Luokatonta menoa?

Kokoomus julisti olevansa työväen puolue. Voi olla totta. USAssa ei ole vasemmistoa ja työväki on kaikkein oikeistolaisinta.

Suomen oikeisto on vasemmistolaisempaa kuin USA:n vasemmisto. Kokoomus on mailien päässä republikaaneista.

Mutta eihän työläisen olekkaan mitään järkeä äänestää vasemmistoa, sillä pienet verot ja kilpailuun kannustaminen vievät hintoja alas, minkä ansiosta Amerikan keskiluokalla onkin paljon leveämpi elintaso kuin Euroopassa, sillä he saavat rahalleen paljon enemmän vastinetta.

Tämä ajatushan tietysti hirvittää vihreitä, sillä onhan se nyt paremi ilmaston kannalta jos alamaiset asuvat 40 neliöisissä kaksiossa 350 neliöisten omakotitalojen sijaan, ja ajelevat bensapihejä pikkuautoja massiivisten luksusmaastureiden sijaan.

"Varsinkaan vaatetuksella ei Suomessa erottauduta. Vain Suomessa ja Venäjällä voi nähdä nuhjuisen tuulipukuäijän Mercedes Benzin ratissa. Murheellisinta Suomessa on kaupunkikulttuurin kituliaisuus ja atavistinen Helsinki-viha, joka yhdistää kansaa enemmän kuin mikään muu."

Hyvällä autolla ajo on ihan normaalia varakkaalle ihmiselle. Jos tällä ihmisellä on huonot vaatteet kertoo se lähinnä siitä että hänelle vaatteet ei ole kovin tärkeät. Saattaa olla että hän tekee jotain fyysistä työtä jossa vaatteet kuluvat. Onko tällainen suomalais-venäläinen tyyli jotenkin epätoivottavaa käytöstä?

Helsinki-viha, jota Suomessa esintyy on kyllä totta. Se, ettei muualla olisi vastaavaa pääkaupunkivihaa, sitä en usko. Tämä viha johtunee siitä että käskyjä jakavat byrokraatit eivät ymmärrä tai välitä käskyjensä vaikutusta syrjäseutujen elämään. Helsinki ei siis ole sattumalta valikoitunut muun Suomen vihan kohteeksi.

"Mutta eihän työläisen olekkaan mitään järkeä äänestää vasemmistoa, sillä pienet verot ja kilpailuun kannustaminen vievät hintoja alas, minkä ansiosta Amerikan keskiluokalla onkin paljon leveämpi elintaso kuin Euroopassa, sillä he saavat rahalleen paljon enemmän vastinetta."

Mitäköhän mahdat ajaa takaa? Pitäisikö sen, että USA:n keskiluokalla on korkea ostovoima, houkutella Suomen työväenluokkaa vaatimaan verojen alennuksia?

Keskiluokan korkea ostovoima (mikä ei ole sama kuin elintaso) USA:ssa ei johdu vain verotuksen alhaisuudesta, vaan muun muassa Eurooppaa edelleen selvästi korkeammasta kansantuotteesta, yhtenäisen kieli- ja markkina-alueen tuomista mittakaava- ym. eduista talouden toimijoille ja halpatyövoiman käytöstä (USA:ssa yllättävän moni työläinen tekee töitä viiden dollarin tuntipalkalla). Verojen alhaisuuden vastineeksi monet täällä edulliset palvelut ovat USA:ssa erittäin kalliita, esimerkkeinä koulutus- ja terveyspalvelut. Tarkastelu on vinoutunut, jollei näitä meille ilmaisia tai edullisia palveluita lueta osaksi ostovoimaamme. Ajatus verojen alentamisesta elintason nostajana tuo mieleen tarinan hölmöläisistä, jotka pidensivät peittoa leikkaamalla palan jalkopäästä ja ompelemalla sen toiseen päähän ;-) Enpä usko, että saat työläisiä innostumaan USA:n mallista.

Tontti puhuu asiaa. Toisaalta kannattaisi tosiaan erottaa varakkuus ja tulot kulttuurieroista. Jälkimmäiset periytyvät osin sääty-yhteiskunnasta, ja niitä on Suomessa historiallisista syistä vähän. Esim. jo Ruotsissa yhteiskuntaluokat eroavat selkeästi kulttuuriltaan sosiaalidemokraattisen pinnan alla. Ehkä tämän "junttiuden" voi Suomessa nähdä etunakin, koska se helpottaa sosiaalista nousua hieman kuin esim. Yhdysvalloissa. Monissa Euroopan maissa poliittinen virka tai vaurastuminen eivät vielä nosta eliittiin, täällä taas kuka tahanssa turakainen voi rauhassa olla jotakin. Kiva niin, vaikka finessejä välillä kaipaakin herravihaisen ja uutuuksia palvovan kulttuurin keskellä.

