Braxmaattisuus
Olin ensimmäistä kertaa vihreiden puoluekokouksessa silloin, kun Tuija Brax hävisi puheenjohtaja-äänestyksen Satu Hassille. Olimme silloin ensimmäista kertaa kautta aikain hallitusvastuussa.
Vihreälle väelle oli uutta joutua puolustamaan silloinkin hallituksen toimintaa, kun se oli oman linjan vastaista. Opeteltiin hyväksymään se, ettei aina voi voittaa ja silti on kyettava olemaan mukana vallankäytössä.
Ei se kivutta nytkään suju.
Jälkiviisaasti moni ajattelee, etta Tuija Brax syrjäytettiin johdosta, koska tarvittiin porukalle syntipukki tehdyistä kompromisseista ja hallitusvastuun opettelusta. Silloin minäkin äänestin Satu Hassia ja hyvähän siitä tuli, Hassin kaudesta.
Muistan puoluekokouksen käytävien hengen: että Brax on vain "braxmaattinen", ei riittävän aatteellinen, ei ole visioita, on liian helsinkiläinen, on liian oikeistolainen.
Jos joku selviää voittajana vihreiden tämänkertaisesta hallitustaipaleesta, se on Tuija Brax. Varsin yleinen ja yhtäläinen arvio on, että hän on selvinnyt ministerintehtävästään voitokkaasti ja hyvin, vaikka eteen on tullut hurjan vaikeita tilanteita, kuten vaalirahoitusskandaali.
Tuija Brax on kyennyt tällä kertaa säilyttämään luottamuksen siihen, että hän tekee aatteellisesti parhaansa ja on käytännön politiikassa taitava. Braxmaattisuus on nyt pelkästään positiivinen termi.
Vihreiden joukkueena olisi kyettävä samaan. Kuten puheenjohtaja Sinnemäki ja puoluesihteeri Laturi ovat myöntäneet, torjuntavoittoja on vaikea selittää voitoiksi.
Satiirilehti Lehden Rakas Vuosikirja teki pilkkaa vasemmistopoliitikkojen selityksistä, jotka uppoavat yhä huonommin äänestäjiin. Varotaan, ettei meille käy samoin.
Yksi vasemmiston helmasynti on vääntää kritiikki aina viestintä- tai tiedostusongelmaksi. Että ei olla tavalla tai toisella saatu omaa viestiä perille ja ainoa, missä on petrattavaa on oma ulosanti. Ikäänkuin politiikan sisältöön kohdistuva kritiikki ei vaatisi juuri politiikan sisällön arvioimista.
Vihreiden on kyettävä hallitustaipaleen viimeisenä vuotena paitsi kertomaan voitoista ja tappioista, myös arvioimaan tehdyn politiikan sisällön onnistumista. Vain sillä tavalla voidaan säilyttää usko siihen, että tehdyistä virheistä opitaan.
Haluan, että me vihreät kykenisimme osoittamaan, että hallituksessa otetut pienet askeleet kulkevat oikeaan suuntaan. Tavoitteenamme on kuitenkin koko yhteiskunnan ekologinen rakennemuutos, ei vain pieni viilaus valmiiseen maailmaan.
Siihen nähden on selvää, että askeleet ovat olleet liian pieniä.
- Ihmeellistä unelmahöttöä (10.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Ympäristövaikutuksista (8.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Vaalivalvojaiset-Valvaka (4.2.2012)
- Lähimmäisenrakkaus ehkä? (3.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Greenpeacehan voisi ojentaa (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- Ei hyvältä näytä (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Monilla mobbareilla menee oma (27.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)
Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.
Medialapiointia
Ajankohtaisessa kakkosessa ministeri Brax on hyvin braxmaattisesti vihreiden tiedotuslinjalla.
http://areena.yle.fi/video/676405
Näytönpaikka
On oleellista suomalaisen poliitikon toimia arvioidessa ottaa huomioon Suomessa vallitseva kulttuuri- ja tapaperintö, joiden mukaisesti julkisuudessa ministerinkin tulee toimia.
