Etusivu » Blogi » Eno vastaa


Kotiäitiysharha

11.5.2010

Kotiäitiys ei ole ihmiskunnan luonnollinen lastenhoitotapa.

Nimimerkki ”Kotona, muttei kauaa” kysyy: Onko kotiäiti parempi äiti kuin töissä käyvä äiti?

Nyt syyllistämään! Hyvä kotiäiti hoitaa kodin, lapset ja käy vielä töissäkin. Eikä unohda tuoda miehelleen olutta.

Kuva: Juha Peurala

Eno vastaa: Tähän on helppo vastata: ei. Äitiydessä tai vanhemmuudessa onnistuminen ei ole ylipäätään kiinni siitä, ovatko lapset äidin (tai isän) kanssa kotona vai muussa hoidossa.

Ihan hyviä lapsia tulee molemmilla tavoilla, jos vanhemmat noin muuten ovat tolkun ihmisiä.

Oma äitimuorini oli kotiäiti. Mutta hän hoiti myös lehmät, kasvimaan ja kotityöt. Ja ihan kaiken muunkin, milloin isäukko oli harrastanut liikaa laadunvalvontaa pontikkatehtaassaan. Eli siis 6–7 päivänä viikossa.

Emme me paljon äitiä nähneet, mutta jostain aina ilmaantui aikuisia, jotka katsoivat vähän peräämme.

Kotiäitiyden autuus onkin enemmän tai vähemmän fantasiaa. Missään nimessä kotiäitiys ei ole ihmiskunnan luonnollinen lastenhoitometodi, vaan koko fantasia on peräisin 1950-luvun ylemmistä sosiaaliluokista.

Kyseisen vuosikymmenen ihanteiden perään ei kannata isommin haikailla, tai pian olemme kaulaa myöden lättähatuissa ja yöpakkasissa.

Kautta historian ihmisyhteisöillä on harvoin ollut niin paljon ylijäämää, että työikäisiä aikuisia on ollut varaa pitää rakentelemassa 2-vuotiaan kanssa legoilla päivät pitkät. Useimmiten lapsia ovat hoitaneet isovanhemmat tai muut aktiivityöelämän ulkopuoliset talouden jäsenet. Isää ja äitiä on tarvittu muissa töissä.

Voi tietysti kysyä, onko ylikansoitettu ja vajaalla henkilökunnalla pyöritetty päiväkoti sitten parempi ratkaisu kuin kotihoito. No ei ole. Siksi päivähoidosta pitääkin tehdä laadukasta.

Ja monille lapsille esimerkiksi perhepäivähoito voi olla parempi ratkaisu kuin päiväkoti.

Sinänsä lapsen kanssa vietettyä aikaa tuskin katuu vanhoilla päivillään. Sitä voisivat isätkin miettiä nykyistä useammin.

< EdellinenSeuraava >

Molempi parempi!

Frank | 11.05.2010 19:47

"Ja monille lapsille esimerkiksi perhepäivähoito voi olla parempi ratkaisu kuin päiväkoti."

Kun tarpeeksi tiuhaan tahtiin pirttiviljelys tulosta tuottaa, kotiäidistähän tuleekin perhepäivähoitaja!

Kotiäitiysharha

Hoopotus | 12.05.2010 13:42

Heipsan

Helpoitenhan tästä ongelmasta pääsee, kun siirrytään parisuhteesta quatro tai seksto suhteisiin. Aina olisi joku aikuinen kotona ja syrjähypytkin pysyisi perheessä.

Menneisiin aikoihin vetoaminen

Sisko | 12.05.2010 18:49

Minusta on hassua, että vedotaan menneisiin aikoihin. Että "ennenvanhaan" koko kylä kasvatti lasta (kuten J.Tontti kirjoitti taannoin), tai että kotiäitiys on 50-luvun yläluokan fantasia tai että "kautta historian ihmisyhteisöillä on ollut harvoin ylijäämää..."