Nykyäänhän uusvasemmisto puolustaa halpatyövoiman tuomista Suomeen ja vastustaa palkoistaan ja duuneistaan huolestunutta suomalaista työväenluokkaa, mollaten näitä junteiksi ja rasisteiksi.

Luokkataiston tilalle on noussut eräänlainen pseudoluokkataisto, jossa "syrjityt ryhmät" kuten homoseksuaalit, etniset vähemmistöt ym. muodostavat Uuden Luokan ideologisen oikeutuksen. He ovat legitiimi kollektiivi, jonka etuja ja etuoikeuksia saa ajaa ja puolustaa. Suomalaiset, suomalainen työväenluokka, seurakunnat, jne. ovat purettavia kollektiiveja, joilla ei ole mitään oikeuksia nyky-yhteiskunnassa poliittisesti korrektin uuden luokan allla. He eivät ole kollektiiveja lainkaan, ainoastaan yksilöiden massa.

Historiallisesti ihmiset ovat kyenneet puolustamaan etujaan oman viiteryhmänsä muodostavan kollektiivin kautta. Nyt nämä kollektiivit puretaan, niin symbolisesti, juridisesti kuin henkisestikin. Tämä jos mikä on luokkasotaa suomalaisia ja suomalaista työväenluokkaa vastaan, sillä ne yritetään tehdä olemattomiksi.

USA:n minimipalkat ovat tikapuiden alin puola, jota pitkin kiivetään ylöspäin. On etenkin köyhimpiä kohtaan väärin kieltää ne eli katkaista tikapuiden alimmat puolat. Se enemmän lisää kuin ratkaisee ongelmia. Perustulo voisi enemmän ratkaista kuin lisätä ongelmia.

Niistä USA:n työntekijöistä, jotka vuotta aiemmin olivat minimipalkalla, kaksi kolmesta saa korkeampaa palkkaa. Esim. 37,6 % minimipalkallisista on vanhempiensa luona asuvia teinejä. Pitäisikö heidän työuransa alku estää korottamalla minimipalkkaa ja näin tekemällä heistä vähemmän haluttuja työntekijöitä?

Tutkimusten mukaan prosentin korotus minimipalkkaan aiheuttaa 0,57 %:n alhaisemman teinien työllisyyden. Vaikutus on paljon suurempi mustien teinien ja nuorten aikuisten sekä vain peruskoulun käyneiden keskuudessa.

Tilastojen mukaan palkkatason nousun päätekijä on se, että työntekijä pysyy työllistettynä. Tätä ei pidä estää pakkohinnoittelemalla työntekijöitä työttömiksi minimipalkkaa korottamalla. Julmimmin korotus heittää työttömiksi tietysti vajaakuntoisia, monia maahanmuuttajia sekä muita heikosti tuottavia – ja eniten työtä tarvitsevia – työntekijöitä.

Laajassa tutkimuksessaan minimipalkan ja köyhyyden yhteydestä 1966-1998 Richard Vedder ja Lowell Gallaway totesivat, että monissa väestöryhmissä minimipalkkojen korotus lisäsi köyhyyttä. Se siis ei lisää vain työttömyyttä.

Jos minimitoimeentulo halutaan taata, verotus ja sosiaaliturva ovat siihen paljon vähemmän haitallinen keino kuin työmarkkinasääntely.

Väestötutkimuksen mukaan USA:n “köyhät” (virallisen luokituksen mukaan) ovat yllättävän varakkaita. Esimerkiksi 46 % heistä omistaa asuntonsa, 76 %:lla on ilmastointi, kahdella kolmesta on enemmän kuin kaksi huonetta henkeä kohden. Itse asiassa USA:n keskivertoköyhällä on enemmän asuinalaa kuin keskivertoasukkaalla Suomessa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Itävallassa, Kreikassa, Portugalissa Ranskassa ja Saksassa.

