Kirottu Alvar Aalto
Helsingin vanhin rakennus täyttää tänä syksynä 250 vuotta. On pienoinen ihme, että Sederholmin talo Senaatintorin kulmassa on yhä olemassa.
Kuten tunnettua, Suomen rakennuskanta on hätkähdyttävän nuorta. Alle kaksi prosenttia rakennuksista on rakennettu ennen ensimmäistä maailmansotaa. Lähes puolet taloista on noussut vuoden 1980-jälkeen.
Aikansa Suomea pällisteltyään muuan ulkomaalainen tuttavani kysyi – ihan vilpittömästi – onko täällä ollut asutusta ennen toista maailmansotaa. Jokainen, joka on liikuskellut missä tahansa muussa Euroopan maassa ymmärtää, mistä on kyse.
Sveitsissä on puisia kerrostaloja, jotka on rakennettu 1500-luvulla. Ne ovat yhä käytössä – eivät museoina, vaan tavallisina asuintaloina.
1950–1970-luvuilla Suomessa hävitettiin vimmaisesti vanhaa rakennuskantaa ympäri maata. Tilalle nousi Alvar Aallon ja Eero Saarisen seuraajien piirtämiä laatikoita.
Modernin arkkitehtuurin ja erityisesti Alvar Aallon kritiikittömässä ihailussa on samaa kollektiivista idiotismia kuin on hurmahenkisessä Mannerheimista, Sibeliuksesta ja Väinö Linnasta kohkaamisessa.
Mutta mikä siinä modernissa arkkitehtuurissa oikein mättää? Ei vanha ole itsetarkoituksellisesti hyvää. Ennenkin osattiin rakentaa rumasti ja kehnosti.
No se, että moderni arkkitehtuuri ei tule toimeen edeltävän rakennuskannan kanssa. Pitää päästä aloittamaan puhtaalta pöydältä. Jos tarpeeksi isoa tyhjää plänttiä ei löydy, vanhat talot pannaan pirstaleiksi.
Eero Saarisen tunnetuimmat työt ovat amerikkalaisten suuryritysten pääkonttoreita, joita on ripoteltu pitkin metsiä ja isoja puistoja, kauas muista rakennuksista.
Vähän niin kuin Finlandia-talo, yliarvostettu marmorimöhkäle.
Helsingissä tämän ajattelutavan surullisimpia muistomerkkejä on Kauppatorin laidalle pykätty Enso-Gutzeitin toimitalo, jonka tieltä purettiin Theodor Höijerin uusrenessanssitalo vuodelta 1897.
Läheltä katsottuna Enson talo on ihan jeppis. Mutta ympäristöönsä se ei sovi, ruminta Helsinkiä.
Modernin arkkitehtuurin ideologia kulminoituu Eero Saarisen kuuluisimmassa työssä, 192 metriä korkeassa St. Louis Gateway Arch -kaaressa. Se pystytettiin Amerikan lännen valloituksen muistoksi, toisin sanoen ylistämään intiaanien kansanmurhaa.
Kuvaan sopii hyvin myös se, että pikaruokaketju McDonald's on saanut logolleen innoituksen samaisesta kaaresta.
- Pedataan Venäjälle peliä (22.5.2012)
- Velaksi eläminen vihreää? (22.5.2012)
- Energiaton tulevaisuus (22.5.2012)
- Utopia (21.5.2012)
- Eutanasia ja poikien oikeus päättää ruumiistaan. (21.5.2012)
- Kiva, että Suomessa joku (21.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Brasilia pahasti korruptoitunut (16.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Kaksinaismoralismi kukkii (15.5.2012)
- Kiitos Kari Hämäläinen (15.5.2012)
- Joo ottakaa vaan esimerkkiä (14.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)








Kirottu yleissivistys
Hohhojjaa, tässähän se oli Tontin kolumnissa Suomalaisen arkkitehtuurikeskustelun taso pähkinänkuoressa: Aalvar Aalto on tyhmä, Eero Saarinen tyhmä, modernismi rumaa ja erityisesti se Enson talo on tosi kauhea. Mikäli keskustelu kirjallisuudesta, teatteritaiteesta tai musiikista liitelisi samoissa sfääreissä, ei Suomesta voisi käyttää enää termiä sivistysvaltio.
