Auringon hiipuminen ei pysäyttäisi ilmastonmuutosta
Ilmasto jatkaa lämpenemistään, vaikka auringon aktiivisuus laskisi pohjalukemiin, arvioi tuore tutkimus. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Rauhoittumassa? Tuoreen tutkimukseen auringon aktiivisuuden lasku ei säästä maapalloa ilmaston lämpenemiseltä.
Kuva: NasaAuringon aktiivisuus on vähentynyt viime vuosina, mutta Potsdamin Climate Impact Research -laitoksessa tehdyn tutkimuksen mukaan sen viilentävä vaikutus on enimmilläänkin vain 0,3 astetta vuoteen 2100 mennessä.
Ilmaston arvioidaan lämpenevän huomattavasti enemmän – Potsdamin tutkimuksen mukaan 3,7–4,5 astetta.
”Oletus, että edessä on uusi pieni jääkausi, jos auringon aktiivisuus laskee minimiin, on väärä”, sanoo tutkimusta johtanut Georg Feulner.
Auringon aktiivisuus on käynyt minimissään neljästi viimeisen 800 vuoden aikana. Niin sanotun Maunderin minimin aikana Euroopassa koettiin pieni jääkausi, joka aiheutti muun muassa Thames-joen jäätymisen Englannissa talvella 1683–1684.
Lisää aiheesta:
- Ihmeellistä unelmahöttöä (10.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Maahanmuuttajat eivät paranna huoltosuhdetta (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Usko on sydämen asia (3.2.2012)
- Taloudellinen päätös (2.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Greenpeacehan voisi ojentaa (1.2.2012)
- Logan fosforipäästöt (31.1.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- Ei hyvältä näytä (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)









Tämä talvi on esimakua
Kyse ei ole mistään tulevaisuudessa siintelevästä asiasta vaan tämä talvi on esimakua kylmenemisestä. Aurinkominimi jatkuu nyt kuudetta vuotta - ja sattumoisin historiasta tiedämme että viive auringon aktiivisuusminimin ja ilmaston kylmenemisen välillä on juurikin kuutisen vuotta. Media ei vain ole asiasta pahemmin uutisoinut ja sen vuoksi suuri yleisö on vielä pihalla siitä missä kohtaa kehitystä nyt mennään.
Lähin vertailukohta nykyiselle auringon aktiivisuusminimille löytyy parin sadan vuoden takaa ns. Daltonin minimistä:
The Dalton Minimum was a period of low solar activity, named for the English meteorologist John Dalton, lasting from about 1790 to 1830. Like the Maunder Minimum and Spörer Minimum, the Dalton Minimum coincided with a period of lower-than-average global temperatures. The Oberlach Station in Germany, for example, experienced a 2.0°C decline over 20 years. The Year Without a Summer, in 1816, also occurred during the Dalton Minimum.
The precise cause of the lower-than-average temperatures during this period is not well understood.
http://en.wikipedia.org/wiki/Dalton_Minimum
Tämä talvi on ihan tavallinen
Mistä talvi 2007-2008 oli sitten esimakua? Niin lämmin talvi koetaan Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimäärin kerran 200 vuodessa. Tosin ilmaston lämpenemisen myötä tuollaisia talvia on jatkossa kerran 35 vuodessa.
Kuluva talvi ei ole Suomessa läheskään yhtä poikkeuksellinen: kerran 5–8 vuodessa. Tosin ilmastonmuutoksen myötä näin kylmiä talvia koetaan jatkossa vain kerran 15–20 vuodessa.
Ja jos tuo aurinkominimi olisi Suomen talven takana, miten selität sen, että globaalisti esimerkiksi tammikuu oli varsin lämmin?
Auringolla on oma osuutensa tässä kaikessa, mutta mitenkään määräävä vaikutus sillä ei ole.
Tämä talvi on epätavallinen
Tämä talvi on epätavallinen, vaikka Suomessa suunnilleen vastaavia vertailukohtia löytyykin 1980- ja 1960-luvuilta. Esim. Keski-Euroopan, Britanian ja USAn itärannikon osalta talvi on ollut vielä huomattavasti harvinaisempi lumisuutensa ja kylmyytensä osalta.
Ns. "globaali lämpötila" ei ole kiinnostava asia. Miksi? Koska kukaan eikä mikään ei siinä elä, kyseessä on pelkkä hypoteettinen suure. Meidän kaikkien on elettävä reaalimaailmassa.
Oleellisin asia on kuitenkin että kyseessä on trendi: myös seuraava euraasian talvi tulee olemaan kylmän ankara. Tätä ei enää edes yllättävä muutos auringon aktiivisuudessa ehdi muuttamaan, viiveet ovat ihmiselämässä mitaten pitkiä.
Lähempänä päiväntasaajaa ja eteläisellä pallonpuoliskolla muutokset ovat vähämerkityksempiä: tropiikissa olosuhteet ovat huomattavan stabiileita verrattuna suurempien leveysasteiden vaihteluihin. Eteläisellä pallonpuoliskolla (> 30 astetta) taas on vähänlaisesti mannerta ja asutusta, alue on enimmäkseen valtamerien peitossa ja meri taas merkitsee valtavaa lämpövarastoa: kaikki muutokset ovat hyvin hitaita.
Oleellista meidän suomalaisten osalta on nyt adaptaatio: on vain kyettävä sopeutumaan luonnon olosuhteiden muutoksiin eli ilmaston vaihteluun - nyt kylmempään päin.
Kirjoita uusi kommentti