Tällainen on rationaalista potaskaa. MIksei samantien vedota apinavaiheeseen, jolloin istuimme vielä puussa??? Mitä on se ihmiskunta, jota tässä perätään? Eikö se voisi kehittyä PALJON pidemmälle siitä, mitä se on ollut? Eikö voitaisi käyttää omaa päätä tässä ja nyt, miettiä mikä on hyvä tässä ja nyt? Onko lasten kasvatus ja lasten kanssa eläminen sitä, että "joku katsoo perään"? Riittäisikö kenellekään aikuisellekaan sellainen suhde, jossa ohimennen katsotaan vain perään???
Nähtäisiin vaan iltalypsyn jälkeen?

Entäpä jos korkein tarkoitus ylipäätään elää toisen ihmisen kanssa olisikin RAKKAUS??? Jos menneinä aikoina rakkauteen ei ollut varaa/kykyä/tietoisuutta, niin entä sitten???

Samantien voisimme perätä agraariyhteisön mallia, jossa aviopuolisot hakeutuivat naimisiin siksi että eukko oli riski työihminen tai että mies omisti hevosen. Sekö on pohjimmainen ihmissuhteen tarkoitus? Biologia ja raha?

Läheiset ihmissuhteet perustuivat selviämiseen, hyötyyn, traditioihin ja hengissä selviämiseen. Ihmisessä on kuitenkin todellisempi ulottuvuus, eli rakkaus.

Kotiäitiys tuo parhaimmillaan alle 3-vuotiaalle lapselle sen pohjan, jolle elämä rakentuu: terve psyyke ja kokemus rakastettuna olemisesta. lapsi rakentaa minäkuvan sen pohjalta, millaisessa kontakstissa hän on äitiinsä. Jos tämä kontakti on etäinen, tuloksena on viileätunteinen ja masentunut kansa - kuten maassamme.

Kuunnelkaa ketä tahansa aikuista, jolla on psyykkisiä vaikeuksia; hänen syvin ongelmansa ja primäärikokemuksensa on ollut RAKKAUDETTOMUUS. Äidin ja isän puute. Ne kun olivat uraa rakentamassa tai sotimassa tai pellolla!

politiikkaa...

Nimetön | 13.05.2010 10:21

Eiks nämä jutut ole aina huonosti naamioitua politiikkaa.

Ei eno ajattele lasten parasta, vaan sitä, että mitä tutut feministinaiset enolle tästä palautetta antavat. Näitä naisia eno haluaa jutullaan miellyttää....

Politiikkaa hyvinkin

Nimetön | 14.05.2010 8:58

Tämä on tällainen "kumpi on parempi, puuro vai jäätelö". Vastaus riippuu missä mielessä kysymystä tarkastelee. Totta kai lasten kannalta olisi parempi, jos vanhemmat olisivat kotona. Totta kai jonkun pitää kodin ulkopuoliset työtkin tehdä. Lapsille päiväkoti voi tehdä hyvää (=sosiaalistaa) tai pahaa (=tartuttaa korvatulehduskierteen). Kaikki riippuu kaikesta ja turhia yksinkertaistuksia on syytä vältellä.

Älä yleistä, Sisko hyvä!

Suruna | 17.05.2010 10:47

Kuunnelkaa ketä tahansa aikuista, jolla on psyykkisiä vaikeuksia; hänen syvin ongelmansa ja primäärikokemuksensa on ollut RAKKAUDETTOMUUS. Äidin ja isän puute. Ne kun olivat uraa rakentamassa tai sotimassa tai pellolla!

Ei pidä paikkaansa. Esim. oman mielenterveyteni raunioitti koulukiusaaminen, joka laajalle levinneenä oli mahdotonta kitkeä koulunvaihdostakin huolimatta (lähikaupungissakin liikkumista sai pelätä). Seitsenvuotisessa terapiassa vanhempien rakkaudettomuuden luulisi paljastuneen, mutta sellaista nyt ei vain tullut ilmi. Inhimillinen epätäydellisyys ja taitamattomuus on eri asia, mutta täydellisiä vanhempia lienee harvalla.

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Eno
Teksti: Eno

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.