Että pakollinen opintopolun joka vaiheessa. Tarkoittanee, että kaikilla luokilla ykkäsestyä alkaen. Ei ole eka ja tokaluo9killa ruotsia. Tuossa meidän kylän kuoiulussa saa oloitta ruotsia 4. luokalla. 7.luiokalla se on pakko. Eli peruskoulussa kolmella viimeisellä luokalla on pakkoruotsia. Äidinkieltä ja matematiikkaa on joka luokalla, ja pitääkin olla.

Käytännössähän myöös englannin kielen opiskelu pakollista. Tämän lisäksi harvalla on valitettavasti mahdollisuuutta valiat muita kieliä kuin saksaa, ranakaa tai venäjää. Valinnan mahdiollisuuudet tuskin lisääntyisivät vaikka ruotsin kkieltä ei opetettiaisi lainkaan. Harvinaseimpien kielten ryhmät jäisivät joka tapauksessa niin pieniksi, että niitäei peustettaisi.

Jos nyt karsellaann taloutta ja kilpailukykyä vähän viimeistä paria kvartaalia pidemmällä ajalla, niin huomataan että Suomi on sen 40 vuoden aikana, jona täällä riotsia pakotettu saavattunat Ruotsin ja mennyt monilla aloilla ohikin. Jos PAKKOruotsila siis on ratkaisevaa vaikutusta asiaan, mitä minä en usko, niin vaikutksen suunta onkin ollut yllättävä.

Voi olla, että on olemassa jotain ruotsalaista tavoittelemisen arvoista charmia, joll saavutetteisiin enemmän. Sitä ei kuitenkaan saavuteta kiihkoilemalla pakollista ruotsi klelen opetusta vastaan.. Kielen oppimenen ehkä auttaisi selvittämään sen charminkin salaisuuden. En ole kuitenkaann havainnut ruotsalaistenn olevan sen kielitaitoisemia kuin suomalaisetkaan.

"Riippuu tietysti jonkin verran siitä missä asuu ja mitää tekee, mistä kielestä on parhaiten hyötyä."

Niinhän se kai olisi, mutta k... lainaus katkeaa ja muuttaa assian, Jatkon ooiti mennä näin, misträän kielestä ei ole kuitenkaan haittaa..

Även om det var tvångssvenska för mig har jag lärt mig ganska bra. Och mängä andra också.

"- Jokainen opittu kieli tukee seuraavan kielen oppimista.
- Melko paljon samaa mieltä tässä."

Muistutan, että liika kielitulva ei ole hyvästä. Koulua ei käydä vain, jotta opittaisiin mahdollisimman monta kieltä jossain määrin.

Meillä on paljon lapsia, joille suomi ja yksi vieras kieli olisi peruskoulussa se sopiva annos. Näin he saisivat ainakin yhden vahvan vieraan kielen. Uusi kieli seiskalla saattaa taannuttaa sekä lapsen äidinkielen että vieraan kielen taitoja. Täällä kirjoittavilla hyvin harvalla on omakohtaista kokemusta siitä, miten vaikeaa on niillä, joille kielet (myös oma äidinkieli) ovat vaikeita.

Meillä on paljon lapsia, joilla on jokin muu kotikieli kuin suomi tai ruotsi. Heidän kohdallaan suomenkielisen koulunläpikäyminen kieliohjelmineen on tosi vaativa urakka. Usein heillä ei myöskään ole mahdollisuutta saada kotoa tukea opiskeluun. Liian laajalla kielipainotuksella he saavat kautta linjan heikommat eväät jatko-opintoihin. Meidän etumme olisi erityisesti pitää huolta, että he saavat hyvät opiskelutaidot suomessa ja riittävän englannin taidon sekä säilyttävät oman kotikielensä. Tähän tarvittaisiin jopa muita helpotuksia kuin ruotsin poistaminen. Osa reaaliaineita tulisi opiskella suomen kielen ehdoilla eikä tämä saisi laskea keskiarvoa, jolla haetaan jatkoon.

Muistutan, että ruotsi ei ole oppiaine vaan oppiaine on nimeltään "vieras kieli" ja tämän oppiaineen sisältämien kielten kohdalla lähes kaikkialla maailmassa valistuneet kansalaiset saavat tehdä lapsen yksilöllisyyden ja perheen taustat huomioivia valintoja. Näin pitäisi olla myös meillä.

Markku N. En osaa sanoa, näetkö itse argumenttiesi absurdiutta. Yleensä asioiden tekemiseen (ja varsinkin niitten pakolliseksi säätämiseen) on kelvolline peruste se, että ne ovat hyödyllisiä tai tarkemmin se, että niistä saatava hyöty ylittää selvästi niiden aiheuttaman haitan. (Ja silloinkin on kyseenalaista pitääkö niiden olla pakollisia) Sinä taas yrität perustella ruotsikielen pakollisuutta sillä, että se ei ole kovin haitallista. Samalla perusteellahan nenänkaivuustakin pitäisi tehdä pakollinen oppiaine. Eihän sekään tuhoaisi Suomen kilpailukykyä, eikä suomalaista nenänkaivuuta juurikaan jaksettaisi maailmalla päivitellä. Ja onhan koulussa paljon muitakin pakollisia aineita...

"-Jokainen opittu kieli tukee seuraavan kielen oppimista."

Tämä säänllöisin väliajoin kielikeskusteluun putkahtava logiikan kukkanen on kyllä sellainen helmi, että heikon argumentaation pitkä ja surullinen historia ei varmaan montaa tämän veroista tunne. Siis:

A ei tee mitään ruotsinkielellä, mutta tarvitsee saksan kieltä. Sen sijaan, että A opiskelisi saksaa, hänet laitetaankin opiskelemaan kymmeneksi vuodeksi saksan sijasta ruotsia, koska "ruotsin opiskelu tukee saksan oppimista".

Ja kaikki ovat tyytyväisiä?

Oikeastaan kaikkien maailman lasten pitäisi siis opiskella ruotsia, koska sitten he oppivat kaikki muut kielet helpommin, eikö?

juuri siitä syystä, että puolue on täysin RKP:n linjoilla kielikysymyksissä.

Pakkoruotsi on alistamista ja puhdasta rasismia suomekielistä väestöä kohtaan ja pakkkoruotsi heikentää suomalaisten kielitaitoa oleellisesti.

Pakkoruotsi on suurin uhka ruotsinkielen olemassa ololle suomessa.
vuonna 2004 tullut kielilaki on täysin kohtuuton ja se tehtiin ilman mitään avointa kansalaiskeskustelua.

Suomi ei koskaan historiansa aikana ole ollut kaksikielinen maa, eikä toivottavasti siksi koskaan tule!

Suomen nimittäminen kaksikieliseksi maaksi on suuri valhe ja siinä saamelaiset mitätöitiin kansana ja kielellisenä ryhmänä totaallisesti.

RKP ja suomen kaksikielisyys mantra on fasismia ja rasismia puhtaimillaan.

Uskon, että vihreillä on vahvat siteen ruotsinkieliseen sisarpuolueeseen ja monet kokevat Ruotsin henkisen ilmapiirin tärkeänä itselleen ja toivovat sen vaikuttavan myös suomalaiseen ilmapiiriin. Suomenruotsalaiset ovat myös mukavaa joukkoa ja ystävyyden vuoksi voi monen olla vaikeaa ottaa kantaa kielivapauden puolesta.

Ymmärrän heitä, mutta tämä ei voi olla syynä koko kansan pakolliseen ruotsiin - tällainen pakko loukkaa valistuneiden ihmisten oikeutta tehdä itse valintoja, se loukkaa maahanmuuttajalasten ja erilaisten kaksikielisten perheiden oikeutta ylläpitää kieliyhteyttä muihin kuin ruotsinkielisiin juuriin ja se loukkaa kielissä heikoimpien oikeutta saada yksi vahva vieras kieli ja keskittyä opinnoissa heille tärkeimpiin teemoihin.

Olisi tärkeä puhua asiasta!

”Finland even has a kind of reverse system of quotas and affirmative action for Swedish speakers at the university level; reverse because Swedish speakers tend to be wealthier - Swedish speakers control many of the major industries - and healthier than Finnish speakers.”

The New York Times, In Finland, a battle of the tongues:

http://www.nytimes.com/2005/12/25/world/europe/25iht-finland.html?_r=1

Niin , opittu kieli tukee seuraavan oppimista. MUTTA jo opitun kielen edelleen oppiminen tukee vielä enemmän oppimista. Kumiloituva tieto.

Nyt koulujärjestelmä tuottaa kielen rääpijöitä. Puhumme sujuvasti englantia , mutta emme välttämättä "charmilla". Sitten kaikki muu saksan, ruotsin yms. ilmaisu on pelkkää säälittävää tankkaamista suurimmalle osalle meistä ja tämä on fakta.

Jos pakkoruotsi määritellään hyödylliseksi taidoksi niin miksi sitten kädentaidot on valinnainen aine. Nyky Suomessa ihmisistä on tullut avuttomia valkokauluskerjäläisiä joiden elinympäristön ylläpitoon maahamme saapuu rakennusutyöläisiä jopa aivan muualta kuin Saksasta j a Ruotsista. Näyttää siis siltä että kädentaidot olisivat niin hyödyllisiä että niiden suhteen tulisi olla valinnan pakko.

"Mihin ovat kadonneet Vihreiden arvot ,joihin suvaitsevaisuus ja vapaus kuuluvat, tässä asiassa?"

Kun vihreät kannattavat suvaitsevaisuutta, niin he kannattavat sitä, jotta heitä ja heidän ihanteitaan suvattaisiin. He eivät kannata sitä silloin kun jotain muita mielipiteitä pitäisi suvaita. Sama pätee vapauteen. Eikä tämä ole vain vihreä ilmiö, vaan inhimillinen ilmiö. Älä usko naivisti sitä, mitä puolue mainostaa itsestään, vaan katso sen tekemiä päätöksiä ja päättele niistä. Teot kertovat arvoista. Puheet kertovat rehellisyydestä.

On surullista, että vihreät edelleen kieltäytyvät näkemästä realiteetit ja sokeasti vailla kritiikkiä ja keskustelua kannattavat pakkoruotsitusta Suomessa. Mikään asia ei puolla pakollista ruotsin kielen opetusta Suomessa. Moni asia taas sotii yhä enevenissä määrin sitä vastaan. Miksi esim. vihreät sallivat ja kannattavat täysin perusteettomia ja epädemokraattisia - suorastaan syrjiviä -opiskelukiintiöitä ruotsin kielisille? Suuri illuusio, tämä poliittinen kaksikielisyys, maksaa Suomelle vähintään 300-500 miljoonaa euroa vuodessa ja mitä sillä saavutetaan. Heikennetään omien kansalaisten kielitaitoa kieltämällä vapaa kielivalinta. Viedään lapsilta motivaatio opiskella kieliä. Asetetaan kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan kielen perusteella, joka on siis SYRJINTÄÄ. Vihreiden poliittinen arvostus kärsii melkoisesti, koska me emme salli edes keskustelua aiheesta ja olemme kansan selvän enemmistön tahtoa vastaan. Miksi juuri tästä asista pitää vaieta?

