Takaisku turpeen viherpesijöille

"Kriittisen arvioinnin turpeen suomalaisista ja ruotsalaisista elinkaaritutkimuksista tilasi ympäristöministeriö."

Tämäkään ei varmaan mykistä Mauri Pekkarista. Pekkarinen on varsinainen ympäristötuho, toivotaan että Mari Kiviniemi tai ihan kuka muu vaan vie Keskustan puheenjohtajuuden.

Muuten, toivottavasti ympäristöministeriö ei sentään tilannut kriittistä vaan objektiivista arviointia.

Ajatelkaa asiaa seuraavasti hyvät lukijat: Jos on kivihiili ja turve rinta rinnan, niin kyllä se, jos me itse voimme siihen vaikuttaa , niin tällaisissa asetelmissa kivihiilen sijasta pitää käyttää ilman muuta kotimaista turvetta. Se on isänmaallinen, se on ympäristöpoliittinen, se on paikallinen, se on suomalaisen työvoimapolitiikan,(työllistämisen näkökulmasta), ja se on erittäin monesta muustakin näkökulmasta katsellen ja arvioiden parempi ratkaisu tukeutua kotimaiseen energiaan kuin kaukaa rahdattuun kivihiileen.

Päästökerroin on turpeella ja kivihiilellä suurin piirtein samaa luokkaa kuten tuo uusi tutkimuskin osoittaa. Ja tämähän on ollut jo tiedossa kauan. Mutta tuo arvo on laskettu sen paikallisuuden perusteella. Nyt kun ajatellaan että kivihiilen tuotantomaassa se ensin louhitaan ja sitten kuljetetaan usein hyvinkin pitkän matkan takaa paikalliseen satamaan, sitten laivalla Suomeen jossa se puretaan ja taas ajetaan se voimalaitoksen varastokasaan. Ja sieltä vielä kerran siirretään voimalan kitaan. Ja näissä kaikissa vaiheissa käytetään työkoneissa fossiilista öljyä. Laivat käyttävät raskasta öljyä koneissaan, ja sen päästöt ovat pahinta mahdollista luokkaa.

Turve tuotetaan paikallisesti lähellä voimaloita. Ajomatkat pustytään optimoimaan siten, että ajomatka voimalaitokselle jää verraten lyhyeksi. Täytyy mieltää koko ketjun ekologinen "jalanjälki" ja muistaa että kivihiili rahdataan laivoilla jopa toiselta puolen maapalloa. Eipä tunnu järkevältä. Noin puolet hiilestä tulee Venäjältä. Muita tärkeitä hiilen tuojia ovat Australia, Etelä-Afrikka, Indonesia, Kiina, Kolumbia, Puola ja Yhdysvallat. Turvetta käyttämällä pystytään pienentämään kivihiilen tuontia.

Noin 500 miljoonaa euroa jää vuosittain pyörittämään osaltaan Suomen kansantaloutta eikä valu ulkomaille fossiilisen polttoaineen ostoon. Ja samalla turveteollisuus työllistää liki 13 000 ihmistä koko ketjussa. Pitkälti yli miljoona suomalaista saa lämpönsä turpeesta.

Nyt tietenkin joku ajattelee, että korvataan turve puulla. Tämä on normaali ajattelutapa. Nythän uudessa bioenergia-ohjelmassa tullaan puun osuus energiapaletissa lisäämään. (Ja tämä lisäys maksaa meille veronmaksajille useita satoja miljoonia tukien muodossa). Puulla ei kuitenkaan korvata turvetta, vaan ulkomaista kivihiiltä. Puu ja turve yhdessä syötetään samaan kattilaan.

Seuraavaksi joku ajattelee, että turvetuotanto saastuttaa vesistöt. Nykyisellä vesiensuojelutekniikalla päästöt vesistöön saadaan erittäin pieneksi. Turvetuotantoa valvotaan ulkopuolisten viranomaisten taholta, ja vesistöjen tilaa seuraa ja näytteitä ottaa täysin ulkopuolinen konsultti. YVA-selvityksissä määritellään suon mahdolliset luontoarvot. Tutkimusten mukaan esim loma-asunnotkin ovat suurempia typpi- ja fosforipäästöjen aiheuttajia puhumattakaan maa- ja metsätalouden päästöistä.

Me tarvitsemme täällä kylmässä Suomessamme mahdollisimman monipuolisen energiapaletin. Kaikkia energian eri muotoja tarvitaan. Turve pitää olla siellä mukana noin 7 prosentin osuudellaan jatkossakin. Ja näin myös esim vihreä työministeri Sinnemäki alkuviikolla totesi tv-haastattelussa Seinäjoella käydessään. Hän totesi, että turvetuotantoa tarvitaan jatkossakin, mutta mahdolliset luontoarvot huomioiden.