97 % USA:n köyhistä omistaa väri-TV:n, suurin osa peräti useita. 62 %:lla on kaapeli- tai satelliitti-TV. Kaukana aliravituista, ”köyhillä” suurempi lihavuusongelma kuin muulla väestöllä. Ilmiötä selittää osin se, että USA:n keskimääräinen elintaso on paljon täkäläistä korkeampi ja etenkin välttämättömyyshyödykkeiden hintataso alhaisempi.

http://liberalismi.net/wiki/Yhdysvallat
http://liberalismi.net/wiki/Minimipalkka#USA:n_minimipalkka
(sivustolla mainitaan vapaa siteerausoikeus)

+++ Kaukana aliravituista, ”köyhillä” suurempi lihavuusongelma kuin muulla väestöllä. Ilmiötä selittää osin se, että USA:n keskimääräinen elintaso on paljon täkäläistä korkeampi ja etenkin välttämättömyyshyödykkeiden hintataso alhaisempi. +++

Väärää argumentointia, asioiden ymmärtämättömyyttä. USA:n köyhät ovat lihavia siksi, että he korvaavat terveellisen ruokavalion hiilihydraatilla. Köyhän ruokaa on valkoinen paahtoleipä ja cocakola. Molemmat lähes ilmaisia amerikkalaisessa supremarketissa. Hiilihydraatti lihottaa. Olen amerikkalaisessa supermarketissa usein törmännyt merkittävästi ylilihavaan köyhänoloiseen ihmiseen, jonka ostoskärry on täynnä tätä lihottavaa puppuruokaa. Se on kuitenkin ainoa tapa torjua nälkää, jos rahaa terveellisempään ruokaan ei ole.

Ei pidä mennä syyllistämään köyhää amerikkalaista lihavuuden vuoksi.

Keskiluokkaisilta on kenties jäänyt kaikessa "työttömät vieroksuvat työtä" ja "köyhyys on vain oma vika" -suvaitsemattomuudessaan huomaamatta se, että vaikka elintavat ja ajattelu on keskiluokkaistunut, köyhiä todellakin on erittäin paljon. Samalla keskiluokan ennakkoluulot ovat jalostuneet sossutyöntekijöiden ajattelutavaksi, jossa vain ryysyköyhälistöllä on väliä.

"Murheellisinta Suomessa on kaupunkikulttuurin kituliaisuus ja atavistinen Helsinki-viha, joka yhdistää kansaa enemmän kuin mikään muu."

Itse asiassa tämä on pötypuhetta ja ilmentää sitä suomalaisen kulttuurieliitin ikiaikaista ennakkoluuloa, jonka mukaan maalaiset ovat tyhmiä. Samaahan eliitti puhuu työttömistäkin. Yhtä hyvin tai paremminkin voisi nykypäivänä valittaa maaseutukulttuurin kituliaisuudesta, kaupunkieliitin maaseutuviha on jo itsestäänselvyys.

Oikeastaan kumma, että juuri Vihreän Langan kolumnisteista ja kommenttilootan täyttäjistä löytyy niin kummallisen paljon maaseutuvihaajia ja suvaitsemattomia maaseudun asukkaiden sorsijoita.

Hieno kirjoitus. Vasemmiston alennustila johtuu siitä ettei tajuta luokkien kertovan vain osatotuuden. Kirjoituksia luokista tarvitaan mutta ei se ole koko totuus. Vihreät on ensimmäisinä murtamassa pöhköä rajaa oikeiston ja vasemmiston välillä

Suomi on Euroopan harvimmin asuttu maa jossa pidetään keinotekoisesti kaupunkilaisten rahoilla yllä haja-asutusta ja maataloutta vaikka ruokaa saisi etelästä halvalla.
Virolaisista asuu puolet Tallinnassa, belgialaisista 90 prossaa kaupungeissa. Siihen pitäisi päästä tääläkin niin tästä tulisi sivistystmaa

"Köyhän ruokaa on valkoinen paahtoleipä ja cocakola. Molemmat lähes ilmaisia amerikkalaisessa supremarketissa."

Amerikkalaisista isoista supermarketeista saa paljon terveellistäkin ruokaa ja juotavaa halvalla. Mikään ei pakota köyhää ostamaan paahtoleipää ja colaa.

Raha ei ole syynä siihen, miksi köyhä ostaa colaa, vaan yksinkertaisesti se, että köyhältä puuttuu itsehillintä ja suunnitelmallisuus. Hän haluaa nopeita, helppoja nautintoja ilman huolta huomisesta.

Köyhäthän ovat aina pitäneet enemmän makeista juomista. Viininkin pitää olla helposti juotavaa ja ylimakeaa mehua. Ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat taas kaipaavat kuivempia, hienostuneempia makuelämyksiä.

"Ei pidä mennä syyllistämään köyhää amerikkalaista lihavuuden vuoksi."

