Ydinvoimalan hinnalla saisi paljon muutakin
Suomalaisen elinkeinoelämän ydinvoimainvestoinnit sitovat rutkasti pääomaa muihin teollisiin investointeihin verrattuna.
Kallis mylly. Ydinvoimayhtiöiden esittämiä hinta-arvioita uusista ydinvoimaloista on pidetty optimistisina.
Teollisuuden suurinvestoinnit ovat jo ennestään olleet Suomessa harvinaisia: esimerkiksi kokonaan uusi paperikone on viimeksi otettu Suomessa käyttöön vuonna 1998.
Eli mitä mahtaa jäädä yhteensä noin kymmenen miljardin euron suuruisiksi mainostettujen ydinvoimainvestointien vuoksi tekemättä?
Teollisuus on investoinut taantumaa edeltävinä vuosina Suomeen noin neljä miljardia vuodessa, joten ydinvoimalat syövät noin 2,5 vuoden investoinnit. Jääkö teollisuudelle varaa muihin satsauksiin?
Tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta uskoo, että jää, koska kannattaviksi arvioiduille investoinneille löytyy rahoitusmarkkinoilta rahaa.
Vaikka ydinvoimainvestoinnit ovat Suomen mittakaavassa massiivisia, Lahtinen muistuttaa, että koko teollisuus ei ole mukana ydinvoimalahankkeissa.
”Tämä on iso juttu paperi- ja metalliteollisuudelle. Käytännössä molemmat saivat oman voimalansa. Mutta esimerkiksi Nokia ei ole millään tavalla mukana.”
Teollisuuden viime vuosien investoinnit antavat mittasuhteita ydinvoimaloiden rakennuskustannuksille.
Vuonna 2003 valmistunut Outokummun Tornion-terästehtaan laajennus maksoi miljardi euroa. Metsäteollisuuden viime vuosien suurimmat investoinnit taas on laskettu muutamissa sadoissa miljoonissa. Samassa hintaluokassa liikkuvat myös suunnitellut biodiesel-laitokset: UPM arvioi hintalapuksi noin 350 miljoonaa.
Kokonaisen sellutehtaan hinta lienee nykyään ainakin miljardi euroa. Sen verran maksoi Metsä-Botnian Uruguayn Fray Bentosissa vuonna 2007 valmistunut laitos.
Jos uusiin ydinvoimaloihin palaa rahaa noin noin kymmenen miljardia, summa on kolminkertainen verrattuna hallituksen uusiutuvan energian tukipaketissa hahmoteltuihin tuulivoimainvestointeihin. Vuonna 2020 Suomessa pitäisi pyöriä tuulimyllyjä noin kuuden terawattitunnin verran. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan investointien hinta olisi noin 3,5 miljardia euroa.
Lisää aiheesta:
- "Kukkahattutätien" direktiivi. (08:37)
- Velaksi eläminen vihreää? (22.5.2012)
- Energiaton tulevaisuus (22.5.2012)
- Free-sopimuksista (21.5.2012)
- Eutanasia ja poikien oikeus päättää ruumiistaan. (21.5.2012)
- Mistä elintaso syntyy? (20.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Brasilia pahasti korruptoitunut (16.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Jälleen yksi cityvihreiden pilvilinna! (15.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Vegfest 18.-20.5. Tampereella (12.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)









Verrataanpa kunnolla
Verrataanpa nyt kunnolla, harhaan johtamatta.
Esim. Fennovoiman hanke
http://www.fennovoima.fi/hanke/toteutus/reaktorivaihtoehdot
on arviolta 4–6 miljardia euroa, mutta sen arvioitu energian tuotanto vuodessa on 14–20 Twh.
Eli kaksin- tai kolminkertainen määrä tuohon tuulivoimahankkeeseen verrattuna.
Se siis jo yksin tämän Fennovoiman osalta.
Kirjoita uusi kommentti