Vihreiden uusin ehdotus pakkoruotsin pilkkomisesta on täysin turha:
Ainoa oikea tapa ratkaista kouluruotsiongelma on muuttaa ruotsin opiskelu kokonaan valinnaiseksi.
Sitä vaatii jo maamme elinkeinoelämäkin.
Miksi muuten pilkkomisehdotuskin on julkaistu vain ruotsinkielisessä mediassa ?
Miksi meiltä pakkoruotsin uhreilta eli 95 % enemmistöltä pimitetään keskustelua ?

http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=11011

Kun puhutaan pakkoruotsista unohdetaan pakkosuomi. Kyseessä kun on molemminpuolinen pakko. Tosin moni oppiaine on pakollinen, peruskoulu on käytännössä yleissivistävä. Vastaheittona uskonnonopetus voitaisiin yhdistää historian ja maantieteen aineisiin.

Oma henkilökohtainen mielipiteeni on että Helsingin ja Espoon n. 40 000 suomenruotsalaista pärjäävät hyvin suomeksi, eikä palvelutason ylläpitäminen edellytä että itäsuomalainen maanviljelijä opiskelee ruotsia.

Jos kieli olisi periaatteen sijaan käytännössä tärkeä niin silloin löytyisi kaupallinen ruotsinkielinen paikallisradio jne, markkinatalous elää pääkaupunkiseudulla pääasiallisesti suomenkielellä.

Nykyaikana kun kadulla kuulee ruotsin lisäksi mm. venäjää ja viron kieliä ovat rasistiset "Suomessa puhutaan suomea" -huutajat ylityöllistettyjä. Rasistien vuoksi ei pakollista ruotsinkielenopetusta enää tarvita.

Pakollisen suomenkielen opetuksen poistaminen olisi karhunpalvelus (meille ) ruotsinkielisille.

"Vastaheittona uskonnonopetus voitaisiin yhdistää historian ja maantieteen aineisiin."

Vaikkapa noin, tai sitten voitaisiin ottaa mallia Ruotsista ja opettaa kaikille oppilaille yhteistä neutraalia "uskontojen historia" tms. oppiainetta. Eihän nimenomaan "oman" uskonnon opetus todellakaan kuulu nykyaikaisen sekulaarin yhteiskunnan kouluun.
Mikä muuten mahtaa Vihreiden kanta tähän asiaan?

"Pakollisen suomenkielen opetuksen poistaminen olisi karhunpalvelus (meille) ruotsinkielisille."

Pakko siitä on luopua, koska ruotsinkielisistä iso osa kokee tämän tasa-arvoasiana. Eivät suomenkieliset voi määritellä, mikä on viisasta ruotsinkielisille - myös ruotsinkieliset ovat kypsiä valitsemaan itse.

Vihreiden tuore ehdotus, että ruotsin voisi aloittaa viidennellä tai kahdeksannella, on oppilaiden kannalta inhimillisempi kuin ehdotukset kahdesta kielestä alaluokilla, mikä olisi aika katastrofi niiden lasten kohdalla, joilla on sekä suomessa että englannissa vaikeuksia. Pidän kuitenkin ruotsin pakollisuutta valitettavana vapaan kansalaisen näkökulmasta, vaikka itse ruotsista pidänkin.

Jos on pakko valita joko kaksi vapaasti valittavaa kieltä alaluokilla tai pakollinen ruotsi mutta vasta kahdehsannelta, tämä jälkimmäinen on parempi. Mutta eikö voitaisi saman tien ottaa askel tulevaisuuteen ja vapauttaa kielet?

Meillä, kuten Ruotsissa, tulisi sallia myös lisätunnit englannissa toisen vieraan kielen sijaan. Yksi vahva vieras kieli on oppilaan oikeus.

"Kun puhutaan pakkoruotsista unohdetaan pakkosuomi. Kyseessä kun on molemminpuolinen pakko."

Ei tuo unohdu, se vain on teidän murheenne jos jätätte suomen opiskelematta kuten on myös meidän murheemme jos joskus jostakin ihmeen syystä tarvitsisimmekin ruotsia. Tämähän dilemma on aivan sama asia kuin Ruotsissa jossa ruotsinsuomalaiset kokevat ruotsin opiskelun tärkeäksi koska Ruotsissa nyt on huono pärjätä pelkällä suomella, tai ainakin on helpompaa kun osaa ruotsia. Juuri näin on myös ruotsinkielisillä Suomessa.

Monessa näissäkin mielipidekirjoituksissa on viitattu vihreiden arvoihin vapaudesta ja suvaitsevuudesta. Pelkkää sananhelinää joka on varmasti joidenkin vaalikampanjoiden alla kuulostanut uskottavalta ja kansaan vetoavalta. Kun asiat edistävät vihreitä aatteita voi suvaitsevaisuus ja vapaus näkyäkin muttei muutoin. Vihreät ovat kannattamassa seuraavia asioita; autoilijoiden gps-pohjaista seurantaa joka on täysin yksilönvapauden kahlitsemista. Suoraan neuvostoajalta. Pekka Saurin kysyy tyhmänä mihin joku tarvitsee käsiasetta? Mitä se itseasiassa kenellekään kuuluu, vapaus valita harrastuksensa pitää jatkossakin olla jokaisella. Vihreät olivat aikanaan ihan hyvä oppositio puolue joka herätteli ihmisiä ajattelemaan vaihtoehtoja mm. kuluttamiselle mutta valta turmelee ja tekee vapaa-ajattelijoista diktaattoreita. Vihreät ovatkin kokoomuksen ja keskustan kanssa valmistelemassa äänivyöryä persuille seuraavissa vaaleissa.

"Kun puhutaan pakkoruotsista unohdetaan pakkosuomi. Kyseessä kun on molemminpuolinen pakko. Tosin moni oppiaine on pakollinen, peruskoulu on käytännössä yleissivistävä."

Ei unohdeta. Jos ruotsinkielinen ei oikeasti tarvitse Suomen kieltä, niin hänellä ei mielestäni pidä olla mitään pakkoa sitä opiskella. Toki tällainen tilanne voi olla suhteellisen harvinainen mannermaalla. Mutta toisaalta eipä käsittääkseni Ahvenanmaalla ole nytkään pakkosuomea.

Ja mihin tällä peruskoulun yleissivistävyydellä viitataan pakkoruotsiargumenttina? Onko ruotsin kieli siis kirjoittajan mielestä jotenkin yleissivistävämpi kuin saksa, ranska, venäjä tai espanja?

[quote] Ei unohdeta. Jos ruotsinkielinen ei oikeasti tarvitse Suomen kieltä, niin hänellä ei mielestäni pidä olla mitään pakkoa sitä opiskella. Toki tällainen tilanne voi olla suhteellisen harvinainen mannermaalla. [/quote]

Tammisaaressa ja Pohjanmaan rannikolla eletään ruotsinkielellä, pääkaupunkiseudulla ruotsia puhutaan vain tuttavien kanssa.

[quote] Ja mihin tällä peruskoulun yleissivistävyydellä viitataan pakkoruotsiargumenttina?[/quote]

Jos ei naapurinsa puhumaa kieltä ymmärrä sanaakaan voi siitä seurata sivistymätöntä käytöstä, kuten huutelua että "Suomessa pitää puhua suomea" tai "svenska tittare paskakokkare" jne.

"Jos ei naapurinsa puhumaa kieltä ymmärrä sanaakaan voi siitä seurata sivistymätöntä käytöstä, kuten huutelua että "Suomessa pitää puhua suomea" tai "svenska tittare paskakokkare" jne."

Jos naapurimaansa kieltä joutuu opiskelemaan vuosikausia, vaikka sitä ei tarvitse mihinkään, seuraa tästä paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuvaamaasi epäsivistynyttä käytöstä. Sitä paitsi jälkimäinen esimerkkisi "sivistymättmyydestä nimenomaisesti edellyttää jonkinlaista ruotsin osaamista.

Jos naapuruus on se tärkeä kriteeri, niin eikös sivistys silloin edellyttäisi myös norjan, venäjän, viron jne. opettelua? Entä seuraako vaikka ranskan tai espanjan osaamattomuudesta vastaavaa sivistymättömyyttä? Mikä on se ruotsin kielen erityisominaisuus, joka tekee sitä osaamattomista sivistymättömiä, mutta joka ei päde muihin kieliin?

Itse en missään muodossa suostu ajattelemaan, että ruotsin osaaminen tekisi henkilöstä sivistyneemmmän suhteessa jonkun toisen kielen osaamiseen. Aidosti sivistynyt yhteiskunta on monikielinen. Ei kaksikielinen.

”Vihreät ovatkin kokoomuksen ja keskustan kanssa valmistelemassa äänivyöryä persuille seuraavissa vaaleissa.”

Välttämättä ei tarvitse edes sortua persuja äänestämään, koska tekeillä on uusi ”Muutos 2011” -puolue, joka ajaa muun muassa ns. suoraa demokratiaa, jolloin kansalaisilla olisi todellinen mahdollisuus ottaa kantaa tärkeisiin asioihin vaalien välilläkin.

http://muutos2011.fi/

Jos naapurimaansa kieltä joutuu opiskelemaan vuosikausia, vaikka sitä ei tarvitse mihinkään, seuraa tästä paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuvaamaasi epäsivistynyttä käytöstä.

Ymmärsit väärin. Tarkoitin naapurilla sitä suomenruotsalaista joka käy samassa ruokakaupassa, ja joka puhuu muuta kieltä kuin mitä itse ymmärrät.

Toisaalta olen Ahvenanmaalla saanut kuulla nuorempana "jävlä finnar, vill ni ha stryk!", eli pirun suomalaiset, haluatteko turpiinne!
Vastasin "nej tack", ei kiitos.

Sain muutama vuosi sitten ylipuhuttua vaimoni olla ÄÄNESTÄMÄTTÄ VIHREITÄ.
Hän oli kymmenen vuotta äänestänyt samaa puoluetta mutta mulla paloi käpy vihreitten urpoiluun.
Viimeinen niitti oli juuri pakkoruotsi.
Sain käännytettyä vaimoni äänestämään persuja, niin kuin itsekin olen tehnyt viime vuodet.
Sitten kun vihreät ilmoittaa vastustavansa pakkoa kieltenopetuksessa, saa vaimoni taas äänestää vihreitä, jos enää haluaa...

"Ymmärsit väärin. Tarkoitin naapurilla sitä suomenruotsalaista joka käy samassa ruokakaupassa, ja joka puhuu muuta kieltä kuin mitä itse ymmärrät."

Mitä jos se suomalainen naapuri onkin suomenvenäläinen joita itseasiassa asuu useammassa kunnassa kuin ruotsinkielisiä Suomessa. Ovatko muut vähempiarvoisia vai miksi nostat ruotsinkieliset ja ruotsin kielen jalustalle? Pitäisikö mielestäsi ruotsinkielisten suomenkielen oppimista tehostaa ettei tule ongelmia esim. hätäkeskukseen soitettaesa kuten on tapahtunut.

De gröna vill låta finska elever välja när de börjar läsa svenska. Partiets riksdagsgrupp föreslår att svenskundervisningen skulle börja antingen i femte eller i åttonde klass, beroende på elevens intresse.

Vihreät antaisivat suomalaislasten valita, milloin he alkavat lukea ruotsia. Puolueen eduskuntaryhmä ehdottaa että ruotsinopiskelun voisi aloittaa joko viidenneltä tai kahdeksannelta luokalta, oppilaan kiinnostuksesta riippuen.

Miksi Vihreät haluavat ettei suomalaiset saa tietää heidän tavoitteistaan, vaan ne julkistaan vain ruotsinkielisessä mediassa jossa myös lähes kaikki kielipoliittiset keskustelut käydään ruotsinkielisin voimin?