Jokainen ihminen toimii tavalla, jonka kokee itselleen oikeaksi ja oikeutetuksi.
Tämän muuttaminen lainsäädännöllä tai jalkapannalla on perin vaikeaa ja täysin epäluotettavaa.
Täten myös esim. kunniaperinteeseen vetoavien toimia voidaan tarkastalla heidän lähiympäristön ja perheyhteyksien kautta. Ja vain näiden syvien, sisäisten arvomaailmojen, toimintamekanismien ja ryhmädynamiikkoihin perehtyminen antaa mahdollisuuksia näiden onnettomien tapahtumien taustojen selvittämiseen.
Optula ja MLL muiden muassa ovat jo vuosikausia selvittäneet millaisiin seurauksiin perheensisäinen väkivaltainen ilmapiiri johtaa sitä kohtaavissa ja siihen kasvavissa lapsissa.
Valtiovallalle on annettu kymmenittäin suosituksia ja ehdotuksia, miten alkuvaiheen perhevaikeuksiin tulisi puuttua ja kriisitilanteeseen joutuneiden avunhakemiskynnystä tulisi laskea, tiedotusta ja sosiaalitoimen herkkyyttä ja ammattitaitoa lisäten.
Tähän vaaditaan laajaa oikeusministeriön, sisäministeriön ja sosiaaliministeriön yhteistoimintaa, jolla myös valtionvarainministeri saadaan vakuuttuneeksi tämän työn välttämättömyydestä.
Jokaisen ministerin prakmaattinen pitäytyminen oman hallintoalansa piirin sisään sulkeutumiseen, jättää tämän koko kansakuntaa koskevan murheen hoitamatta.
Toivon Rosan toteamalle Braxmaattisuudelle katetta oikeassa oikeuspolitiikassa
tasa-arvo puutteita
Sääli vain, että Brax ei näytä uskovan tasa-arvoon. Hän on kirkkaasti naisten puolella. Koettakaas keksiä joku aloite missä Brax on yrittänyt ratkoa tasa-arvo konflikteja muuten kuin asettumalla naisten puolelle.
Braxin asenne ei siis vaikuta rehdiltä.
Braxmaattista
Tuija Brax eduskunnassa pitämässään puheessa:
”Aivan viimeisenä, arvoisa puhemies, palaisin vielä näihin lähes 200 000 suomalaiseen lapseen, jotka näkevät, kun heidän äitiään hakataan - melkein Tampereen asukasluku.”
- Tuija Brax
Ja Janina Andersson blogissaan:
”…190 000 lasta näkee vuosittain, kun heidän äitiään pahoinpidellään. Valitettavasti näitä käyttäytymismalleja ajaudutaan helposti toistamaan, mikäli tapahtuneesta ei saada kunnolla puhua ja sitä ei saada käsiteltyä…”
-Janina Andersson, vihreä feministi, nyk.lakiasiain valiokunnan puheenjohtaja
Elikkä:
- jos kuvitellaan, että perheessä on keskimäärin 1,5 lasta niin vuosittain pahoinpideltyjä naisia on siis pyöreät 126 000.
...Siis sellaisia joilla On lapsia ja lapset Ovat Nähneet kun isä lyö äitiä, hakkaa, potkii...
Kuinka suuri lienee sellaisten pahoinpideltyjen ja hakattujen naisten määrä, joilla ei ole lapsia tai lapset eivät näe hakkaamista?
Jos arvataan vähän alakanttiin tuosta luvusta 126 000….. vaikkapa 80 000 niin päästään vuosittaiseen pahoinpitelylukuun 206 000.
Suomalaiset miehet siis hakkaavat vuosittain reippaasti yli 200 000 naista parisuhteissaan.
Tämä tekee about 540 naisenhakkaamista,pahoinpitelyä/päivä...
Kirjoita uusi kommentti