Kyllä se lihominen on puhtaasti köyhän omaa syytä. Köyhyydelle ja lihavuudelle saattaa joskus löytyä yhteinen syy: henkilö ei vain osaa hallita elämäänsä kunnolla eikä huolehtia perusasioista kuten terveydestä ja taloudesta.

Köyhän pitäisi opetella kunnolliset keskiluokkaiset arvot ja elämäntavat aina itsensä kehittämisestä ja sivistämisestä lähtien. Niillä pääsee jo pitkälle, vaikka rahasta olisikin pulaa.

USA:n minimipalkat ovat tikapuiden alin puola, jota pitkin kiivetään ylöspäin. On etenkin köyhimpiä kohtaan väärin kieltää ne eli katkaista tikapuiden alimmat puolat.

Argumentointisi on heppoista. USA:ssa on kyllä rahaa, mutta sitä ei haluta käyttää kohtuullisten palkkojen maksamiseen kaikille. Vastakkain ovat yrityksiä omistavien tahojen ja sijoittajien suurvoitot ja köyhät ihmiset. Kitupalkan maksamisessa on siis kysymys köyhyyden hyväksikäyttämisestä.

Niistä USA:n työntekijöistä, jotka vuotta aiemmin olivat minimipalkalla, kaksi kolmesta saa korkeampaa palkkaa

Tällä tilastolla ei ole merkitystä, jollei ole tiedossa kuinka moni korkeampaa palkkaa saanut samaan aikaan putosi minimipalkalle. Lisäksi tarkasteluajankohdan valinta voi vaikuttaa tulokseen paljonkin kausivaihteluiden vuoksi. On myös hyvä huomioida alle minimipalkan ansaitsevien suuri määrä USA:ssa: vuonna 2007 heidän lukumääränsä oli yli nelinkertainen minimipalkkaa saavien määrään nähden.

Esim. 37,6 % minimipalkallisista on vanhempiensa luona asuvia teinejä. Pitäisikö heidän työuransa alku estää korottamalla minimipalkkaa ja näin tekemällä heistä vähemmän haluttuja työntekijöitä?

Ei heidän työuransa alku tietenkään estyisi, vaikka se saattaisikin joidenkin kohdalla jonkin verran siirtyä. Kotona asuvat teinit eivät missään päin maailmaa ole lähellekään täystyöllistettyjä. Jos heille maksettava palkka on heidän työnsä ja työsuorituksensa laatuun nähden kohtuuttoman alhainen, on rakenteissa tässäkin tapauksessa vikaa.

Julmimmin korotus heittää työttömiksi tietysti vajaakuntoisia, monia maahanmuuttajia sekä muita heikosti tuottavia – ja eniten työtä tarvitsevia – työntekijöitä.

Yrität hurskastelevasti pukea ihmisten hyväksikäyttämisen armeliaisuuden kaapuun. Kuten jo toin esille, kohtuuttoman pienien palkkojen takana on yritystoiminnalla rahaa tekevien ahneus, ei hyväntahtoisuus köyhiä kohtaan. Köyhät ovat yksi tekijä USA:n yritysmaailman valtavien voittojen luomisessa.

Laajassa tutkimuksessaan minimipalkan ja köyhyyden yhteydestä 1966-1998 Richard Vedder ja Lowell Gallaway totesivat, että monissa väestöryhmissä minimipalkkojen korotus lisäsi köyhyyttä. Se siis ei lisää vain työttömyyttä.

Tässäkään ei ole kysymys luonnonlaista, vaan rakenteellisesta ongelmasta. Jos minimipalkkojen nostoon ei yhdistetä muita työllisyyttä edistäviä toimia, voi työttömyys - ja sen myötä köyhyys - lisääntyä. Epäilemättä moni taho USA:ssa pyrkii estämään näiden muiden toimien toteuttamisen, sillä sehän voisi saada minimipalkan noston näkymään hyvässä valossa.

Väestötutkimuksen mukaan USA:n “köyhät” (virallisen luokituksen mukaan) ovat yllättävän varakkaita. Esimerkiksi 46 % heistä omistaa asuntonsa

Kertonee köyhyyden lisääntymisestä ja siitä, että moni aiemmin hyvin toimeentuleva on pudonnut köyhyysrajan alapuolelle. Riippuen siitä minkä ikäinen tämä tilasto on, myös talouskuplaan liittyneellä holtittomalla asuntoluototuksella voi olla osuutensa.

