Hiilijalanjäljen laskemisen vaikeudesta

Suomen Ympäristökeskuksen mukaan palvelujen hiilijalanjälki on puolet tavaroiden hiilijalanjäljestä. (Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=343699&lan=fi )

Mielestäni tämä väite on ongelmallinen. Kuvitellaan esimerkkitilanne, jossa päätän Ympäristökeskuksen kannustamana käyttää rahani moottoripyörän sijasta hierontapalveluihin, mutta hieroja kertookin ostavansa saamillani rahoilla moottoripyörän. Tällöin on yhdentekevää ympäristön kannalta ostanko itse moottoripyörän, vai ostaako sen hieroja.

Hieroja voi myös kertoa ostavansa rahoillani vaikkapa siivouspalveluja, mutta siivooja voi taas ostaa rahoilla moottoripyörän halutessaan.

Koska keskimääräinen säästämisaste on vain 3%, muodostuu yksittäisen ostopäätöksen hiilijalanjäljen laskenta käytännössä hyvin vaikeaksi. Joka tapauksessa säästämisaste ja siitä seuraava kulutusketjun suuruus tulisi mielestäni ottaa huomioon mikäli yksittäisen ostopäätöksen hiilijalanjälkeä halutaan arvioida.

Kysehän on siitä, mitä itse tekee. Kukaan ei voi tietää tai vaikuttaa, siihen miten "omat" rahat jatkossa käyttäytyvät. Voihan se moottoripyöräkauppiasta aivan yhtä hyvin käyttää rahasi vähähiilisesti hierontaan tai muuhun palveluun (kunhan ei lennä Thaimaahan).

Jokainen tekee omalla lompakollaan valintoja ja jokainen valinta vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yhteiskunta kehittyy. Vähähiilisten palveluiden markkinoita voi kehittää käyttämällä rahansa niihin.

Pointtini on se että nykyään virheellisesti väitetään esim. tavaroiden kohdistuvan ostopäätöksen hiilijalanjäljen olevan kaksinkertainen palveluihin kohdistuvan ostopäätöksen hiilijalanjälkeen. Mikäli hiilijalanjälkeen lasketaan mukaan kaikki ostopäätöksen aiheuttamassa kulutusketjussa tapahtuva kuluttaminen, on nykyisellä säästämisasteella aika yhdentekevää mihin rahasi käytät, sillä ensimmäinen porras muodostaa pienen osan koko ketjusta.

Yhteiskunnan kehitykseen voi vaikuttaa myös siten että minimoi omat kulutusketjunsa suosimalla edullisia hyödykkeitä ja säästää erotuksen. Tällöin oma hiilijalanjälki pienenee ihan oikeasti.

Valmismatkojen osuus suomalaisten kulutusmenoista on n. 1%, auton vapaa-ajan käytön n. 4% ja ravintoloiden sekä hotellien n. 7%. (Lähde: http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-09-10_004.html?s=0 )

Kun käytät 1000 euroa vaikkapa siivouspalveluihin, aiheutat 3%:n säästämisasteella 33000 euron suuruisen kulutusketjun, josta 32000 euroa on ensimmäisen portaan jälkeisiä ostopäätöksiä.

Tästä 32000 eurosta keskimäärin 1% eli 320 euroa kuluu valmismatkailuun, 4% eli 1280 euroa auton vapaa-ajan käyttöön ja 7% eli 2240 euroa hotelleihin ja ravintoloihin. Lasketut arvot ovat hyvin suuntaa-antavia, käytännössä kulutusketjut jatkuvat myös ulkomaille (jossa toki myös matkaillaan).

Mikäli olisit siivonnut itse ja säästänyt kyseiset 1000 euroa, ei em. matkailuun liittyviä kulutusmenoja olisi päässyt syntymään.

Sen sijaan, että keskustellaan hiilijalanjäljen laskemisen vaikeudesta, pitäisi keskustella hiilijalanjäljen laskemisen turhuudesta. On ihan järkevää verrata autojen energiankulutusta esim. kWh/km ja rakennuksien energiankulutusta esim. kWh/m2/a, mutta on älyvapaata sotkea selvään asiaan hiiltä. Tällaiset näpertelylaskelmat viehättävät ihmisiä, jotka haluavat rankata ihmisiä ja asioita moraaliseen paremmuusjärjestykseen. Tulevat historioitsijat puistelevat vielä päätään. Oli ne outoja aikoja silloin 2000 luvun alussa.

