Tällainen on vihreä
Korkeakoulutettu, kaupunkilainen, arvoiltaan liberaali, nuori ja nainen. Sellainen on vihreiden jäsenkyselyn mukaan keskiverto vihreän puoleen jäsen – eikä tämä tieto takuuvarmasti heitä ketään persuuksilleen yllätyksestä.
Perikuva. Klikkaa kuva isommaksi ja katso millainen on vihreä.
Kuva: Antti-Juhani JohanssonSyksyllä tehdyssä ja keväällä julkaistussa jäsenkyselyssä oli kuitenkin yksi kohta, joka yllätti jopa puoluesihteeri Panu Laturin: korkea koulutustaso. Vihreiden jäsenistä 12 prosenttia on tohtoreita tai tohtorintutkintoon opiskelevia. Korkeakoulututkinto on yli puolella.
Laturin mukaan korkeakoulutetuissa jäsenissä ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Jäsenkuntaa pitää kuitenkin hänen mukaansa ehdottomasti laajentaa, kun tavoitteena on saada 15 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä.
”Toimimme aika akateemisesti, mikä saattaa karkottaa ei-akateemisia. Vihreissä voi toimia, vaikka ei olisi avainasiantuntija alallaan. Voi olla myös mielipideasiantuntija.”
Kyselyn tarkoituksena oli antaa vinkkejä vihreiden poliittisen ohjelman valmisteluun. Mitä jäi käteen?
”Jatkamme samalla linjalla. Olemme ympäristöpainotteinen yleispuolue”, Laturi toteaa.
Kyselyn mukaan vain kolme prosenttia vihreiden jäsenistä kannatti lisäydinvoiman rakentamista. Useissa mielipidemittauksissa vihreitä äänestävien kanta ydinvoimaan on kuitenkin ollut selvästi myönteisempi. Energiateollisuuden tammikuussa teettämässä kyselyssä vain runsas kolmannes vihreitä äänestäneistä suhtautui ydinvoimaan kielteisesti. Laturi toteaa, että ero äänestäjien ja jäsenten ydinvoimakannoissa on tiedetty pitkään.
”Ydinvoimaa kannattavat äänestäjämme ovat valinneet vihreät parhaaksi puolueeksi, vaikka ovatkin ydinvoimasta eri mieltä.”
- "Kukkahattutätien" direktiivi. (08:37)
- Velaksi eläminen vihreää? (22.5.2012)
- Energiaton tulevaisuus (22.5.2012)
- Free-sopimuksista (21.5.2012)
- Eutanasia ja poikien oikeus päättää ruumiistaan. (21.5.2012)
- Mistä elintaso syntyy? (20.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Brasilia pahasti korruptoitunut (16.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Jälleen yksi cityvihreiden pilvilinna! (15.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Vegfest 18.-20.5. Tampereella (12.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)









Häviävä ero
”Ydinvoimaa kannattavat äänestäjämme ovat valinneet vihreät parhaaksi puolueeksi, vaikka ovatkin ydinvoimasta eri mieltä.”
Tämäkin särö on katoamassa. Onhan vihreät puolueena tekemässä hallituksessa (ja eduskunnassa) päätöksiä ydinvoiman lisärakentamisesta. Joten puolueen linja käytännössä tulee olemaan sama, kuin tuon ydinvoimaa kannattavan porukan.
aivan
Eli selkokielellä etelän betonikaupungeissa asuvien espressoa juovien hienopierujen puolue, jonka keskivertojäsen mieltää itsensä luontoihmiseksi, mutta ei osaa nuotiota tehdä. Ja puolue joka pysyy hallituksessa vaikka se päättäisi rakentaa sata ydinvoimalaa.
Akateemisuus on ongelma
Yksipuolinen akateemisuus on valitettavasti ongelma jokaiselle organisaatiolle, kuten yksipuolisuus yleensäkin.
Olen itse opiskellut kaksi akateemista tutkintoa. Työelämässä olen tämän ohessa ja jälkeen viettänyt vajaa 10 vuotta.
Akateemisuudesta olen löytänyt seuraavia hyviä ja huonoja puolia:
+ usko ja kyky ongelmien analyyttiseen ratkaisuun
+ tiedon lisääntyminen
+ syntyneet ihmissuhteet
- luulo, että yliopistokoulutus tekisi ihmisestä älykkäämmän kuin mitä tämä on
- väärä käsitys siitä, että "käytäntö" on yksinkertaisempaa kuin "teorian maailma". Asia on juuri päinvastoin.
- väärä itseluottamus asioiden ymmärryskyvyn suhteen ja sokeus asioiden yksinkertaistamiselle
Kiteyttäisin, että akateemisuus on erittäin vajavaista. Ne täydentävät toisiaan, eivät ole toistensa vihollisia. On erittäin turmiollista ajatella, että akateemisuus tekisi ihmisistä automaattisesti jonkinlaisen viisaan päätöksentekijän. Siihen tarvitaan myös muuta oppia.
Yllätys
Panuuu, ei kai se nyt ollut mikään yllätys, että meidän jäsenet on akateemista porukkaa?
Minulle yllätys oli se, kuinka harva itse asiassa on kasvissyöjä tai varsinkin vegaani.
Kirjoita uusi kommentti