Jäteläjät pistetään verolle

Suomen Teollisuusjäteläjät saavat vuodenvaihteessa osakseen ansiottoman arvonnousun.

Jos valtiovarainministeriön valmistelema jäteverouudistus menee suunnitellusti läpi, Suomen noin neljänkymmenen yksityisen kaatopaikan verovapaus loppuu. Teollisuuslaitosten omien kaatopaikkojen jätevero nousee kerralla nollasta neljäänkymmeneen euroon tonnilta.

Jäteverouudistus tuo mukanaan jäteajattelun muutoksen. Uusi periaate on: kierrätä tai maksa. Vero pitää maksaa tästä lähtien kaikista jätteistä, joilla on joku muu käyttömahdollisuus kuin kaatopaikka.

”Jätteiden käsittelyn kustannukset sisällytetään nyt tavaroiden tuotantokustannuksiin. Muuten teollisuuden läjitettyjen jätteiden käsittelykustannukset jäävät tulevien sukupolvien maksettavaksi”, toteaa lakia valmistellut ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriöstä.

Yksityisiä kaatopaikkoja on Suomessa nelisenkymmentä. Valtion verotulojen kannalta edessä oleva askel on suhteellisen pieni, mutta periaatteellisesti kyse on isosta muutoksesta.

Uudistuksella jätejärjestelmä yritetään kääntää uuteen, materiaalitehokkaaseen suuntaan.

”Veronkorotuksella suitsitaan tähän asti halvimman vaihtoehdon, läjityksen, suosiota ja tehdään seuraavasta vaihtoehdosta, kierrätyksestä tai jätteen energiakäytöstä, kannattavampaa”, Seppänen jatkaa.

Jäteverouudistus on yksi osa vihreiden ajamaa vihreää verouudistusta.

”Jätteen synnyn ehkäisemiseen pitäisi kiinnittää vielä enemmän huomiota. Materiaalitehokkuus on jäänyt vähälle huomiolle, joten pienetkin askeleet ovat tervetulleita”, toteaa vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen verouudistuksesta.

Jätevero nousee vuoteen 2013 mennessä 50 euroon tonnilta myös kunnallisilla kaatopaikoilla. Se tarkoittaa jätemäärästä riippuen 5–20 euron korotusta kotitalouksien vuosittaisiin jätemaksuihin.

Uuden jäteverolain on tarkoitus astua voimaan jo tammikuun alussa. Kaksi viikkoa sitten päättyneellä lausuntokierroksella se sai vielä kipakkaa palautetta teollisuudelta.

Yritysten etua ajava Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ehdottanut koko jäteveron poistamista, mutta vastustaa erityisesti jäteveron laajentamista yksityisille kaatopaikoille.

Systeemin laaja muutos ei onnistu ilman hankalia valintoja.

Jätepaperin keräämiseen ja kierrätykseen erikoistuneen Paperinkeräys oy:n toimitusjohtajan Kyösti Pöyryn mukaan jäteverouudistus vaikeuttaa keräyspaperin hyödyntämistä, koska paperin puhdistuksessa syntyvä siistausjäte tulee verolliseksi.

”Keräyspaperimassan hintaero selluun on niin pieni, että jos lisäkustannuksia tulee, metsäteollisuuden halu investoida keräysjärjestelmään vähenee. Keräyspaperi viedään silloin ulkomaille”, Pöyry sanoo.

Veroa valmistellut valtiovarainministeriön finanssisihteeri Petri Malinen ei kuitenkaan lupaa helpotusta edes keräyspaperin lietteille.

”Yksittäistä, kierrätyskelpoista jätettä ei voida armahtaa. Jos siistausjäte vapautetaan verosta, myös kaikki muut hyödyntämiskelpoiset jätteet pitää vapauttaa. Silloin tätä verouudistusta ei voida tehdä.”

Suomen luonnonsuojeluliitto on sen sijaan verouudistukseen tyytyväinen.

”Olemme vuosikausia ajaneet tätä. Kun kaatopaikalle kärräämisestä tulee astetta kalliimpaa, materiaalin kierrättäminen on houkuttelevampaa”, SLL:n ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen kiittelee hallituksen suunnitelmia.