ESITYS VIHREÄN LIITON PUOLUEKOKOUKSELLE

KANNANOTTO KIELENOPETUKSEN VALINNAISUUDEN LISÄÄMISESTÄ

Vihreä liitto esittää kannanottonaan, että ruotsin kielen opiskelu perusopetuksessa tehdään valinnaiseksi muiden kieliopintojen kanssa.

Tutkimusten mukaan suomalaisten kielitaito on viime vuosikymmeninä kaventunut. Suurista kansainvälisistä kielistä ainoastaan englannin kielen taito on lisääntynyt, kun taas saksan, ranskan ja venäjän opiskelijoiden määrä on jatkuvasti vähentynyt. Ruotsin, jota luetaan pakollisena kielenä perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa, osaaminen on heikentynyt huomattavasti. Kun tiedetään, että monikulttuurisuuden, kansainvälisen kulttuuriyhteistyön ja kaupankäynnin koko ajan lisääntyessä tarvitsemme yhä enemmän kansainvälisesti merkittävien kielten osaajia, voidaan todeta, että suomalainen kielenopetus on kriisissä.

Resurssit asianmukaiseen käyttöön

Ruotsin kielen oppimistulokset osoittavat, että suuri osa oppilaista ja heidän huoltajistaan ei pidä ruotsin opiskelua mielekkäänä. Suurimmalle osalle ikäluokasta ruotsin kielen osaaminen jää peruskoulun jälkeen heikolle tasolle eikä näistä kansalaisista tule koskaan todellisia ruotsin kielen taitajia.

Perusopetuksessa koko ikäluokalle pakollisina kielinä äidinkielen lisäksi tulee olla kaksi muuta kieltä. Vaikka osa opiskelijoista valitsee kolmannen ja neljännenkin kielen, ovat opiskelijan resurssit silti aina rajalliset. Suurella osalla opiskelijoista ruotsin opiskelu vie tilaa muitten kielten opiskelulta. Lisäksi pakollisuus ei motivoi, kun tarjolla olisi monta muutakin tarpeellisemmaksi koettua kieltä.

Valinnaisuus nostaa ruotsin kielen arvostusta

Valinnaisuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden suunnata resurssinsa paremmin haluamallaan tavalla. Valinnaisuuden myötä ruotsin kielen opiskelijoita olisi jonkin verran nykyistä vähemmän, mutta opetuksen ja opiskelun taso paranisi. Valinnaisuus motivoisi opiskelijoita yleensäkin kielten opiskeluun ja mahdollistaisi suomalaisten kielitaidon parantumisen monissa maailmankielissä. Yleinen suhtautuminen ruotsin kieleen ja ruotsalaisuuteen yleensä normalisoituisi ja parantaisi niin kielen kuin kulttuurin arvostusta. Valinnaisuuden ja monipuolisen kielitarjonnan myötä asennoituminen vieraisiin kieliin paranisi ja oman valinnan mahdollisuus tukisi elinikäistä oppimista myös kielten osalta.

Valinnaisuus turvaa ruotsinkieliset palvelut

Kunnilla on velvollisuus tarjota sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille Suomen kansalaisille palvelut äidinkielellään. Tämä tavoite toteutuu vain siten, että kunnat palkkaavat riittävästi kielitaitoisia henkilöitä palvelukseensa. Nykyinen korkeakoulututkintoon sisällytetty ns. virkamiesruotsin taidon osoittaminen ei takaa ruotsin kielen käytännön taitoa. Ruotsin opiskelun valinnaisuus parantaisi palvelujen ruotsinkielistä saatavuutta. Valinnaisuus motivoisi vieraiden kielten – myös ruotsin – opiskeluun jolloin se prosentuaalisesti nykyistä pienempi määrä opiskelijoita myös opiskelisi tehokkaammin.

Vihreän liiton puoluekokous esittää, että

1. Ruotsin kieli tulee muuttaa valinnaiseksi oppiaineeksi yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa ja
koulutusjärjestelmässä tulee siirtyä Kielikoulutuspoliittisen projektin 2007 (KIEPO) suositusten vaihtoehto D:n mukaiseen kielenopetuksen järjestämiseen, jossa perusopetuksessa äidinkielen lisäksi opiskellaan pakollisena kahta muuta vapaavalinnaista kieltä.
2. Kielilakia tulee uudistaa siten, että ns. virkamiesruotsin taidon vaatimus valtion viroissa poistetaan. Valtion viranomaisia velvoitetaan toimimaan vastaavalla tavalla kuin kuntiakin, jolloin virantäytössä määritellään viranhaltijalta vaadittava kielitaito ottaen huomioon ruotsinkielisen väestön tarpeet.
3. Tutkintoasetuksista poistetaan vaatimukset ns. virkamiesruotsin taidosta tutkintokelpoisuuden osoittamisessa.

************************

KÄYTÄNNÖN SEURAUS:

A2 kielen ryhmiä (4 tai 5 luokalta alkava) syntyisi huomattavasti enemmän, kun valinta ei pakota ottamaan kolmatta vierasta kieltä yläkoulussa eikä se kavenna siten yläkoulun valinnaisuutta.

-> kahden pitkän vieraan kielen lukijat lisääntyisivät huomattavasti

HUOMIOITA

* Koko ikäluokalle pakollisella ruotsinopiskelulla ei ole merkitystä ruotsinkielisiin palveluluihin

* Koko ikäluokalle pakollinen ruotsinopiskelu ei ole edellytys että Suomi on virallisesti kaksikielinen

* Koko ikäluokalle pakollinen ruotsinopiskelu ei ole edellytys etteikö Vihreä liitto voi olla kaksikielinen

http://jyvaskylanvihreat.fi/?p=1255

Kyse ei ole pelkästään politiikasta vaan maamme talous on suuressa vaarassa luhistua pakkoruotsin ja maamme keinotekoisen kaksikielisyyden kupatessa maamme kansantaloutta.

Pakkoruotsin ja kaksikielisyyden kannattajat voidaan mielestäni surutta leimata maamme suomalaisen kansan vihamiehiksi ja hyväksikäyttäjiksi.

Kysymys vihreille tai kenelle tahansa.

Mitä hyötyä pakkoruotsista ja maamme kaksikielisyydestä on suomen kielelle ja suomenkielisten suomalaisten kulttuurille sekä taloudelle?

Ennen vastausta huomautan, että maassamme on n. 90-95% äidinkieleltään suomenkielisiä asukkaita.

"Mitä jos se suomalainen naapuri onkin suomenvenäläinen joita itseasiassa asuu useammassa kunnassa kuin ruotsinkielisiä Suomessa. Ovatko muut vähempiarvoisia vai miksi nostat ruotsinkieliset ja ruotsin kielen jalustalle?"

Suomessa asuva venäläinen on maahanmuuttaja, tai juuriltaan suomenkielinen.

Suomenruotsalaisia on maassamme vuosisatojen saatossa syntynyt, asunut ja kuollut. Käynyt koulunsa, suorittanut asevelvollisuutensa, äänestäneet vaaleissa jne.

En kannata pakkoruotsia muusta syystä kuin sen yleissivistävyyden vuoksi, esimerkkinä yleissivistyksestä kolmevuotinen lukio joka ei pätevöitä mihinkään ammattiin.

Samasta syystä uskontoakin on syytä opettaa peruskoulussa vaikka kirkot, synagoogat ja moskeijat voisivat itse hoitaa sen homman niiden jäsenille.

"Sain käännytettyä vaimoni äänestämään persuja, niin kuin itsekin olen tehnyt viime vuodet."

Minkälaista keinoa käytit?

Itse nimittäin en moista täyskäännöstä tekisi äänestyskäyttäytymisessä, vaikka tiedän ettei se yksi ääni venettä paljoakaan keikuta.

"Kyse ei ole pelkästään politiikasta vaan maamme talous on suuressa vaarassa luhistua pakkoruotsin ja maamme keinotekoisen kaksikielisyyden kupatessa maamme kansantaloutta."

Tämäkö se olikin laman takana? Voisitko selittää miten kielten opiskelu romahduttaa talouden? Mielestäni ns. pakkoruotsista voi hyvin keskustella, mutta et näy tajuavan ettei kaksikielisyys ole keinotekoista. Noita kahta kieltä on puhuttu Suomessa n. tuhat vuotta, ja siinä sivussa saamea ja muitakin vähemmistökieliä.

"Pakkoruotsin ja kaksikielisyyden kannattajat voidaan mielestäni surutta leimata maamme suomalaisen kansan vihamiehiksi ja hyväksikäyttäjiksi."

Ja lisäksi annat ainakin implisiittisesti ymmärtää etteivät kielivähemmistöihin kuuluvat olisi suomalaisia? Voisitko selventää mitä tarkoitat kansalla tai suomalaisella kansalla, vai kommenttisi tulkita rasistiseksi. Ketä muita sulkisit yhteisön ulkopuolelle?

"Mielestäni ns. pakkoruotsista voi hyvin keskustella, mutta et näy tajuavan ettei kaksikielisyys ole keinotekoista."

Suomen kaksikielisyys on nimenomaan keinotekoista, eli pysyy pystyssä vain lansäädännön avulla ja saadaan näyttämään siltä julkisuudessa vaikkakaan ei todellisuudessa kuin joissakin pikkukunnissa rannikolla. Suomi on todellisuudessa yksikielisempi maa kuin esim. Ruotsi mutta ei Ruotsia kukaan kaksikielisksi väitä. Suomessa on yksi ehdoton pääkieli jolla maa toimii ja lisäksi on lukuisa määrä vähemmistökieliä kuten esille ottamassani esimerkissä Ruotsissakin.

Kaksikielisyyttä edustavat ainoastaan kielivähemmistöt jotka joutuvat äidinkielensä lisäksi opiskelemaan ympäristön kielen joka Suomessa on tietenkin suomi. Näin on kaikissa maailman maissa, eli vähemmistöt sopeutuvat enemmistöön, ei koskaan toisinpäin, tämä on luonnon laki.

Monia hyviä pointteja tässä keskustelussa, mutta sittenkään en halua luopua maamme perustuslaissa määritellystä kaksikielisyydestä. En haluaisi asua pienessä, syrjäisessä, yksikielisessä maassa, jonka yli valtaenglanti jyrää, kuten on jo paljon tehnyt. Toisaalta ok, että on joku yleiskieli, jota puhutaan ja ymmmärretään joka paikassa, mutta en ymmärrä kiihkoa, jolla pakkoruotsia vastustetaan.
Kaikesta kielen opiskelusta ja kielitaidosta on iloa ja hyötyä, mitä useampaa osaa tai opiskelee, sitä parempi. Monikielisyys vaikuttaa aivojen joustavuuteen jo uuden kielen opiskelun alkuvaiheissa, on viimeksi Jyväskylän yliopistossa todettu.

En muuten myöskään ymmärrä, mikseivät suomenruotsalaiset itse puolusta ruotsin opiskelua suomalaisten keskuudessa, se on lyhytnäköistä ja ennakkoluuloja ruokkivaa. Heillehän asia oikeastaan kuuluisi.

