Tuulivoiman budjettituki on altis juustohöylälle
Suomi uhkaa jäädä muiden EU-maiden kelkasta uusiutuvan energian tuotannossa, kun tuulivoiman ja biokaasun tuet maksetaan vastedes suoraan valtion budjetista.
Vastatuulessa. Uusiutuvat saavat vastedes rahaa suoraan valtion budjetista, jos saavat.
Kuva: Creative CommonsEnnakkotietojen mukaan suora budjettirahoitus korvaa aiemmin esillä olleen syöttötariffimaksun, jossa kantaverkkoyhtiö Fingrid olisi kerännyt tukiin vaadittavat rahat sähkön käyttäjiltä sähkölaskujen mukana.
Muualla Euroopassa suoran budjettirahoituksen mallia ei juuri tunneta.
”Suomi lähtee kenties ainoana maana kehittämään omaa järjestelmää, vaikka tarjolla on maailmalla testattu ja hyväksi todettu malli. Sanoisin, että tässä asiassa vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia”, hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen (vihr) sanoo.
Valtiovarainministeriö on jo aiemmin tyrmännyt tariffimaksun, koska se luokitteli tuen veroksi, ja perustuslain mukaan verojen on kuljettava valtion budjetin, ei yksityisen yhtiön kautta.
Tuulivoimayhtiö Wpd Finlandin toimitusjohtaja Esa Holttinen ihmettelee päätöksen perusteita.
”En tiedä, mikä Suomen perustuslaissa on niin erilaista kuin kaikkien muiden EU-maiden laeissa. Olemme kansainvälinen toimija, ja konsernissa tämä on herättänyt kovasti kummastusta”, Holttinen sanoo.
Hänen mielestään uusiutuvan energian asettaminen valtion napanuoraan on huono päätös.
”Sähkölaskuissa kerätty malli olisi ollut varmempi. Jos valtion budjetissa juustohöylä heiluu, onko olemassa riski että tukea ei tulekaan? Mikä on tuulivoimatuottajan oikeusturva?”
Holttinen arvelee, että vähänkin riskialttiimmat hankkeet voivat jäädä tekemättä, jos tuen jatkuvuudesta ei ole varmuutta.
Tämä taas ei tue EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaardin tällä viikolla esittämää toivetta. Hedegaardin mielestä EU:n on syytä ottaa johtoasema kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja pyrkiä maailman ilmastoystävällisimmäksi alueeksi.
Tynkkysen mukaan syöttötariffimallin onnistumisella on Suomessa keskeinen merkitys.
”Syöttötariffissa on kyse uusiutuvien energioiden edistämispolitiikan todennäköisesti tärkeimmästä yksittäisestä ratkaisusta kymmeneen vuoteen. Toimiva malli on käytännössä edellytys sille, että hallituksen vuodelle 2020 asettama tuulivoimatavoite voi toteutua.”
Lisää aiheesta:
- Ilmainen kasvisruokaluento 1.3. Helsingissä (9.2.2012)
- Naisilla on jo oikeus (joka ei toteudu) (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Huono vertaus. (6.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Vaalivalvojaiset-Valvaka (4.2.2012)
- Taloudellinen päätös (2.2.2012)
- Papit ja kirkonhenkilöt Haaviston takana??!! (2.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)









Kirjoita uusi kommentti