Omin eväin Japaniin
Jos ystäväsi väittää, että sushin valmistukseen kelpaavat vain oikeaoppiset raaka-aineet, hän ei tiedä kaikkea.
Ruokamatkailu japanilaisittain on helppoa. Sushibaareja löytyy pian lähes joka niemestä, notkosta ja saarelmasta. Se supermarketti, jossa ei nori-merileväarkkeja myydä, on kehno supermarketti.
Japani-Suomi-Japani. Vasemmalla ylhäällä misoton keitto, keskellä paahdetut seesaminsiemenet ja soijakastike. Alhaalla teetryffelit, raastetty piparjuuri ja marinoitu inkivääri, makea tofu ja ohra-makirullat.
Kuva: Saara TörmäSushi on tullut jäädäkseen, joten on jo korkea aika lähteä Japaniin vastavierailulle. Kanna kortesi maailmanvalloittajaruuan raaka-ainekekoon ja tuo japanilaiseen keittiöön hiukan kotimaisia aineksia.
Makisushien eli pienien sushirullien sisään voi aivan mainiosti kääriä kotimaista ohraa. Sen maustamiseen käy riisietikan sijasta tavallinen omenaviinietikka.
Älä kuuntele tiukkapipoista toveria, joka väittää, että hommasta tulee ihan susi. Sushi on muuntuva ja vastaanottavainen elintarvike.
Tuorejuusto, kylmäsavulohi ja avokado ovat esimerkkejä aineksista, jotka eivät perinteisesti ole japaninherkkuun kuuluneet, ja siitä huolimatta niitä hyödynnetään monessa itseään kunnioittavassa sushiravintolassa.
Reissaa ennakkoluulottomasti. Jopa sushin seurana hörpittävä misokeitto syntyy uudelleen misottomana versiona. Wasabitahna vaihtuu raastetuun piparjuureen.
Jo on aikoihin eletty. Ja hyvää matkaa!
Lisää aiheesta:
- Sushiohra (10.6.2010)
- Ohramaki (10.6.2010)
- Marinoitu inkivääri (10.6.2010)
- Paahdetut seesaminsiemenet (10.6.2010)
- Misoton keitto (10.6.2010)
- Makea tofu (10.6.2010)
- Teetryffelit (10.6.2010)
- Naisilla on jo oikeus (joka ei toteudu) (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Ympäristövaikutuksista (8.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Papit ja kirkonhenkilöt Haaviston takana??!! (2.2.2012)
- Kertakäyttö vai peruskorjaus? (2.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Kenelle valta kuuluu? (27.1.2012)
- Ennen oli moni asia ihan hyvin (27.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)
Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.
"Wasabi"
Wasabi itse asiassa melkein aina on piparjuuten ja sinapin seosta. Aito wasabi, jos sitä edes sattuu saamaan, maksaa noin 200 €/kg.
Ohran käyttäminen makin täytteenä on kiinnostava idea, mutta nipopipo kiristää minua siinä kohtaa kun lopputulosta sanotaan sushiksi. Tuolle olisi hauska keksiä oma nimi kuten risotosta tulee ohratto kun riisi vaihtuu ohraan.
Tiukkapipo kommentoi
Tiukkapipona pakko todeta, että surullisesti on maun kannalta käynyt, kun periaatteet ovat makua tärkeämpiä. Tämän artikkelin reseptit ovat siitä oivia esimerkkejä.
Ohra ei korvaa riisiä, ne ovat kaksi erilaista raaka-ainetta, jotka maistuvat erilaisilta (ohra ei maistu juuri millekään, umamia nääs tasan 0) ja joiden purutuntuma ja ruuanlaitto-ominaisuudet ovat erilaisia. Kun ohraa käytetään ruoanlaittoon, niin pitäisi miettiä että mitä siitä luontevammin syntyy, mitä sen ominaisuuksia voisi hyödyntää. Sushiohrat, ohramakit ja ohratot ovat väistämättä vain kalpeita varjoja esikuvistaan.
Misoton keitto taas on juuri nimensä mukainen, sillä ei ole mitään tekemistä miso-keiton kanssa. Ja jos edes jokin hyvä liemi? Dashi? Voisi maistuakin joltain. Jos edes maistettaisiin oikeaa miso-keittoa ennen kuin aletaan muuntelemaan?
Länsimaisen vegaanikeittiön suuri hölmöys on juuri tässä valtavassa innossa tehdä jäljitelmäruokaa. Jos unohdettaisiin kaikki tofukinkut ja soijarouhebologneset? Jos mietittäisiin mitä kaikista upeista kasviksista voisi oikeasti tehdä, kunnioittaen niiden omaa luontoa, ilman että yritetään pakottaa ne joksikin muuksi? Voisi joku sekasyöjäkin innostua?
Facon :D
Joo, olen samaa ihmetellyt. Jos ollaan kasvissyöjiä, syödään sitte ihania raikkaita kasviksia!
Miksi ihmeessä kasvissyöjä himoitsee pekonia? Ei muuta ku pekonia nassuun, ei se tapa :)
Tai soijamakkaraa? Sama kuin itse sekasyöjänä haluaisin omenan muotoon muotoiltua lihaklönttiä, mitä jyrsisin puistossa lounaaksi...
Joulun jälkeen kevensin ja olin kasvisruokavaliolla pari kuukautta, se oli helppoa ja mukavaa, mutta turhia miettimättä, kun makaroonilaatikkoa (siis ihan tavallista) teki mieli, söin sitä hyvällä ruokahalulla.
Ruoka on ruokaa, sitä pitää syödä nauttien, hyvistä raaka-aineista, mitä ne sitten olivatkaan, valmistettuna.
Mun mielestä.
Kirjoita uusi kommentti