76 %:lla on ilmastointi

Kertonee enemmän ilmastoinnista melkein asuntojen vakiovarusteena USA:ssa, kuin sikäläisen köyhyyden luonteesta.

kahdella kolmesta on enemmän kuin kaksi huonetta henkeä kohden.

Tämäkin kertonee paljolti rakentamistavasta ja toisaalta köyhyyden lisääntymisestä aiemmin hyvin toimeen tulleiden keskuudessa, eikä köyhien suuresta ostovoimasta.

Itse asiassa USA:n keskivertoköyhällä on enemmän asuinalaa kuin keskivertoasukkaalla Suomessa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Itävallassa, Kreikassa, Portugalissa Ranskassa ja Saksassa.

USA:n rakentamiskulttuuri poikkeaa tässä suhteessa paljon eurooppalaisesta. Siellä ei pieniä asuntoja yksinkertaisesti juurikaan ole tarjolla.

97 % USA:n köyhistä omistaa väri-TV:n, suurin osa peräti useita.

Myydäänkö jossain vielä mustavalkotelevisioita? ;-) Televisio on itsestäänselvyys USA:laisessa taloudessa, ja sellainen hankitaan, vaikkei rahaa olisi kunnolla edes ruokaan. Television voi myös saada niin halvalla, ettei sellaisen omistaminen kerro elintasosta paljoakaan.

62 %:lla on kaapeli- tai satelliitti-TV

USA:ssa kaapeli- tai satelliittitelevisio koetaan paljon tärkeämmäksi asiaksi kuin täällä. Tämän vuoksi sen hankkimiseksi ollaan myös valmiita tekemään uhrauksia muissa asioissa.

Kaukana aliravituista, ”köyhillä” suurempi lihavuusongelma kuin muulla väestöllä.

Kuten muut jo toivat esille, tämä esimerkki kertoo suuresta asiantuntemattomuudesta lihavuuden syistä ja USA:laisten ravintotottumuksista. USA:ssa ruokiin lisätään täkäläisen mittapuun mukaan paljon sokeria, varsinkin halpaa ja erityisen lihottavaa maissisiirappia. Sitä käytetään myös makeuttamaan virvoitusjuomia, joiden kulutus on USA:ssa valtavaa. USA:lainen ruokavalio, varsinkin köyhien, sisältääkin suuren määrän erilaisia makeita ja rasvaisia ruokia. Lihominen ei siis kerro "köyhien varakkuudesta", vaan vinoutuneesta ravitsemuskultturista.

Tunnut ajattelevan, että köyhyys olisi USA:ssa vain jokin vähämerkityksinen tilapäinen vaihe, josta ihmiset nopeasti ponnistavat parempaan elintasoon. Kun suhteuttaa köyhien lukumäärän väestömäärään, voi kuitenkin laskea, että keskimääräinen USA:lainen viettää yli 12 vuotta elämästään köyhyydessä. Suuri osa väestöstä ei kuitenkaan koe köyhyyttä koskaan, joten köyhyyteen ajautuneille se on useimmiten pysyvä tai pitkäaikainen olotila.

Eräänä päivänä havahdunkin huomaamaan että ainakin 20 vuotta oli kulunut etten ollut puhunut kenenkään kanssa luontevasti ellen ollut pienessä hönössä ja silloinkin puheenaiheet yhtä tyhjän kanssa. Olin oppinut pitämään arjesta sekä samalla minusta oli tullut tehokas! Suomalainen tulee toimeen työttömyyspäivärahalla ellei tarvitse rahaa päihteeseen. Toinen seikka on aktivoida itseään mikäli työpaikka ei aktivoi.

Maaseudun autioitumisesta hyötyisivät kaikki. Ruokaa tuottaa nykyään hyvin pieni osa maalaisista. Turismi on jo Lapin suurin elinkeino. Kasvu jatkuu ellemme sitä puoliväkisin itse lopeta.

Yhteiskuntarauha edellyttää tasaisempaa tulonjakoa. Hyvin karkeasti -voimme valita...Argentiinan tien tai sitten Sveitsin mallin. Kumpi selviää paremmin tulevista luonnonkatastrofeista?

Nyt ollaan kpvaa vauhtia menossa Argentiinan suuntaan. Katalysaattorina näkyy toimivan Kiinan kauppa. Ghettoutuminen on jo alkanut.

Luokkatietoisuus ei ole hävinnyt yläluokasta. Muut ovat kummallisesti epätietoisempia asiasta, mikä mm kertoo ylhäältä tulevan tiedotuksen onnistumisesta.