"Vihreiden mielestä myös molempien kotimaisten kielten osaaminen on tärkeää: tämä ei johdu pelkästään työmarkkinoiden tarpeesta, vaan myös Suomen pohjoismaisen perinnön ja kaksikielisyyden turvaamisesta. Olisi iso menetys Suomelle, jos väestön enemmistö menettäisi kosketuksen ruotsin kieleen ja sitä kautta avautuvaan osaan omaa kansallista perintöämme ja kansainvälistä viitekehystämme".

Tämä vahvistaa pakkoruotsin olevan nimenomaan poliittis-ideologinen oppiaine, jota ei tulisi lainkaan käsitellä kieliopintojen osana. Perinteet ("perintö") ovat osa historian opetusta, kaksikielisyysoppi taas kuuluu yhteiskuntaopin opintokokonaisuuteen, pohjoismaisuus voidaan käsitellä vaikkapa maantiedon tunneilla.

Pakkoruotsikeskustelu ei lopu ennen kuin toinen kotimainen muutetaan kokonaan valinnaiseksi. Poliittiset opinnot eivät saa varastaa muutenkin niukkoja kieltenopetuksen resursseja. 5.luokalta alkava VALINNAINEN A-ruotsi riittää turvaamaan elinkeinoelämän ja toisaalta ruotsinkielisen vähemmistön palvelutarpeet.

Onneksi Jyväskylän vihreät tajuaa asian ytimen (aivan kuten EK:kin)

Uutisotsikot

http://www.ek.fi/www/fi/index.php?we_objectID=11011

-------------

Meillä ei ole varaa antaa Ruotsille etulyöntiasemaa jo muutenkin kovassa kansainväliessä kilpailussa:

"Moderna språk – som tyska, franska, spanska – och matematik, ger meritpoäng om eleven får godkänt. Det maximala antalet poäng är 2,5.

Ska barnen kunna uppnå det måste de börja läsa ett främmande språk redan i sexan och fortsätta med det på gymnasiet.

– Språken kommer att väga tungt i urvalet när man söker till högskolan.

Flerspråkiga barn bidrar till att skapa ”europeisk och global sammanhållning” och gör det lättare för Sverige att hävda sig i en globaliserad värld, anser regeringen.

(siis RUOTSISSA, Suomessa hallitus turvaa vain pakkoruotsin aseman!!!)

http://sydsvenskan.se/sverige/article409472/Sprakval-avgor-barnens-framt...

On kaikkea muuta kuin fiksua ja realistista, että heti ruvetaan vihasta ja resistmista puhumaan kun toteaa, että ruotsin kieli Suomessa on aika tarpeeton samalla lailla kuin suomen kieli Ruotsissa. Paitsi, siis paitsi, että Suomessa kyllä 92,5% puhuu pääkieltä eli suomea kun Ruotsissa vain 89% puhuu pääkieltä eli ruotsia. Ruotsi ehti taas ensin ja teki Ruotsista yksikielisen valtion. Miksi meillä on niin saamattomat poliitikot, jotka eivät toimi eivätkä reagoi ?
Ruotsissa vain englanti on 'pakko'kieli niin kuin Hollannissa, Tanskassa, Saksassa, Norjassa, Tshekissä jne jne jne. Suomi on taas nukkumassa, vaikka täälläkin pitäisi tajuta, että englanti on aivan ylivoimainen ykköskieli maailmassa.

Olen opiskellu ruotsia viimeiset seitsemän vuotta ja voi että olin iki-onnellinen kun pakolliset ruotsin kurssit sain suoritettua hampaat irvessä tänä talvena! Ruotsin kieltä on suoritettava hyväksytysti vähintään 5 kurssia. Ainoat, joita tarvitsee lukea enemmän, ovat äidinkieli, englanti ja matematiikka. Mielestäni pakkoruotsi tulisi ehdottomasti laittaa valinnaiseksi kieleksi, sillä kokemuksen katkeran syvällä rintamuksella voin todeta sen heikentävän muiden kielien opiskelu intoa. Jaa miksi? No siksi, että kun voimavaroja tulisi suunnata eniten siihen kaikkein vaikeinpaan aineeseen, jäävät muut aineet vähemmälle huomiolle. Kaikki ihmiset eivät ole luonnostaan kielineroja ja jo sanakokeisiin lukeminen tuntuu aivan hirveältä tuskalta.

Luen tällä hetkellä englantia ja olen aloittanut saksan. Aijemmin kolmannen kielen ottaminen mukaan kuvioihin ei olisi käynyt pienimmässäkään mielessä, sillä ruotsissa sinitteleminen vei kaiken. Vaikka sanotaankin, että saksa ja ruotsi olisivat samanlaisia, en itse kokea tämänkaltaista "ahaa"-elämystä. Kielioppi varsinkin on lähempänä englantia ja suomea! Ruotsin osaamisesta ei ole siis tässäkään kohtaan ollut mitään henkilökohtaista hyötyä.

Kaiken lisäksi asun itse ruotsinkielisellä paikkakunnalla, mutta minun ei ole tarvinnut ikinä sanoa sanaakaan ruotsia. Mikäli minulle aletaan puhumaan ruotsia vastaan heille suomeksi jolloi hekin vaihtavat kielen. Noin. Osaavathan he puhua suomea! Ei ole kielimuuria muiden kuin jääräpäisten vanhusten kanssa, mutta siinähän näkyy vain suomalainen piirre vaikka kieli onkin toinen. Nuoret varsinkin osaavat mielestäni varsin hyvää suomea ja hehän ovat tulevaisuutemme.

Mitä hyödymme ruotsin opiskelusta? Voimme puhua länsinaapurimme kanssa "pohjoismaalaista kieltä"? Mikäli tämä on se ajatustapa, niin toivottavasti politiikot ja muutkin ymmärtävät tässä kohtaa lähes loukaavansa ruotsalaisia. Ruotsalaiset osaavat puhua muitakin kieliä kuin ruotsia! Mm. englannilla pärjää Tukholmassa vallan mainiosti.
Ja entäpä Venäjä? Miksemme ottaisi kolmanneksi pakolliseksi kieleksi venäjää? Onhan sekin meidän naapurimme, jonka kanssa meidän tulisi osata kommunikoida. Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa ei ruotsia nähdä tarpeellisena kielenä, sillä siellä sitä ei tarvita.

Mikäli joku henkilö haluaa opiskella ruotsia, niin sitä ei tulisi kieltää häneltä. Mutta jos joku katsoisi tarvitsevansa elämässään enemmän jotain muuta eurooppalaista kieltä, niin hänen on koulussa odotettava lukioon asti, sillä normaaleissa Etelä-Suomen kouluissa on suhteellisen vähän ja hankalasti saatavia kieliä tarjottavana pakollisten ohella.

Linkki http://www.pakkoruotsi.net/ :tiin.

En halua kuulostaa setämäiseltä, mutta totean vain olleeni itse kerran nuori koululainen, joka inhosi sydämensä pohjasta ruotsintunteja. Eikä teillä tenavilla ole aavistustakaan siitä, mitä oikea pakkoruotsi on (LOL). Kannoin tätä taakkaa pitkään elämäni taipaleella: häpesin ja tunsin itseni vaivaantuneeksi ruotsinkielisten seurassa, kun nämä huomaavaisesti vaihtoivat puheensa sujuvaksi suomeksi. Kunnes sitten kerran ajattelin, että perkele, minähän puhun ruotsia, meni syteen tai saveen. Aloin myös kommunikoida ruotsiksi sähköpostilla jne. Kumma kyllä, jostain vuosikymmenien syövereistä nousi aktiiviseen tajuntaan sanoja ja fraaseja, jotka olin joskus ylimielisenä aktiivisesti unohtanut.

Myönnettäköön, että teini-ikäisenäkin suhteeni ruotsiin oli jossain määrin skitsofreeninen. Luin nimittäin innokkaasti ruotsalaisia sarjakuvalehtiä, joissa oli suomeksi julkaisemattomia suosikkisarjojani. Mutta sehän oli ihan toista ruotsia se.

Meitä (suomenkielisiä) suomalaisia vaivaa suhteessa ruotsin kieleen jonkinlainen arkuus, jonka käännämme uhmakkaaksi aggressioksi. Sillä on tietenkin historialliset juurensa, mutta onko meidän jäätävä niiden vangiksi? Tiedostaminen avaa tässäkin asiassa portin ymmärrykseen ja sitä kautta vapauteen. Ilman ruotsin kieltä kulttuurimme ei olisi se mikä se nyt on. Näin ollen ruotsin taito mahdollistaa historiamme kypsemmän ymmärtämisen. Se historia on täynnä onnea ja onnettomuutta, vihaa ja rakkautta, oikeutta ja vääryyttä - mutta se on meidän, niin ruotsin- kuin suomenkielistenkin, yhteinen. Ja ainutlaatuinen. Siksi myös kielirajan yli kirjallisuus ja muu kulttuuri on meille yhteistä. Luomua ja kotimaista.

Vihreästi ajattelevilla ei ole varaa vetäytyä samaan tyhmyyden ja tietämättömyyden koteloon kuin missä persut ja halla-aholaiset elävät kaiken "vieraan" kammossaan. Meidän on oltava rohkeita ja avoimia pettymysten uhallakin. Ja samalla muistaa, että ruotsinkieliset ovat suomalaisia siinä missä me suomenkielisetkin. Heitä ei voi eikä saa "turhana oksana" hakata irti yhteisestä puustamme, tai se puu kuihtuu.

Vanhan mielipide: "--- Ilman ruotsin kieltä kulttuurimme ei olisi se mikä se nyt on. Näin ollen ruotsin taito mahdollistaa historiamme kypsemmän ymmärtämisen. Se historia on täynnä onnea ja onnettomuutta, vihaa ja rakkautta, oikeutta ja vääryyttä - mutta se on meidän, niin ruotsin- kuin suomenkielistenkin, yhteinen. --- Vihreästi ajattelevilla ei ole varaa vetäytyä samaan tyhmyyden ja tietämättömyyden koteloon kuin --- ruotsinkieliset ovat suomalaisia siinä missä me suomenkielisetkin. Heitä ei voi eikä saa "turhana oksana" hakata irti yhteisestä puustamme, tai se puu kuihtuu."

Kirjoitat kauniisti ja ymmärrän pointtisi. Mutta ruotsin pakollisuutta ei nyt vastusta vain kouluruotsin kanssa kipuilevat nuoret, vaan myös me vanhemmat, jotka olemme jopa ruotsin opiskelusta pitäneet.

Minusta suomaslaisuus ei ole enää kahden oksan (kielen) puu vaan paljon moninaisempi. Oppilaistani lähes puolet tulee muista kulttuureista kuin näistä pohjoismaisista. Iso osa oppilaistani tulee työskentelemään ainakin hetkittäin muissa maissa kuin näissä pohjoismaisissa. Heidän yleissivistyksensä ei voi rakentua perinteiselle kaksikielisyydelle, vaikka myös perinteiselle on paikkansa tulevaisuudessakin.

Kyse ei ole ruotsin kielen tai suomenruotsalaisten aliarvioimisesta. Kyse on ihan uudesta kuviosta, jossa kunnioitus ja ymmärrys rakennetaan toisin kuin ennen, siksi että realiteetit muuttuvat.

Olet oikeassa: tulevaisuus on erilainen. Mutta ennen kuin heitetään vanhoja asioita roskiin, täytyy käyttää harkintaa. Ei kouluopiskelu ole yksiselitteisesti nollasummapeliä, jossa aina täytyy uhrata jotakin tilan tekemiseksi jollekin uudelle. Tällaisesta on nähty pahoja seurauksia vaikkapa harjoitusaineiden karsimisen seurauksena. Parempiakin keinoja on, esimerkiksi oppiaineiden sulauttaminen toisiinsa uudella nimikkeellä. Kieliäkin on käsittääkseni nivottu muiden aineiden opetukseen hyvällä menestyksellä. Lisää voi aina keksiä ja kokeilla.

