Työurat pitenevät, kun välivuodet saadaan kuriin

Keinoja Työurien pidentämiseen on viime vuosina etsitty heikolla menestyksellä niin hiihtoladuilta kuin ammattijärjestöjen työryhmistäkin. Paras keino tavoitteen saavuttamiseksi saattaa kuitenkin löytyä nuorten opiskelu- ja työolojen parantamisesta.

Tällä hetkellä matka toisen asteen opinnoista, eli esimerkiksi lukiosta, jatko-opintoihin kestää keskimäärin kolme vuotta.

Vuonna 2007 uusista ylioppilaista 57 prosenttia ei jatkanut opintojaan valmistumisvuonna. Luku nousi 65 prosenttiin vuonna 2008, jolloin apulaisoikeusasiamies poisti tuoreiden ylioppilaiden saamat lisäpisteet.

Välivuodet ovat nuorten opiskeluaikoja suurempi ongelma, koska vastoin yleistä käsitystä suomalaisnuoret eivät opiskele poikkeuksellisen kauan. Opiskelemaan pääsemiseen ja oman opiskelualan miettimiseen sen sijaan tuhraantuu liikaa aikaa.

”Ammatinvalinnan pohdinnan pitäisi kulkea järjestelmällisesti koko koulutusjärjestelmän läpi. Jos vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen alkaa miettiä, mitä tekee ja mihin hakee, tulee helposti välivuosia”, Hannu Jaakkola Suomen ylioppilaskuntien liitosta sanoo.

Syynä on ennen kaikkea lukioiden heikko opinto-ohjaus.

”Opinto-ohjauksessa keskitytään vain siihen, että lukio saadaan suoritettua. Nuoren kannalta työ jää kesken”, sanoo Suomen lukiolaisten liiton edunvalvonta-asiamies Ari Mattila.

Opiskelijajärjestöt esittelivät omia keinojaan työurien pidentämiseksi keskiviikkona. Niihin kuuluu myös pääsykoejärjestelmän uusiminen.

Esimerkiksi Tampereen yliopistoon vuosittain valittavista opiskelijoista 40 prosentilla on jo opiskelupaikka.

Puutteet ovat olleet tiedossa jo kauan, mutta ne ovat jääneet koulujen paremmuuslistausten ja tiukentuvan menokurin jalkoihin.

Opiskelijajärjestöjen mielestä tehokkuus ei voi olla ainoa yhteiskunnassa mitattava asia. Jos joka viides lukiolaistyttö kärsii koulu-uupumuksesta ja Nuorisobarometrin mukaan lähes joka kymmenes 18-29-vuotias pelkää uupuvansa täysin työelämässä, ei uran pohtiminen kiinnosta.

”On suuri vaara, että jo työelämän alussa väsytetään ja syrjäytetään suuri määrä ihmisiä. He vasta kalliiksi tulevatkin”, Jaakkola sanoo.

Mutta jotain vikaa on kai myös koulutuspolitiikassa, jos vielä 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä opiskelu on hyvin yleistä?

”Kansainvälisesti vertailtuna meillä tehdään paljon ja laajoja korkeakoulututkintoja. Mutta kertoo se myös valmistumisten viivästymisestä”, opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen sanoo. Lehikoisen vetämän, koulutusta pohtivan työryhmän mukaan jokaisella lukion päättävällä nuorella olisi oltava konkreettinen opiskelusuunnitelma ja jatko-opiskelupaikka mietittynä.

”Käytännössä ohjausta eniten tarvitsevat pääsevät nyt halutessaan hyvin helposti lipeämään.”

Työryhmä luovuttaa työnsä tulokset opetusministeri Henna Virkkuselle (kok) maaliskuussa.

Lehikoinen muistuttaa, että myös sillä on väliä, mille aloille nuoria ohjataan. Esimerkiksi media-alalla moni kouluttautuu suoraan kortistoon.

”Kyllä työllistyminen huolettaa, koska opiskelupaikkoja karsitaan jo nyt ylikoulutuksen takia. Alan valinta on tietoinen riski”, media-alaa opiskeleva Arttu Lehtinen sanoo.