Energiankulutus on olennainen osa ekotehokkuutta ja hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljellä mitataan tuotteen tai palvelun ilmastovaikutusta ja se ei onnistu pelkällä energiankulutuksen mittaamisellä. Esimerkiksi kivihiilestä tuotetulla sähköllä valmistetun tuotteen vaikutus ilmastonmuutoksen on huomattavasti suurempi kuin saman asian tuottaminen uusiutuvalla tai vaikka maakaasulla.

Joopase joo.
Hienoa kikkailua luvuilla ja tilastoilla ja matematiikalla. Näyttää siltä että teillä ei ole lasta koskaan ollutkaan siellä pesuvedessä.

Otetaanpa esme rakas polttomoottoriautomme, tehoja, hyötysuhteita, prosentteja siinä ja tässä, häviötä sinne ja tänne, kitkaa on sielläsun täällä, paljon prosentteja ja kertoimia. On aivan turhaa viisastelua ja kikkailua yrittää päteä tai harhaan johtaa kanssaihmisiä niillä. TOTUUS on kuitenkin se että kaikki polttoaine minkä peltipolle on syönyt, on muuttunut lämpösaasteeksi ilmakehään, joka pilaantuu enemmän ja peruuttamattomasti juurikin tuosta lämmöstä eikä hiilidioksidista. Laskukaava on helppo:
1 litra poltettua polttoainetta = 10 kWh lämpöpäästö ilmakehään.

Yhtä yksinkertainen kaava riittää tuohon hiilijälkeen, tosin sen laskeminen lienee tarpeetonta tuon edellisen johdosta.
Toki, jos jonkinlaista korrelaatiota pitää hakea niin tuon esimerkin mukaan 1,479 euroa> 10kWh päästö, tai mikä tahansa 1,479 euron ostos, riippumatta ketjun monista vaiheista.
Luulen että siivoojan perillinen viimeistään ostaa moottoripyörän ja käyttää siihen sen säästetynkin 3 %.

Hieman totutta kehiin: lisätäänpä hiilijalanjälkeen myös lisääntymisen hiilijalanjälki, joka on hiilijalanjälkenä kaikkein merkittävin. Se kuitekin diskreetisti jätetään huomiomatta, mikä tekee koko hiilijalanjälki -ongelmanasettelun kyseenalaiseksi.

Maailman kokonaishiilijalanjälki oli vuonna 1950 2,5 miljadria x ihmisen keskimmääräinen hiilijalanjälki. Nyt tuo kerroin on 7 ja siinä on CO2 problematiikan keskeisin tekijä.

Ongelma ratkennee kuitenkin itsestään kuluvan vuosisadan aikana tapahtuvan väestöromahduksen vuoksi (ruoka loppuu). Toivottavasti ilmakehä pystyy korjaamaan nyt aiheutetun vahingon.

Otetaan esimerkiksi nyt käyttöönotettu 96 oktaaninen E10 bensiini. Sen sanotaan pienentävän CO2 päästöjä. Näin teoreettisesti jonkin verran tapahtuu jos otetaan huomioon vain se että alkoholin polttamisesta kiloa kohti tulee jonkin verran vähemmän hiilidioksidia kuin bensiinikilon polttamisesta.

Asia muuttuukin toiseksi kun otetaan huomioon seuraavat seikat:
1. Alkoholin valmistuksessa käymisprosesseissa syntyy painossa mitattuna suunnilleen yhtä paljon CO2 kaasua kuin alkoholia. Tämä lisää alkoholin hiilijalanjälkeä, jota EU:n teoreettisissa laskelmissa ei ole otettu huomioon.
2. Sokeriruoon kasvatuksessa, korjauksessa jne käytetään öljyä joko suoraan maan muokkauksessa, sadonkorjuussa ja kuljetuksissa sekä huomattavat määrät välillisesti lannoitteiden valmistuksessa. Tämä lisää alkoholin hiilijalanjälkeä, jota EU:n teoreettisissa laskelmissa ei ole otettu huomioon.
3. Alkoholissa on pienempi energiasisältö, joten kulutus autoissa jonkin verran nousee ja tämäkin lisää hiilijalanjälkeä.

Summa summarum:
EU:n ja Suomen ympäristöviranomaiset olivat tekevinään ympäristöä suojelevan ratkaisun mutta kun kaikki sivuvaikutukset otetaan huomioon hiilijalanjälki senkun vain kasvaa heidän toimiensa johdosta.

Päättävillä viranomaisilla tulisi olla paljon laajempi ymmärrys asioihin joita he ovat päättämässä, muuten syntyy vain sutta ja sekundaa.