Tullakseen suomalaisiksi ulkomaalaistaustaisetkin tarvitsevat täyteläisen Suomen kulttuurin perustan, ja ruotsin kieli on osa sitä. Periaatteessa ruotsi on suomenkielisille ihanteellinen ensimmäinen "vieras" kieli, koska se on meillä koko ajan läsnä mm. televisiossa ja radiossa. On yleisesti tiedossa, että yhden vieraan kielen oppiminen helpottaa seuraavien omaksumista - etenkin tässä tapauksessa, kun on kyse indoeurooppalaisesta ja germaanisesta kielestä.

Opettajana havaitsemasi kipuilu ruotsin kanssa johtuu paljolti jo aiemmin esiin tuomistani syistä. Mainittakoon vielä erityisesti mielikuva suomenruotsalaisista poroporvarillisena "bättre folk" joukkona, minkä pitäisi jo olla menneisyyttä. Tällaisia rasitteita tuskin maahanmuuttajilla on: melkoinen osa heistä on sijoittunut ruotsalaisseuduille ja oppinut ruotsin arkikielekseen. Miten käy heidän yhteydenpitonsa kulttuuriveljiensä ja -sisartensa kanssa, jos pakkosuomi ja -ruotsi poistetaan?

Jos jonkin myönnytyksen haluaisin tehdä, se olisi ehkä pakkoruotsin oppimäärän lyhentäminen peruskoulussa. Samalla sitä voisi kehittää vieläkin käytännönläheisempään mutta samalla kirjallisuuspainotteisempaan suuntaan. Uskon, että Kjell Westö uppoaisi suomenkielisiin koululaisiin myös alkukielellä.

"Meitä (suomenkielisiä) suomalaisia vaivaa suhteessa ruotsin kieleen jonkinlainen arkuus, jonka käännämme uhmakkaaksi aggressioksi"

Voit olla varma että ruotsalaiset ovat paljon arempia opiskelemaan suomea vaikka sitä on puhuttu Ruotsin alueella jo paljon ennen kuin Ruotsia tai ruotsin kieltä oli keksittykään. Ruotsi on suomalaisille tasan yhtä turha kieli kuin on suomi ruotsalaisille joten hieman käytännönläheisyyttä voisi ottaa mukaan keskusteluun. Olen varma että suomalaisten agresssiot ovat pientä siihen verrattuna siihen jos ruotsalaisille määrättäisiin poliitikkojen taholta pakkosuomi ja perusteltaisin sitä vaikkapa yhteisellä historialla ja muulla liirumlaarumilla, taitaisi olla täysi floppi, vai mitä?

Peruskoulussa on tavattoman moninaista ja eri tavoin suuntautunutta joukkoa. Muiden aineiden opetus jollakin vieraalla kielellä sopii vain osalle - vilpittömästi sanon, että jo suomenkielisten käsitteiden haltuunotossa on paljon vaikeuksia supisuomalaisten kotien lapsilla, saati maahanmuuttajilla. Peruskoulua ei ole varaa muuttaa yhtään teoreettisemmaksi.

Päinvastoin kuin arvelet ruotsin kieli ei lastemme arkeen näy - englanti siellä on, se on luontevin ensimmäinen kieli. Se on pidetyimpiä oppiaineita ja on mukava nähdä, miten kerrankin koulussa opittu on heti käytössä arjessa ja arjen osaaminen tulee kouluun - tässä suhteessa englanti on aika uniikki oppiaine, eikä sitä ole syytä vähätellä. Se on myös siitä harvinainen aine, että pojatkin pitävät siitä. Englannista tulee nuorille eniten käytetty työkieli ja kieli, jolla harrastetaan kaveripiirissä, netissä ja matkoilla koulutustasosta ja -alasta riippumatta.

Onko "taustaruotsi", joksi ruotsi meillä suomenkielisillä yleensä käytön vähäisyyden vuoksi jää, todella niin keskeinen osa suomalaisuutta, että se tulee säilyttää pakollisena siitä huolimatta, että gallupeissa enemmistö, nimenomaan koulutetut vanhemmat, katsovat että pakon aika on ohi? Emmekö me koulutetut vanhemmat ymmärrä elämää riittävästi?

Ruotsin opetushan jatkuisi pakon päätyttyäkin, vapaaehtoisena ja vaikka kuinka kiehtovaksi tehtynä. Tosin peruskoululainen, joka lukee ehkä yhden kirjan vuodessa, senkin pakolla, ei todellakaan ulotu lukemaan Kjell Westön kirjoja alkukielellä ;)

Kirjoitit vielä ruotsinkielisyyteen koulittujen maahanmuuttajien oikeuksista. On varmaankin vähemmän viisasta opettaa ruotsia maahanmuuttajille kotoutumisvaiheessa, sehän rajaa heidät pois valtavirroista. Tästä pitäisi myös keskustella avoimesti. Toivon, että maahanmuuttajaryhmät itse esittävät näkemyksiään.

Nimimerkki OK sanoo: "suomalaisten agresssiot ovat pientä siihen verrattuna siihen jos ruotsalaisille määrättäisiin poliitikkojen taholta pakkosuomi..." Eikö nimimerkki tiedä, että toinen kotimainen kieli on ruotsinkielisillekin pakollinen?

Winwinille sen verran, että haluaako hän edistää Yhdysvaltojen kulttuurista ylivaltaa maassamme entisestäänkin? Sillä sitä englannin kielen voimakas korostuminen myös kouluopetuksessa oikeasti merkitsee. Jos kerran oppilaat - pojatkin - oppivat englannin tuosta vaan, eikö sen opetusta voisi päin vastoin vähentää?

Ja milloinkas on tullut tavaksi ottaa ohjeita opiskeluun oppilailta, näiltä kaikkitietäviltä? Luulisi pedagogin käsittävän, mihin johtaa, jos koulussa opetetaan vain vapaaehtoisia ja kivoja aineita.

Vaikka Peppi Pitkätossu onkin riikinruotsalainen, hänet ovat suomalaisetkin ottaneet täysin rinnoin omakseen. Kannattaisi lanseerata pikku puupäille alkukielellä, jos Westö on liian vaikeaa.

Minulla on kolme alle kouluikäistä lasta ja vaimoni on japanilainen. Lapsilla on kaksi äidinkieltä: japani ja suomi. Haluan että he oppivat kummatkin hyvin ja sen lisäksi englannin hyvin. Valitettavasti Suomen kouluissa toi ei tule onnistumaan. Japanissa lapset opiskelevat kielensä lukemista ja kirjoittamista lukioon saakki. Siin yhdeksän vuotta. Omat lapseni saavat koulussa ehkä kaksi tuntia viikossa japaniopetusta. Loput pitää tehdä kotona päivän päätteeksi. Se ei ole meille ongelma. Ongelma on se että tämä epädemokraattinen ja ihmisoikeuksista piittamaton valtio pakottaa lapseni opiskelemaan ruotsia ennekuin he osaavat omat äidinkielensä kunnolla. Se on törkeää ja täysin vastuuntunnotonta. En voi itse asialle mitään. Voi tietysti mennä pesäpallomailan kanssa heilumaan keskelle koulua mutta siitä ei kukaan hyödy. Pakkoruotsi on poliittinen alistusaine eikä sitä saisi olla olemassa. Meidän perheen identiteettiin ruotsi ei kuulu pätkääkään. Yrittäkään nyt ymmärtää ettei ruotsin kieli kuulu meille. Perheessä on jo kaksi kieltä ja sen pitää riittää.

Kuten kuka tahansa isä haluan lapsilleni parasta. Siihen kuuluu mahdollisuus oppia niitä vieraita kieliä joita arvelee tarvitsevansa tulevaisuudessa. Kahden äidinkielen jälkeen lapset voivat oppiva hyvin vain yhden vieraan kielen ja toisen jos ovat kielellisesti lahjakkaita. Suomen valtio vaan nyt ryöstään heiltä tämän toisen kielen mahdollisuuden. Änkemällä pakkoruotsin heille se estää lapsiani myös oppimasta omaa äidinkieltään, japania, hyvin.

Pois Lipposet, pois RKP:t, pois Sasit ja kaikki muut jotka änkeävät tätä mikrokieltä kaikkialle.

AH: "Winwinille sen verran, että haluaako hän edistää Yhdysvaltojen kulttuurista ylivaltaa maassamme entisestäänkin? Sillä sitä englannin kielen voimakas korostuminen myös kouluopetuksessa oikeasti merkitsee. Jos kerran oppilaat - pojatkin - oppivat englannin tuosta vaan, eikö sen opetusta voisi päin vastoin vähentää?"

Että pojillekin mieluisa ja kaikille arjessa tarpeellinen aine joutaa pois lukkarista?

Jos kouluopiskelu ei saa tuntua lapsista mielekkäältä, niin mitä suotta sitä Peppiäkään tuodaan ruotsintunneille ;)

Miksi sinun pelkosi Yhdysvaltojen kulttuurisesta ylivallasta ja tunteesi suomalaisuuden sitoutumisesta ruotsin kieleen olisi perustellumpi lähtökohta kieltenopetukselle kuin valistuneiden vanhempien ja heidän lastensa näkemykset?

"Pakkoruotsi on poliittinen alistusaine eikä sitä saisi olla olemassa. Meidän perheen identiteettiin ruotsi ei kuulu pätkääkään. Yrittäkään nyt ymmärtää ettei ruotsin kieli kuulu meille. Perheessä on jo kaksi kieltä ja sen pitää riittää."

Olet aivan oikeassa. Tosin teidän tapauksessa on olemassa porsaanreikä jonka avulla pakkoruotsilta vältytään: lapsien äidinkieleksi merkitään japani. Tällöin, anomuksesta, pakkoruotsin voi välttää - kaikilla opiskeluasteilla. Ikävä vain että tuo mahdollisuus ei ole avoinna täysin suomenkielisille perheille...

Kirjoitat kauniisti ja ymmärrän pointtisi. Mutta ruotsin pakollisuutta ei nyt vastusta vain kouluruotsin kanssa kipuilevat nuoret, vaan myös me vanhemmat, jotka olemme jopa ruotsin opiskelusta pitäneet.

Minusta suomaslaisuus ei ole enää kahden oksan (kielen) puu vaan paljon moninaisempi. Oppilaistani lähes puolet tulee muista kulttuureista kuin näistä pohjoismaisista. Iso osa oppilaistani tulee työskentelemään ainakin hetkittäin muissa maissa kuin näissä pohjoismaisissa. Heidän yleissivistyksensä ei voi rakentua perinteiselle kaksikielisyydelle, vaikka myös perinteiselle on paikkansa tulevaisuudessakin.

Asian ytimeen oli tämä.

Pakkoruotsilla ja maahanmuuttokriittisyydellä on se yhteinen piirre, että eliitti (eliten är liten :-) ei tunnusta ongelmien olemassaoloa.

"Että pojillekin mieluisa ja kaikille arjessa tarpeellinen aine joutaa pois lukkarista?"

Luulisi sinunkin erottavan retorisen kysymyksen vakavasta ehdotuksesta.

