Voikukka, Taraxacum sp.

Villivihannesten kerääjä ei tunne käsitettä rikkaruoho. Kun aavikkonurmen ylläpitäjä kiroaa keltaista kukkaa pihallaan, näkee hortoilija ruokaa edessään ja poimii kukan leivän päälle tai siman mausteeksi ja salaatin väriaineeksi.

Vaikka voikukkaa vainotaan ympäri maailmaa, sitä myös viljellään esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Amerikassa salaattikasvina.

Voikukka on monivuotinen juurensa ja siementensä avulla leviävä kasvi, jolla on olemassa ympäri maailmaa useita satoja alalajeja. Kasvin varsi on 10-60 cm korkea ja varren päässä on keltainen mykerökukinto, joka sulkeutuu yöksi.

Myöhemmin kesällä, kun keltaisten mykeröiden loisto sammuu, on aika puhaltaa pähkylöitä taivaan tuuliin.
Voikukka on oiva mauste ja ravintopommi. Se sisältää mm. C- ja A-vitamiinia, kalsiumia, rautaa ja muita hivenaineita.

Nuoria lehtiä voi käyttää rucolan tapaan salaatteihin ja auenneita kukkia voi silputa ruokiin antamaan väriä ja makua. Kukista voi valmistaa myös simaa tai koristella niillä voileipäkakun.

Kansanperinteen mukaan voikukalla on hoidettu sappi- ja maksavaivoja, keltatautia sekä ruoansulatusvaivoja. 
Poimin voikukan keltaisen mykerön leivän päälle ja hauskuutan itseäni ajatuksella, että tuolla kukalla on juuri tepastellut hentoa hennompi perhonen pikku jaloillaan.

Voikukkasalaatti

Sekoita salaatin joukkoon revittyjä voikukan keltaisia mykeröitä sekä nuoria varjossa kasvaneita lehtiä. Voikukka antaa luonnollista potkua päivään!

Kirjoittaja on puissa kiipeilevä villin luonnon kutsua kuunteleva elintarvike-ekonomi, vapaa toimittaja ja valokuvaaja. Blogissa opastetaan käyttämään luonnonvaraisia kasveja ravinnoksi. Ensi viikolla vuorossa on nokkonen.