Raportti: Suomen nuorten vaikuttamiskanavat ovat pelkkiä kulisseja

Suomalaisnuorten vaikuttamismahdollisuuksissa riittää kehittämistä Saksaan verrattuna, selviää tuoreesta raportista. Suomessa nuorten osallistuminen painottuu virallisiin järjestelmiin, Saksassa projektitoimintaan.

Järjestöissä nuorten rooli supistuu raportin mukaan asiakkuudeksi, ei vaikuttamiseksi. Kuntiin on luotu nuorille pysyviä vaikuttamisrakenteita, kuten nuorisovaltuustoja ja oppilaskuntia, mutta niitä ei todellisuudessa kuulla.

Raportti kehottaa Suomea kehittämään perustuslakia siten, että nuorten asema kansalaisina päätöksenteossa mainittaisiin erikseen. Nyt vallalla on perinteinen käsitys edustuksellisesta demokratiasta, mutta mahdollisuus tukea sitä osallistumisella unohtuu.

Raportin mukaan suomalaisten koulujen antama opetus omasta kunnasta on laadultaan huonoa. Koulut ovat myös epädemokraattisia yhteisöjä, joissa oppilaan vaikutusmahdollisuudet koulun päätöksentekoon ovat heikot.

Saksaan ei ole syntynyt Suomen tavoin kiinteitä vaikuttamisrakenteita nuorille, mutta sen sijaan maassa on paljon yksittäisiä nuorten osallistumisprojekteja.

Youth participation in Finland and in Germany -raportti syntyi kaksivuotisen suomalaissaksalaisen yhteistyöhankkeen tuloksena. Raportin ovat julkaisseet Nuorisotutkimusseura ja Bertelsmann Stiftung.