Englanti on tuiki tärkeä kieli, minullekin rakas, mutta niin ovat ranska, saksa je espanjakin. Tärkeämpiä Euroopassa kuin vain vastahakoisesti siihen kuuluvan ja sen imperialistista perinnettä jatkavaan Amerikkaan päin läähättävän Britannian oma kieli.

Minua kuvottaa suuren ja mahtavan ihailu, oli se milloin Saksa, Neuvostoliitto tai, kuten nyt, Yhdysvallat. Jokainen kieli sisältää kulloisenakin ajankohtana oman ideologiansa: tällä hetkellä englanti ajaa meitäkin rahan ja sotilaallisen voiman palvontaa ja yhteiskunnan eriarvoistumista kohti. "Valistuneet" vanhemmatkin ovat usein niitä, jotka haluavat aina olla voittajan puolella.

Ei pakollinen toisen kotimaisen kielen opiskelu koulussa tarkoita sitoutumista kyseiseen kieleen. On ikävä seurata tälläkin palstalla samaa yksinuottista argumentointia kuin sadan vuoden takaisten kieliriitojen pahimpina päivinä.

"Nimimerkki OK sanoo: "suomalaisten agresssiot ovat pientä siihen verrattuna siihen jos ruotsalaisille määrättäisiin poliitikkojen taholta pakkosuomi..." Eikö nimimerkki tiedä, että toinen kotimainen kieli on ruotsinkielisillekin pakollinen?"

Olen aivan varma ettei ruotsalaisilla ole, eikä tule pakkosuomea. Tiedän myös että ruotsinkielisillä suomalaisilla on pakkosuomi, paitsi Ahvenanmaalla on vapautus, eli kaksikielisyyden "rikkautta" ei siellä käsitetä. Sekoitit varmaankin ruotsalaiset wanne-be-ruotsalaisiin joita suomalaisistakin jokunen löytyy.

Erehdyin tietysti luulemaan, että tarkoitit "ruotsalaisilla" suomenruotsalaisia. Suomen kielen asema Ruotsissa on häpeällinen mutta hiljalleen korjautumassa: osa suomenkielisistä (tai meänkielisistä) ruotsalaisista on syntyperäisiä siinä missä meillä lähes kaikki ruotsinkieliset. Ruotsin ja Suomen kesken tilanne ei kuitenkaan ole symmetrinen: voimme korkeintaan vaatia suomen kielen aseman parantamista Ruotsissa vedoten muun muassa ruotsinkielisten turvattuun asemaan Suomessa. Ahvenanmaan tilannetta en viitsi kommentoida, se on "toista maata".

Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon ummehtuneita ja aikansa eläneitä rakenteita, joiden purkamista kannatan sydämestäni. Vierauden pelko, nurkkakuntaisuus ja kyräily kuuluvat niihin. Toisen kotimaisen kielen pakollinen opetus on perinne, jonka suhteen olen konservatiivi, säilyttäjä. Uudistusta se kyllä kaipaa ja muusta kielenopetuksesta poikkeaviakin keinoja. Yksi voisi olla oppilaiden määräaikainen sijoittaminen toisenkieliseen kouluun. Suomen- ja ruotsinkielisten nuorten välille kehittyvä, henkilökohtaiseen kontaktiin perustuva yhteisymmärrys helpottaisi varmasti myös suhtautumista maahanmuuttajiin ja muihin epäluulon kohteeksi joutuneisiin vähemmistöihin.

On selvää, että sinä kannatat ruotsinkielen opiskelua ja että sinulla on monia perusteluita sen puolesta, miksi ruotsinopiskelu on järkevää. Mutta, jos kannatat kähmintävapaata demokratiaa, niin miksi kannatat pakkoa?
Enemmistö suomalaisista haluaa eroon pakkoruotsista. Se on ainoa asia, millä tässä keskustelussa on oikeasti merkitystä. Etkö katso, että sivistynyt (siinä määrin missä muutkin länsimaat), itsenäinen kansakunta olisi kykenevä valitsemaan kieliä, joita opiskelee?
Miksi periaatteet, jotka toimivat muissa maissa, eivät toimisi Suomessa?

Suomenkielen asema Ruotsissa ei ole häpeällinen, vaan järkeen perustuva. Ruotsin kielipolitiikka seuraa reaalista tilannetta. Vaikka vähemmistökieliä on, tulee kaikkien osata pääkieltä.

"jos kannatat kähmintävapaata demokratiaa, niin miksi kannatat pakkoa?
Enemmistö suomalaisista haluaa eroon pakkoruotsista."

Suomessa on yleinen oppivelvollisuus, ja se tarkoittaa jokaiselle pakkoa opiskella koulussa tiettyjä aineita. Yksi näistä on ruotsin kieli, josta on voimassa parlamentaarinen päätös. Kannatan edustuksellista demokratiaa, koska monista heikkouksistaan huolimatta kansanedustajilla on useimmiten parempi harkintakyky kuin tavallisilla kansalaisilla keskimäärin. Joissakin tapauksissa - ainakin neuvoa antava -kansanäänestys on mielestäni paikallaan, mutta jos lainsäädäntö kokonaisuudessaan noudattaisi yleisen mielipiteen ailahteluita, olisimme pahemmassa kuin pulassa.

"Etkö katso, että sivistynyt (siinä määrin missä muutkin länsimaat), itsenäinen kansakunta olisi kykenevä valitsemaan kieliä, joita opiskelee?"

Niinhän täällä juuri onkin tehty.

Pienet kielet ja kieliryhmät ovat kautta maailman vaikeuksissa. Monia suomensukuisia kieliä uhkaa kuolema. Viimeksi kuoli liivi. Suomi on itsekin pieni kieli, mutta niin on myös ruotsi ja erityisesti suomenruotsi, joka on enemmän kuin murre. Keskinäisen avun turvin molemmilla on suuremmat mahdollisuudet pysyä elossa.

On huono peruste pakkoruotsille, että asiasta on tehty päätös. Tuolle päätökselle pitäisi antaa peruste. Ei ole ensimmäinen kerta kun maailmanhistoriassa on säädetty huonoja lakeja. Lain muuttamista nyt ollaankin vaatimassa. Tai on oltu jo pitkään. Tässä asiassa "mielipiteiden ailahtelua" ei ole tapahtunut.

Kun vastustus pakkoruotsia kohtaan on niin voimakasta kun se maassamme on, mutta asiaan ei saada muutosta, ei voida puhua hyvin toimivasta demokratiasta. Poliitikot rikkovat tietoisesti demokratian periaatetta ja henkeä vastaan. Selitykseksi ja käsienpesuksi ei riitä, että "itseppähän meitä äänestitte".

Kansakunta on eria asia kuin valtio. Kansakunta ei halua opiskella pakolla ruotsia, mutta valtio on päättänyt toisin.

"Pienet kielet ja kieliryhmät ovat kautta maailman vaikeuksissa. Monia suomensukuisia kieliä uhkaa kuolema. Viimeksi kuoli liivi. Suomi on itsekin pieni kieli, mutta niin on myös ruotsi ja erityisesti suomenruotsi, joka on enemmän kuin murre. Keskinäisen avun turvin molemmilla on suuremmat mahdollisuudet pysyä elossa."
-> Tämä ei silti voi olla peruste pakolle. Ei kansaa voida pakottaa huolehtimaan vieraasta, marginaalisesta kielestä (sitä suomenruotsi suurimmalle osalle suomalaisista on)
velvoittamalla heitä tuon kielen opiskeluun. Vai olisiko meillä pitänyt opiskella pakolla myös liiviä? Pitäisikö EU-maihin säätä suomenkielen oppivelvollisuus, koska se on niin pieni kieli?

Tuo "keskinäinen apu" voi lähteä vain ja ainoastaan vapaaehtoisuuteen perustuvasta suvaitsevaisuudesta. Pakko ei hyödytä mitään. Pakolla tarkoitan ruotsinkielen pakollista opetusta kaikille suomalaisille. Kannatan suomenruotsin elinolosuhteiden sekä opiskelumahdollisuuksien turvaamista vähemmistökielenä, mitä se kaikella rehellisyydellä on. Vastustan ainoastaan sen pakko-opetusta.

Niille, jotka ovat lukeneet mielipiteeni ja lisäksi ymmärtäneet sen, olen sanonut tarpeeksi. Totean enää vain, että jos Eduskunta joskus muuttaa lakia tältä osin, pidän sitä demokraattisena päätöksenä, vaikka se mielestäni olisikin huono. En lähde meuhkaamaan, että kansa on eri mieltä. Kansa tekee päätöksensä valitsemalla kansanedustajat. Jos löydät ehdokkaan, joka vastustaa "pakkoruotsia", äänestä häntä. Piste.

Kansa tekee päätöksensä valitsemalla kansanedustajat. Jos löydät ehdokkaan, joka vastustaa "pakkoruotsia", äänestä häntä. Piste.>>

Aikamoista idealismia.
Viimeistään hallitusohjelmaa laadittaessa äänestäjän kuluttajansuoja romutetaan, joten meidän on käytettävä muita keinoja, esim. kansalaistottelemattomuutta.
Rosa Meriläisellä on hyviä ajatuksia demokratiasta; sitä voidaan toteuttaa muutenkin kuin korruptoituneiden kansanedustajien kautta.
Ulkoparlamentaariset keinot käyttöön!!
POIS PAKKORUOTSI!!!

On hullunkurisen tiedotonta ja taidotonta tuo pakkoruotsivänkäys. Jos suomalaisille ei opeteta edes ruotsin alkeita, on kuin meiltä sahattaisiin toinen jalka poikki. Ei 600 vuoden yhteistä historiaa voi olemattomiin pyyhkäistä eikä ruotsinkielisiä kansallisromantikkojamme, joiden ansiosta suomalaisuus kehittyi semmoiseksi kuin sen nyt tunnemme. Mitä enemmän kieliä, sitä parempi! Ei ihmisen pää mikään ämpäri ole, joka alkaisi vuotaa yli, kun tulee "liikaa" kieliä. Lännestä kulttuurimme ja maailmankuvammekin on pääosin tullut. Vanhat suomenkieliset tekstit eivät avaudu sille, joka ei osaa ruotsia. Itselleni ruotsi on ollyt väylä kaikkiin Pohjoismaihin ja muihin germaanisiin kieliin, vaikka olen pesunkestävä fennisti ja fennofiili.Ainoa harmi oli, että ruotsia oli koulussa aivan liian vähän!

Vanha fennofiili. Sinulla on täysi oikeus kokea asia noin ja olet varmasti omalla kohdallasi oikeassa.

Mutta oletko sitä mieltä, ettei muilla saisi olla oikeutta kokea asiaa toisin? Pitääkö kaikkien opiskella Ruotsin kieltä vain, koska se sinulle on rikkaus? Onko se sinulta jotenkin pois, jos kaikki eivät ole sinun kanssasi samassa muotissa? Olisiko sittenkin mielekkäämpää, että ne jotka sitä haluavat opiskella saavat opiskella, kun taas toisten ei tarvitse jos he eivät sitä mihinkään tarvitse. Eikä se poistaisi millään tavalla Ruotsin merkitystä Suomen historialle, että maailmanmitassakin ainutlaatuinen muinaisjäänne nimeltä pakkoruotsi poistettaisiin.