Useimmat nykyiset energian tuotantomuodot jossain vaiheessa pystytään korvaamaan uudella tekniikalla, mutta vetytalouden ja fuusioenergian sektorit tarvitsevat vielä muutaman vuosikymmenen ajan kehittyäkseen suuren mittakaavan asteelle. Samoin esim. aurinkokennojen hyötysuhde on vielä lapsen asteella. Tässä siirtymäajassa tarvitaan näitä "perinteisempiä" energiamuotoja.

Se on isänmaallinen, se on ympäristöpoliittinen, se on paikallinen, se on suomalaisen työvoimapolitiikan,(työllistämisen näkökulmasta), ja se on erittäin monesta muustakin näkökulmasta katsellen ja arvioiden parempi ratkaisu tukeutua kotimaiseen energiaan kuin kaukaa rahdattuun kivihiileen.

Jättäisin mieluummin isänmaan polttamatta ja vesistöt pilaamatta. Työpaikkoja turpeen poltto tekee minimaalisesti, mutta ympäristöä se pilaa ruhtinaallisesti.

Toki jos Vapon miehiltä kysytään niin totta kai Suomen suot pitää kärrätä jonnekin koska kärrääminen luo työpaikkoja.

Vaikka nimim. "turvetta ei tarvita" vähättelee turveteollisuutta, niin noin 500 miljoonaa euroa jää vuosittain pyörittämään osaltaan Suomen kansantaloutta eikä valu ulkomaille fossiilisen polttoaineen ostoon. Ja samalla turveteollisuus työllistää liki 13 000 ihmistä koko ketjussa. Pitkälti yli miljoona suomalaista saa lämpönsä turpeesta.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikasta, joka jaksottuu nykyhetkestä aina vuoteen 2050 saakka. Siellä todetaan mm. kuinka Suomessa tulisi luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen. Ohjelmassa ei ole mainintaa, että turpeen poltto tulisi lopettaa. Päinvastoin, koska turve on ainoa suuren energiapotentiaalin omaava kotimainen raaka-aine, sitä halutaan ilman muuta oikeutetusti käyttää jatkossakin.

Hiilidioksidin talteenotto on yksi tärkeä osa-alue lähitulevaisuudessa, johon panostetaan maailmalla todella mittavia rahasummia ja resursseja. Euroopan komissio on mm. tehnyt aloitteen 12 suuren mittakaavan CCS- demonstraatio- hankkeen aloittamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on, että Fortumin ja Teollisuuden Voiman kehityshankkeesta Suomen Meri-Porin voimalaitoksella tulee yksi näistä. Kyseinen laitoshan käyttää kivihiiltä, mutta sama tekniikka toimii ihan minkälaisen raaka-aineen poltosta syntyvän hiilidioksidin talteenottoon tahansa.

Kehittyvä tekniikka on ne kaksi sanaa, minkä varaan maailma on rakentunut ja edelleen rakentuu jatkossakin. Kehitetään uusia tekniikoita ja samalla kehitetään olemassaolevia tekniikoita yhä vaan paremmaksi ja päästöttömäksi. Kyllä se vetytalous ja fuusioenergia sieltä aikanaan sitten valtaa maailman Sen kaupallistumiseen vaan valitettavasti menee aikaa useita vuosikymmeniä, ennenkuin voidaan sanoa että sen varaan maailma voidaan rakentaa. Tämän välivaiheen ajan tarvitaan nykyistä tekniikkaa ja nimenomaan paranneltua sellaista, päästötöntä sellaista. Turve mukaanlukien.

...eikä ihme, onhan siinä omasta elinkeinosta kysymys. Olennainen kysymys on kuitenkin, halutaanko suot ja vedet pilata.

Vetytalous ja fuusioenergia ovat hassu syötti - jos energiaa pitää tuottaa paljon, ydinenergia on oikeasti ympäristöystävällisin vaihtoehto. Itse polttaisin mieluummin sekajätteitäkin kuin turvetta. Puu on jo paljon parempi vaihtoehto. Nyt vaan pitäisi saada kannattavaksi toiminta, missä puu kerätään ympäristöä tyystin raiskaamatta, työllistäen kohtuullisesti. Tuhka pitäisi myös kiikuttaa takaisin, muuten metsäpohja köyhtyy. Kunnalliset kombi-/kaukolämpövoimalat lienevät niitä parhaita paikkoja polttaa puuta suuressa mitassa puhtaasti.

Turveteollisuus voisi keskittyä puutarhatuotteisiin - sieltä tulee muutenkin varmaan aika iso osa työpaikoista.

