Luovuutta tarjotaan yleislääkkeeksi Suomen ongelmiin

Suomi nousee tai kaatuu luovuuden mukana. Näin voi tiivistää kahden tällä viikolla julkaistun raportin pääviestin.

Kulttuuriministeri Stefan Wallinin (rkp) tilaama kulttuuripoliittinen selonteko luovutettiin ministerille tiistaina. Selonteossa visioidaan, miten kulttuuria tulee kehittää vuoteen 2035 saakka.

Keskiviikkona oli vuorossa hallituksen Pekka Himaselta tilaama Kukoistuksen käsikirjoitus, jossa hän pohtii mitä Suomen pitää 2010-luvulla tehdä.

Suomen ongelmien määrittelemiseen ei olisi tarvittu työryhmää tai kukoistuskonsultteja: Suomen talous on taantumassa sukeltanut vielä muuta maailmaa syvemmälle, ympäristöongelmat pakottavat meidät muuttamaan toimintaamme ja joka viidennellä suomalaisella on mielenterveysongelma.

Tällä viikolla julkaistujen raporttien tuoma hyvä uutinen on se, että näihin kaikkiin vaivoihin puree sama lääke, johon meillä lisäksi on varaa, eli luovuus.

Himasen raportin innostunut kuvaus uuden Suomen ”suuresta kukoistuksesta” tuo hetkittäin mieleen Jehovan todistajien Vartiotorni-lehden.

”Uusi tie on ihmisarvoisen kehityksen tie”, Himasen raportissa todetaan.

Mutta raporttia on myös paha piikitellä, sillä Himasen mukaan luovuuden suurimmat esteet Suomessa ovat juuri kyynisyys ja kateus.

Molemmat raportit painottavat samaa asiaa: perinteisen teollisuuden hiipumisen myötä investoinneissa pitäisi suunnata teknologian sijaan kulttuuriin ja miettiä, miten siihen sijoitetut rahat synnyttävät mahdollisimman paljon työtä ja hyvinvointia.

Kulttuuriselonteossa valtion tuet kehotetaan suuntamaan kaupallisesti kannattavalle kulttuuritoiminnalle.

Taidemaalari Erno Enkenberg pitää ehdotusta hyvänä. Hänen mielestään taiteellista toimintaa ei pidä nähdä vain teosten tekemisenä, vaan yritykset ja yhteisöt voisivat käyttää taiteilijoita luovina konsultteina.

”Taiteilijoiden voimavara on kyky ja tottumus jatkuvasti hakea uusia näkökulmia. Sitä pitää osata hyödyntää”, Enkenberg sanoo.

Kulttuuri-intensiiviseen talouteen siirtyminen vaatii, että taiteilijat saavat apua kaupallistamiseen, konseptointiin ja managerointiin.

”Muotoilun kohdalla hyväksytään jo, että muotoilu nostaa tuotteen arvoa ja Suomessa on jo muotoilumanagereita. Samalla tavalla taiteellinen luovuus voisi nostaa sisällön arvoa. Olen itse harmitellut, että muuta kuvataidetta kuin maalauksia on niin hankala tuotteistaa.”

Luovuuden edistäminen on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Tuoreet raportit antavat tavoitteen saavuttamiseen myös käytännön eväitä.

Raporteissa ehdotetaan esimerkiksi tekijänoikeuksien säilyttämistä tekijällä ja niiden irrottamista työsuhteesta, taideaineiden osuuden nostamista kolmannekseen kaikista kouluaineista ja puhtaiden energiainnovaatioiden tuottamien tulojen muuttamista verottomiksi vuoteen 2020 asti.