Vaateboikotit
Jotkut ovat kysyneet, pukeudunko itse eettisesti, kun kerran työskentelen järjestösektorilla vaatteiden yhteiskuntavastuun parissa. Vastaus on lyhyt: En pukeudu.
Eettisintä ilman? Pääasia, että pukeudut jotenkin.
Kuva: Sonja PieperNoudatan "Puhtaat vaatteet" -kampanjan periaatetta, jonka mukaan tuotteita ei pidä boikotoida, vaikka ne olisivatkin epäeettisiä. Tällä hetkellä suurin osa Suomessa myytävistä tuotteista on huonoissa olosuhteissa tuotettuja. Yritän siis asiakaspalautteella muuttaa niin sanottuja tavallisia vaateyrityksiä vastuullisemmiksi.
Jatkokysymys on usein ollut, miksi ei boikotteja. Onko kampanja hampaaton?
Kampanjalla on mielestäni hyvä periaate, jonka mukaan noudatetaan hyötyjien eli vaatetehtaiden työntekijöiden näkemyksiä. Kansainvälisellä "Clean Clothes" -kampanjalla on kattavat työntekijöitä edustavien järjestöjen ja ammattiliittojen verkostot tuotantomaissa.
Työntekijät eivät halua boikotteja, koska heidän työnsä jatkuminen on usein muutenkin epävarmaa. Epävarmuuden ilmapiirillä voidaan taas saada esimerkiksi palkankorotusvaatimukset hiljenemään.
Boikotointikielto koskee myös yrityksiä. Niiden tulee pitää yllä pitkiä tavarantoimittajasuhteita.
Tämän sanottuani on kuitenkin pari poikkeusta. Kampanja ei halua yritysten tilaavan Burmasta. Burman maanpaossa asuvan ammattiliiton johto on ilmoittanut, että sen mielestä liiketoiminta Burmassa tukee sotilasjunttaa ja siksi pitäisi pidättäytyä kaikesta liiketoiminnasta.
Pohjois-Korean osalta kampanjalla ei ole vielä valmista kantaa, koska tapauksia laajamittaisesta valmistuttamisesta tässä suljetussa maassa ei ole ollut.
Kuluttajaboikotit kampanja haluaa kuitenkin pitää keinovalikoimassaan, mutta niitä ei ole juurikaan käynnistetty.
Puhtaat vaatteet -kampanja tuottaa ja levittää tietoa vaateyritysten vastuullisuudesta, mutta se ei julkaise suosittelulistoja siitä, mistä kannattaisi ostaa ollakseen vastuullinen kuluttaja. Tämä sen vuoksi, että kampanjan näkemyksen mukaan kaikilla yrityksillä on vielä paljon parannettavaa.
Voimme siis nauttia hyvällä omallatunnolla lempidesignistamme, mutta yrityksiin olisi hyvä antaa palautetta yhteiskuntavastuusta vaikkapa sen nettisivujen kautta. Yhden palautteen lasketaan vastaavan parin sadan kuluttajan toiveita, joten ihan lälläripuuhasta ei ole kysymys.
Kirjoittaja on yritysten yhteiskuntavastuun parissa työskentelevä freelancer-tutkija. Teksti edustaa kirjoittajan henkilökohtaista näkemystä.
- Ilmainen kasvisruokaluento 1.3. Helsingissä (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Entäs naiset? (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Maahanmuuttajat eivät paranna huoltosuhdetta (7.2.2012)
- Huono vertaus. (6.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Haavisto sopii pastoreillekin (2.2.2012)
- Kertakäyttö vai peruskorjaus? (2.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- Ei hyvältä näytä (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)









Kirjoita uusi kommentti