Taloista
Käsittääkseni eurooppalaiset vanhat rakennukset rakennettiin luonnollisemmista materiaaleista, jotka antoivat niille suuren ilmavuuden ja hengittävyyden. Niissä ei ole esiintynyt suuria homevaurioita, kuten suomalaisissa, vasta toisen maailmansodan jälkeen pystytetyissä, rakennuksissa. Näissä käytettiin paljon ei-hengittäviä muoveja ja keinomateriaaleja, jolloin rakennuksen ovat nyt päässeet ummehtumaan ja homehtumaan. Ne ovat jo nyt suhteellisen asuinkelvottomia. Kaikki suurrempan partaalla.
Löysin pyöräillessäni Espoossa Säterin asuintaloalueella erikoisen rivitaloyhteisön. 2000- luvulla rakennetut rakennukset oli rakennettu ”amsterdamilaiseen” tyyliin todella tiiviisti yhteen. Niissä oli selvästi haettu vanhaa eurooppalaista rakennustyyliä. Joten sieltä löytää jonkinlaista vanhannäköistä uutta talostoa halutessaan.
Nykyarkkitehtuuristakin säilyy vain osa
Vanhaa ihastellessa ja uutta haukkuessa pitää muistaa että kauneuskäsitykset muuttuvat ajan mukana. Esim. nyt kauniina pidetty Puu-Käpylä oli rakentuessaan kauhisteltu ja parjattu surkimuslähiö.
Vanhasta rakentamisesta meille ovat myös säilyneet vain oikein ja terveeksi rakennetut, hyvin ylläpidetyt, muodin muutoksissakin arvokkuutensa säilyttäneet rakennukset. Niin tulevat säilymään myös meidän ajastamme tulevaisuuteen. Ehkä se pieni säilyvä osa, jonka perusteella meidän aikamme rakentamista joskus tulevaisuudessa arvostellaan, saa tämänkin ajan näyttämään toisten silmissä arkkitehtuurin onnelalta.
Totta on tietysti sekin, että paljon kaunista mutta tehotonta on menty ahneuksissaan purkamaan. Kokonaisuuksilla ja estetiikalla ei ole rahallista arvoa, rakennusoikeudella ja myyvillä mielikuvilla on.
Alvar Aalto
Hyvä Jarkko Tontti,
olen kanssasi hyvin eri mieltä Aallon merkityksestä. Vaikuttaa jopa siltä että toistaisit stereotyyppisiä mielikuvia Aallon rakennuksista. Olen tutkinut Aaltoa 2000-luvun, kuvannut muutamia elokuviani hänen rakennuksissaan. Kolumnisi, sellaiseksi se kai mielletään, ja muut vastaavat parahdukset saavat minut lähinnä surulliseksi. Kenen kanssa asun tätä maata? Haluanko enää äänestää vihreitä? Eivätkä suomalaiset todellakaan ymmärrä kotitalonsa ja Aallon rakennusten välistä eroa? Missä on fenomenologinen uteliaisuus ja yleissivistys? Kuka on Jarkko Tontti? Miksi typerä otsikko, no herättämään keskustelua tietenkin. Latteaa...
Voit ottaa yhteyttä:
Pekka Niskanen
Kuvataiteilija, elokuvan tekijä
entinen vihreä
050-5817221
pekka.niskanen@welho.com
Aalto
Jos vaihtaa poliittista identiteettiä arkkitehtisten ristiriistojen vuoksi, niin keskittää näkemyksensä epäoleellisuuksiin!
Alvar loi ehkä näyttäviä julkisivuja, mikä on kansainväisesti Suomi-Instituutiolle hyvää mainosta! Näyttävää! mutta esimerkiksi vessat oli kaukana liikkeen nimestä, funktionalismista, ne oli, ja on, liian pieniä! Arvo Ylppö mallia, kuin kiinalaisille suunniteltuja, been there!
Kaikkea saa arvostella ja voi. Ristiriidatkin suvaittakoon, emme ole nkp. Minä ainakin olen vihreä, vaikkei kukaan muua olis, tai haluais to.
Alvar aalto
Siis Alvarin huonouden näkeminen on sisvistymättömyyttä. Ehkä surkein peruste puolustaa yhtään mitään. Yrittäkää edes edes perustella miksi se ei olisi epäonnistunut ja huonoudestaan katkeroitunut kuvanveistäjä: miksi se muuten toisi niitä paskojaan sellaisiin paikkoihin että kaikki joutuvat niitä katselemaan ja voimaan pahoin - sadisti!
Kirjoita uusi kommentti