Ihmisen pää ei ole ämpäri, josta liika tieto vuotaa yli, mutta ihmisen kellossa on vain tietty määrä tunteja. Peruskoulussa ruotsin opiskeluun käytetty panostus ja aika on 1:1 pois jostain muusta. Jos yksilölle olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta, niin miksi hän ei saisi?. Tuskin ruotsin kieli kuitenkaan mitenkään muitten kielien yläpuolella on niin, että sen opiskelu olisi jotenkin rikastuttavampaa tai yleissivistävämpää kuin vaikka saksan, ranskan tai venäjän.

Ja minun on vaikea ymmärtää edelleen miksi pakkoruotsin poistaminen olisi sitä, että ”sahaisimme toisen jalkamme pois”. Suomen historia säilyisi täsmälleen samanlaisena, eikä se vähentäisi tippakaan sitä suurta merkitystä, joka Ruotsilla maana on meille ollut. Eikä ruotsin kielentaidon puute oikeasti vaikuttaisi tuon historian ymmärtämiseen. Pakkoruotsi ei kuitenkaan anna kovin kaksista kielitaitoa, ellei ole omasta itsestä lähtevää motivaatiota sen kehittämäseen. Ne jotka ovat aidosti kiinnostuneet voivat edelleen opiskella ruotsia juuri niin paljon kuin haluavat. Itse vain koen, että oma opiskeluni meni hukkaan. Ainoa syy miksi edes teoriassa tarvitsen ruotsia on juuri pakkoruotsi ja keinotekoisesti ja äärimmäisen kalliista ylläpidetty kaksikielisyys (Suomi on kuitenkin todellisuudessa jo monikielinen ei kaksikielinen maa). Itse olisin hyötynyt paljon enemmän ranskan tai venäjän kielestä tai pitkästä saksasta. Siksi minua asia korpeaa. Mutta en minä ole vaatimassa muita kanssasi samaan muottiin. Haluaisin vain etteivät ruotsin kieltä omasta halustaan opiskelleet pelkästään oman kokemuksen pohjalta tätä myöskään tekisi.

Juuri näin. Pakkoruotsi on nimenomaan este riemuruotsin opiskelulle. Poistamalla pakon saisimme ruotsinkielestä oikeasti houkuttelevan ja osatun kielen. Peruskoulun kielitarjontaa voi jokainen täydentää omalla opiskelullaan vapaa-ajalla. Miksi sinäkin fennofiili marmatat peruskoulun ruotsinkielen vähyydellä? Mikäli se sinulle niin tärkeää olisi, niin tottahan omalla ajallasi sitä opiskelisit. Taitaa aika kullata ikävät muistot ja helppoa se on todeta jälkikäteen, että "kyllähän minäkin silloin olisin sitä ja tätä". Portti kaikkiin kieliin ja muuhunkin osaamiseen on VAPAAEHTOISUUS ja MOTIVAATIO. Pakkoruotsi nyt vain on totaalisen passé. Nykyaikana sen merkitys on mitätön, mutta siihen tartutaan kuin hukkuva oljenkorteen. Tämän hullutuksen olisi jo korkea aika loppua. Yhteistä historiaamme ei pakkoruotsin ja virkamiesruotsin lopetus muuta mitenkään. Historiahan on jo tapahtunut, nyt eletään nykyisessä ja kohta tulevassa. Tulevaisuudessa ei ruotsinkielen pakolla ole mitään sijaa Suomessa.

Jos joku haluaa laittaa lapsensa opiskelemaan ruotsia niin laittakoot, mutta antakoot toisten tehdä itse lastensa kielivalinnat.

Monelle lapselle kielten opiskelu on kuin kivirekeä vetäisi. Englantiin motivaatio vielä saattaa riittää, mutta ruotsiin, liiviin ja latinaan ei oikein enää.

Pakkoruotsista on ollut minulle suurta haittaa ja murhetta. Meitä on paljon.

Minun oli pakko lopettaa lukiossa vapaa-ehtoinen saksankieli, koska oli pakko keskittyä nostamaan ruotsinkielen tasoa yli 9:n, jottei se laskisi keskiarvoani ja pääsyäni haluttuun korkeakouluun. Kielipääni on huono muutenkin, mutta kompuutteri toimii.

Ruotsinkieli sekoitti ja haittasi saksan oppimista. Tiesin tarkkaan, että minulle olisi hyötyä saksasta, koska opiskelin tekniikan diplomi-insinööriksi. Saksahan on vanha tekniikan kieli. Myöhemmin olen jatkuvasti joutunut matkustamaan saksankielisillä alueilla, joissa olen joutunut hyödyntämään vajavaista saksantaitoani. Se on harmittanut.

Suomenruotsin muinaiskielestä ei ole ollut mitään hyötyä 45 ikävuoteen mennessä. Sitähän puhuu alle 280 000 maailmassa. Ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa puhun englantia, kuten hekin keskenään. Heillä kaikilla on eri kieli pienessä kieliryhmässään.

Minusta pitäisi pystyä loogisesti esittämään edes yksi pätevä syy ja hyöty pakkoruotsiin. Vaikka miten se tuo lisää rahaa. Humanistiset tai utopistiset selitykset eivät riitä.

Suomessa 1 % on vain ruotsinkielisiä, muut 4 %ymmärtävät myös suomea. Miksi 99% pitää olla 1 % tulkkeja ?

Pelkkä klisee 'suomi on kaksikielinen' ei riitä ja sitä faktaa voi muuttaa ja tulkita. Suomenkielitaidotonta voidaan tulkata vaikka puhelimitse valtion/kunnan laitoksessa.

Antero Helasvuo julisti "ruotsinkieliset ovat suomalaisia siinä, missä me suomenkieliset". Väärin. Näin ei nimenomaan ole. Varo, Antero, sekoittamasta käsitteitä kansalaisuus ja kansallisuus.

Suomessa asuu monia kansallisuuksia: suomalaisia, somaleja, romaneja, suomenruotsalaisia, saamelaisia, venäläisiä jne. Mutta he kaikki ovat Suomen kansalaisia.

Sana suomalainen sisältää sekä kielen, että kansallisuuden. Suomenruotsalainen ei ole suomalainen eikä hänestä koskaan tulekaan suomalaista, mutta hän voi kyllä olla Suomen kansalainen.

Oma äidinkieleni on suomi. Puhun suomea. Olen suomalainen ja ylpeä suomalaisuudestani.

Toki suomalaisuus voi tarkoittaa etnistä ja kielellistä ryhmää - silloin se yleensä määritellään erikseen, esimerkiksi historian tutkimuksessa. Ilmeisesti Pohjoismaissa on varhain kehittynyt käsite kansallisuudesta (nation), jossa kieli oli se oleellinen kriteeri. Siis Ruotsissa, jonka maakunta osa nyky-Suomesta oli, tunnistettiin ruotsalaiset ja suomalaiset omiksi kansallisuuksikseen kielen avulla jo varhain, ennen kuin edes tiedettiin mitään kansallisvaltioista.

Kuka tänään on suomalainen? Määrittääkö sen kieli, etninen tausta vai kunkin oma, muovautuva identiteetti?

Seuraan päivittäin työssäni ulkomaalaistaustaisia lapsia ja nuoria, jotka kantavat kaulassaan suomen leijonaa tai pitävät suomi-paitaa, kannattavat Suomen jääkiekkojoukkuetta...

Oletan, että heillä on jo oma suomalainen identiteettinsä, johon mahtuu aika lailla sekä omaa etnisyyttä että sisusuomalaisia juuria. Tämä on kiehtova yhdistelmä.

Suomalaisia identiteettejä lienee monenlaisia. Minusta käytännössä hyväksymme lukuisat erilaiset suomalaiset identiteetit, mutta painotamme virallisesti kaksikielistä ns. pohjoismaista identiteettiä. Tämä on ongelma, koska todellisuudessa sellainen identiteetti on vain harvoilla eikä sitä ole saanut pakollinen ruotsikaan leviämään. Pohjoismaisuuden painottaminen, jopa nordismi, on jollain tapaa aikamme nationalismia paljon enemmän kuin sisusuomalaisuus.

Itse en koe tätä virallista identiteettiä omakseni. Koen sen jotenkin suomettumisen ajan liturgiana. Sen sijaan tämän arjen monikielisen suomalaisuuden kanssa elän rinnan ja ajattelen, että muutamassa sukupolvessa myös geenilinjamme ovat yhdistyneet ja silläkin tavoin kasvatamme yhteistä suomalaista tulevaisuutta.

Suomenruotsalaisuus on vahva, vanha ja perinteikäs vähemmistö. Ihmisillä on syytä olla ylpeitä suomenruotsalaisista juuristaan ja siitä, miten heidän uniikki kulttuurinsa elää suomenkielisessä maassa säilyttäen kiinteät kontaktit skandinaavisiin naapureihin. Myös pohjoismaisuudesta on syytä olla ylpeä.

Kansallista identiteettiä ei voi kuitenkaan määritellä ulkoapäin. On syytä varautua siihen, että suomalaisuus muovautuu nyt liturgian sijaan arkisemmista ja monikulttuurisemmista lähtökohdista. Viime kädessä suomen kieli on nyt se, joka yhdistää erilaisia suomalaisia.

Vihreiden johdon taholta annettiin ymmärtää, että nyt ollaan valmiita suureen keskusteluun ruotsin kielen asemasta (pakollisen ruotsin turvaamiseksi). Saadaanko se keskustelu? Meitä on paljon, joiden mielestä ruotsi on ihana vähemmistökieli Suomessa, muttei voi enää olla pakollinen kaikille.

Joku arvioi täällä, ettei pakollista ruotsia kritisoiva olisi kiinnostunut kieltenopetuksesta vaan ainoastaan ruotsinkielisille rätkyttämisestä. Todella surettaa sellainen vähättely, kun suuri osa meistä vapaan kielivalinnan puoltajista on kouluikäisten lasten vanhempia, jotka todella olemme kiinnostuneita lastemme oppimisesta.

Kieltenopetuksesta usein kirjoittavat ne, joille kielet ovat olleet kohtuuhelppoja ja kolme vierasta kieltä ihan minimi. Heille kyse on vain ahkeruudesta tai laiskuudesta. Voi kunpa edes vähän kieltenoppimisen realismia näkyisi niihin norsunluutorneihin.

Haluan painottaa, että kielten opiskeluun kuluu sellaiselta oppilaalta, jolle kielet eivät ole helppoja, tosi paljon aikaa viikossa. Heiltä kuluu muihinkin aineisiin enemmän aikaa ja he tarvitsevat läksyihin paljon apua. Ilman vanhempien jatkuvaa mukanaoloa ja kannustusta, joudutaan äkkiä epäonnistumisten noidankehään ja perustaidot jäävät heikoiksi.

Tuntuu, että opetussuunnitelmia laaditaan mielessä ne oppilaat, joille opiskelu on helppoa. Erityisopetus ei riitä korjaamaan liian tiukaksi vedetyn vaatimustason ongelmia. Oppilaiden erilaisuus pitäisi huomioida rajaamalla kaikille pakollisia asioita, ei tarjoamalla uusia haasteita.

Osalle oppilaista on realismia vain yksi vieras kieli ja he tarvitsisivat paljon tukea sekä siinä että suomen kielessä.

Osalle oppilaista kaksi vierasta kieltä on realistinen tavoite - silloin heidän pitäisi voida valita kielet vapaammin kuin nyt. Muuten heille sallitaan vain ruotsi ja englanti. Osa heistä on maahanmuuttajia ja silloin myös taustalla oleva kotikieli tai kotikielet tarvitsevat tukea.