Valaisevaa tietoa turpeesta EU:n alueella. Turvetta tarvitaan paljon muuhunkin käyttöön kuin vain polttoon. Koko Euroopan laajuisesti ajatellen kyse on todella merkittävästä teollisuudenalasta. Koko maailman turvemaista on käytetty turveteollisuuden tarpeisiin vain 0,03%. EU-maissa tilanne on samankaltainen ja tuotannossa on 0,4 %. Huolimatta turvetuotannon pienestä osuudesta turvemaiden käytöstä turveteollisuuden ja turpeen käytön merkitys on huomattava EU:ssa. Turvetta tuotetaan noin 64 milj m3 vuosittain. Suurimmat tuottajamaat ovat Suomi, Irlanti, Saksa, Ruotsi ja Viro. Puolet tuotetusta turpeesta käytetään energiana ja puolet kasvualustana ja muihin käyttötarkoituksiin.

Energiana turvetta käytetään Suomessa, Irlannissa, Ruotsissa ja Virossa. Kokonaiskäyttö on noin 3,4 Mtoe eli 39 TWh vuodessa. Suurin merkitys turpeella on Irlannissa ja Suomessa, jossa turpeen osuus primäärienergiasta on 5-7%. Ruotsissa ja Virossa osuus vaihtelee 1-2% välillä. Turpeella lämmitetään noin 2 miljoonan ihmisen koti EU:ssa. Suomessa ja Ruotsissa turve käytetään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Näissä maissa turvetta käytetään seospolttoaineina edistämään heikkolaatuisen metsä– ja peltoenergian käyttöä. Irlannissa turvetta käytetään talokohtaisessa lämmityksessä ja sähkön tuotannossa. Energiaturpeen kaupan arvo on noin 500 milj €/a ja se työllistää noin 13 000 ihmistä.

Lähes puolet turpeesta käytetään kasvualustana. Turpeen merkitys kasvualustana ammattiviljelyssä on ratkaisevan tärkeä, peräti 86% ammattiviljelyssä käytetystä kasvualustasta on turvepohjaisia EU:ssa, sillä turpeen erinomaisia ominaisuuksia on vaikea korvata muilla materiaaleilla. Harrastajatuotteissa turpeen osuus on 70%. Suurimmat turpeen käyttäjämaat ovat Saksa, Hollanti, Italia, Englanti, Ranska, Belgia ja Espanja. Eniten turvetta käytetään kukkien kasvatuksessa, vihannesviljelyssä ja taimitarhoilla. Kasvualustojen tuotannon arvo ja työllisyys on merkittävä, sillä myynnin arvo on 1,3 Mrd € ja työpaikkojen määrä 11 000. Turvepohjaisista tuotteista riippuvaisen puutarhatalouden myynnin arvo EU:ssa on 62 Mrd € ja työpaikkojen määrä 773 000.

Turvetta käytetään pienempiä määriä myös muihin tarkoituksiin kuten eläinten kuivikkeena, ympäristön hoitoon jne. Tulevaisuudessa tupeen rooli tulee olemaan tärkeä EU:ssa, sillä energiahuollon varmuus ja omavaraisuus tulevat olemaan entistä tärkeämpiä, eikä turpeelle kasvualustana ole nähtävissä lähitulevaisuudessa korvaavia materiaaleja. Lisäksi turpeella voi olla uusia käyttömuotoja, kuten dieselin valmistus, kemikaalien valmistus ja uusiutuva kasvualusta. Huolimatta hyvistä turpeen käyttönäkymistä turveteollisuuden osuus turvemaiden käytöstä säilyy pienenä, eikä se siten uhkaa muita soiden käyttömuotoja.

Siis oikeasti, maksaako Mauri Pekkarinen tukirahaa Vapolle siitä hyvästä että tuhoaa suot ja tuottaa "bio"-polttoainetta jonka kokonaispäästöt ylittävät jopa bensiinin ja kivihiilen?

Hienoa ministerit Anni Sinnemäki (vihreät) ja Mauri Pekkarinen (Keskusta, että olette luotsanneet läpi hankkeen, jossa puusta ja turpeesta aletaan valmistaa bio-polttoainetta. Sekin määrä, jota tulevalta tehtaalta tulee, voidaan olla ostamatta ulkomailta. Raha jää kotimaahan pyörittämään osaltaan yhteiskuntaa. Ilman muuta meidäm pitää käyttää omis energiareservejämme. Niitä kun ei ole paljon. Turvetta ja puuta. Turve on erittäin monikäyttöinen raaka-aine. Viimeisimpänä innovaationa on tehdä siitä liikenteen polttoainetta.

Esimerkiksi Etelä-Afrikka on jo vuosikymmenet tehnyt lähes vastaavalla tekniikalla kivihiilestä nestemäistä autojen polttoainetta. Turvevarathan on energiasisällöltään suuremmat meillä Suomessa kuin on Pohjanmeren tunnetut öljyvarat. Olisipa typerää jättää käyttämättä. Nykytekniikalla päästöt kyllä saadaan kuriin.