Ruotsia opiskellaan kyllä vastakin vapaaehtoisesti. Mitä voitetaan pakolla?

Vihreiden puoluekokoukselle (22.-23.5.2010) tuli Jyväskylän vihreiltä aloite, jossa ehdotettiin vapaampaa kielivalintaa Suomen koulutusjärjestelmän eri asteille. Ehdotus piti sisällään ns. pakkoruotsin poistamisen. Puoluehallitus ilmoitti puoluekokouksessa, että se on asettanut erillisen kielipoliittisen työryhmän muotoilemaan puolueen kielipoliittista linjapaperia, jonka on tarkoitus olla valmis syyskuun 2010 loppuun mennessä. Näin ollen myös Jyväskylän vihreiden aloitteen käsittely siirtyi työryhmälle.

Vihreiden kielipoliittisen työryhmän puheenjohtajana toimii Ari Heikkinen, muut jäsenet on nähtävissä vihreiden nettisivuilla (http://www.vihreat.fi/tyoryhmat). Pakkoruotsin vastustajien keskuudessa on nähty ongelmalliseksi se seikka, että kielipoliittinen keskustelu ja linjanvedot on Suomessa jätetty ruotsinkielisten ja tai muutoin ruotsin asemaa ajavien tahojen käsiin. Ongelma toistui mm. peruskoulun tuntijakotyöryhmän kohdalla tuntijakotyöryhmän puheenjohtajan ja osan jäsenistöstä ajaessa avoimesti pakkoruotsin säilyttämistä jo ennen kuin työryhmä aloitti työnsä. Jälkikäteen työryhmän muilta jäseniltä kantautui tietoa, että puheenjohtaja ajoi omat kantansa kokouksissa läpi niin, että eriäviä kantoja ei noteerattu.

Myös median kohdalla tilanne ei ole ollut tasapuolinen ruotsinkielisen lehdistön julkaistessa tietoja työryhmän päätöksistä päiviä ennen suomenkielistä mediaa. Lisäksi monet poliitikot ovat taanneet ruotsinkielien aseman säilyttämistä ruotsinkielisessä mediassa ruotsiksi niin, että suomenkieliset jäävät näistä lupauksista täysin osattomiksi ja tiedottomiksi.

Palatakseni Vihreiden kielipoliittisen työryhmän jäsenistöön, sama suomenkielisten osattomuus kielikeskustelussa ja linjanvedoissa näyttää jatkuvan myös Vihreissä. Tarkastelkaapa vaikka kielipoliittisen työryhmän jäsenten nimiä ja kotipaikkakuntia. Onko niistä pääteltävissä jotakin?

On kummallista, miten paikalleen juuttunutta pakkoruotsikeskustelu on. Jos suomalaiset ovat niin tyhmiä, että haluavat sahata toisen jalkansa poikki (tai puhkaista toisen silmänsä), niin siitä vain sitten! Pysytään Pihtiputtaalla ja huastetaan savvoo eekä mittään muuta!

Kokoomushan otti ja yllätti! Puoluekokouksessa varsinkin nuoret näyttävät mallia, että asiasta pitää ja voi keskustella avoimesti.
Tästä vihreästä tuli kerralla kokoomuksen kannattaja, bye bye...

Mitähän pelleilyä tämä vanhan fennofiilin kommentti oikein esittää. Olisi parempi sanoa suoraan mistä kiristää ja mikä on menossa vikaan kuin leikkiä tietämätöntä.

Dagens Nyheterin pääkirjoituksessa 23.6.2010 kehuttiin Ruotsin linjaa peruskoulun kieltenopetuksessa:
- vain hyvä englanti on kaikille tarpeen, missään nimessä toinen vieras kieli ei saa uhata ruotsin tai englannin osaamista tai oppilaan selviytymistä peruskoulun ydinosaamisesta,
- toinen vieras kieli on kuitenkin tärkeä, joten mahdollisimman monen pitäisi valita esim. espanja, ranska ja saksa.

Näin järkevän kielipolitiikan esteenä on meillä se, että jokaisen tämän maan kansalaisen edellytetään hallitsevan ensin kaksi eksoottista pohjoista kieltä, suomi ja ruotsi, ja vasta sen jälkeen muita kieliä. Valtaosalla suomalaisista on eurooppalaisen mittapuun mukaan huikeasti kieliopintoja, mutta me saamme osaamisestamme vain haukut - kas kun ruotsin kieli ei suju käytön vähäisyyden vuoksi kovin hyvin mutta estää tehokkaasti muitten kielien omaksumisen.

Tätä ei saisi meillä edes sanoa, meillä kun eletään uskomattomassa harhassa: jokainen uusi kieli helpottaa seuraavan oppimista. On se merkillistä, etteivät eurooppalaiset latinalaisten kielten puhujat osaa kaikki kolmea neljää kieltä ja enempääkin, kun kerran harvinaisen suomalaisugrilaisen kielen puhujankin oletetaan kevyesti pystyvän kuinka moneen kieleen tahansa muun opiskelun ohessa. Ja ruotsalaiset, jotka sentään puhuvat sitä väitettyä porttikieltä, he opiskelevat huomattavasti vähemmän vieraita kieliä kuin suomalaiset (tosin heillä on käytössään enemmän maailmankieliä).

Tänään 25.6. eräs Saksasta perheineen paluumuuttanut lääkäri kuvasi, miten hänen hyvää suomea ja saksaa puhunut puolisonsa ei saanut toimia hammaslääkärinä, koska hammaslääkärin pitäisi kyetä hoitamaan kunnan maksusitoumuspotilaita ja näin heitä koskee myös suomalaiset kielivaatimukset: suomi + ruotsi. Aiheellisesti kirjoittaja kysyikin, miksei Suomessa arvosteta muuta kaksikielisyyttä kuin perinteisä suomen ja ruotsin taitamista.

Pohjoismaisuus ei ole kielestä kiinni, sen todistavat englanniksi sujuvat yhteydet - ainoastaan suomessa kiukutellaan englannin käytöstä, muualla kieli vaihtuu kivuttomasti ja mukana on usein myös baltteja ja muita pohjoiseurooppalaisia.

On väitetty, että suomalaisuutta ei voi olla ilman ruotsin kieltä. Tämä tarkoittaa, että ne pari tuhatta vuotta suomea tai sen varhaisia muotoja puhuneet esivanhempani ja vieläpä ruotsia taitamattomat vanhempani eivät olisi suomalaisia. En usko, että kukaan muissa pohjoismaissa haluaisi edes kieltää heidän pohjoismaisuutensa - miksi näin tehtäisiin meillä. Sellainen on ikävää nationalismia. Ruotsinkieliset suomalaiset voivat olla suomalaisia vaikkei väitettäisikään että ruotsin kielen on tultava osaksi jokaisen suomalaisen suomalaista identiteettiä.

Emme ole kielellisten olosuhteiden vankeja. Pohjoismaissa on vapautta ja kulttuurissamme suvaitsevaisuutta, joka edellyttää vapaata kielivalintaa ja erilaisten identiteettien hyväksymistä.

Sitä paitsi ruotsin kieli on liian kaunis kieli opetettavaksi pakolla - se ansaitsisi tulla opiskelluksi samalla innostuksella kuin muutkin kielet. Samaa koskee luonnollisesti suomen kieltä.

Ahvenanmaalla on vapaa kielivalinta ja se sujuu hyvin ja kielipalettiin ollaan tyytyväisiä. Ruotsissa on englanti pakollinen, mutta muuten kielivalinta vapaa. Kielipalettiin ollaan sielläkin tyytyväisiä. Miksei tämä vapaus toimisi myös meillä?

Vihreiden Niinistö lupasi meille kielikeskustelun - saadaanko se?

Suomen toinen kielijalka on englanti. Ruotsi on historiallisesti merkittävä kieli, Venäjä puolestaan on historiallisesti merkittävä ja kauppapoliittisesti hyödyllinen. Kummallakaan ei ole oikeasti suurta merkitystä kansankielinä.

Savolaisten ja Pihtiputaan haukkuminen saisi muuten loppua. Ei sitä pakkoruotsia kauhean mielellään opetella missään, eikä se ole oikeasti tarpeellinen lukuun ottamatta pientä vähemmistöä.

Mielestäni ruotsista pitäisi luopua pakollisena aineena yläasteella ja ammattikouluissa. Rehellisyyden nimessä on sanottava, että yläasteen opetus vaatisi jonkin verran eriyttämistä muutenkin.

Olennainen kysymys on:
95% prosenttia kansakunnasta opiskelee ruotsia. Onko se oikeasti tarpeellista? Hyödynnetäänkö ko. kieltä oikeasti juuri missään ja meneekö se oppi edes päähän? Vastaus suurimmalle osalle suomenkielisistä on ei, ei ja ei.

Tämä on ainut olennainen pointti koko keskustelussa. Kaikki muu on politikointia ja epäolennaisia sivuseikkoja.

Olet aivan oikeassa: kansa ja kansalaiset ansaitsevat vapaan kielivalinnan. Hallintoalamaiset eivät sitä kuitenkaan ansaitse.

Jos Suomi alkaa Kanadan tyyliin pisteyttämään maahanpyrkijöitä, niin kahdesta virallisesta kielestä on hyötyä.

Kanadaan siirtolaisena pyrkivä saa pisteitä sekä englannin että ranskan osaamisesta. Tuo nyt onnistunee monilta, mutta harvassapa maailmalla on kahden vähänpuhutun kielen, suomen ja ruotsin osaajia.

Sekä ruotsin että suomen kielen taidon vaatimista esimerkiksi tärkeimpiin julkisiin virkoihin voidaan käyttää keinona pitää maan hallinto omissa käsissä.

Ruotsin kieli yksinkertaisena ja säännönmukaisena on hyvin helppo oppia suomenkielisellekin. Suomessa asuvalle ruotsinkieliselle puolestaan on helppoa oppia kielenä hieman vaikeampaa suomea. Mutta kovin vieraita kulttuureja edustavista vain kaikkein älykkäimmät ja tarmokkaimmat pystyvät opiskelemaan Suomen ulkopuolella ennen maahanpyrkimistään sekä suomen että ruotsin taidon !

"Sekä ruotsin että suomen kielen taidon vaatimista esimerkiksi tärkeimpiin julkisiin virkoihin voidaan käyttää keinona pitää maan hallinto omissa käsissä."

Onhan sitä monenlaista selitystä pakkoruotsin tueksi nähty mutta tämä taitaa olla omalaatuisimmasta päästä ja sinänsä erikoinen että se esitetään foorumilla joka haluaa maahanmuuttajille vähintään tasaveroisen aseman suomalaisten kanssa. Todellisuudessahan virkamiespakkoruotsi suosii ainoastaan ruotsinkielisiä joten vanhaa tavaraa uudessa pussissa tässä vain kaupataan.

Kehitys yhteiskunnassa tapahtuu nytkähdellen ja asia kerrallaan. Nyt pitäisi kehittyä sen verran, että saadaan tämä pakkoruotsi pois.

Itse olen päättänyt sen vuoksi äänestää persuja seuraavissa vaaleissa, vaikken heitä muuten diggaa. Mutta tässä asiassa ovat luotettavia. Sitten kun asia on saatu hoidettua, saatan palata vihreiden äänestäjäksi.

Keskustelu suljettu runsaan roskapostin vuoksi.